Jotain maukasta

ruokablogi

  • Etusivu
  • Vintagem-verkkokauppa
  • Kuvauskurssit
  • Reseptit
  • Videot
  • Korkattu
  • Matkoilla
    • Viinimatkat
    • Alsace
    • Barcelona
    • Cadiz
    • Costa Brava
    • Egypti
    • Kööpenhamina
    • Madrid
    • Penedès
    • Pohjois-Espanja
    • Piemonte
    • Sisilia
    • Tukholman ravintolat
  • Yrityksille
    • Jotain maukasta
    • Tietosuojaseloste

Kuin nenä päähän – toscaomenat suolakinuskilla

17.10.2019 by Mari

toscaomenat suolakinuskilla, toscaomenat, antonovka-omenat, omenajälkiruokia

Omenajälkkärit sopivat syksyyn kuin nenä päähän. Toscaomenat ovat uuniomenoiden upgreidaus. Omput on somasti lohkottu, päälle valutellaan suolasta kärkeä saava kinuski ja rapeat mantelilastut kruunaavat kokonaisuuden.

Omenat, oi omenat! Tänä syksynä olen syönyt kaksi ehkä parasta omppujälkkäriä ever. 

Joko maistoit kostean herkullista omenakakkuani? Vannoin, että tämä on parasta, mitä omenasta saa aikaiseksi. Ja sitten maistoin näitä Iltalehden viikoittaiselle Ruokatorstai-palstalleni kokattuja toscaomenoita. Ne ne vasta jumalaisia ovatkin, kun kinuski valmistettiin ruskeista sokereista ja makeutta taltutellaan ripauksella suolaa. Ja molemmissa jälkkäreissä vannon Antonovka-omenoiden nimeen. Jos niitä et löytä, ota jotkut muut hyvin soseutuvat ja happamat omenat ostoskoriisi toscaomenoita silmällä pitäen.

Jompi kumpi omppuherkku tai ainakin nämä helpot toscaomenat kannattaa ottaa repertoaariin nyt viikonloppuna. Onhan se syyslomaviikko ja kaikkea. 

toscaomenat suolakinuskilla, toscaomenat, antonovka-omenat, omenajälkiruokia

TOSCAOMENAT
4 hengelle

4 (850 g) isoa hapanta omenaa (esim. Antonovka)

Toscakuorrutus:

3 dl (100 g) mantelilastuja
100 g voita
1 dl ruokosokeria
1 dl tummaa muscovadosokeria
2 1/2 rkl vehnäjauhoja
5 rkl maitoa
ripaus suolaa

Huuhdo omenat ja leikkaa ne lohkoiksi. Poista siemenkodat. Levitä omenat kevyesti voideltuun uuniastiaan.

Mittaa kattilaan mantelilastut, voi, sokerit, jauhot ja maito. Kuumenna ensin pienellä lämmöllä, kunnes voi sulaa ja keitä sitten kuorrutusta muutama minuutti. Ripauta valmiiseen kastikeeeseen hieman sormisuolaa.

Levitä toscakuorrute omenoiden päälle. Paista uunissa 200 asteessa 20 – 25 minuuttia. Nauti toscaomenat vaniljajäätelön tai kauravaniljakastikkeen kanssa.

Muistatteko muuten parin viikon takaisen eksymiseni sienimetsään? Kävipä sitten ilmi, että tuolta reissulta tarttui matkaan vielä borrelioosi ja hevoskuuri antibiootteja. Joten olkaa varovaisia siellä sienessä. Punkkien aika ei ole vielä ohi!

Muita omenaherkkuja:

Hasselbackan omenat
Omenakakku
Omena-mazariinipiirakka
Omenainen korvapuustipiirakka
Omenainen uunikaurapuuro
Omenajäätelö

plus lukuisia muita reseptejä omenoista vielä täällä.

Reseptini julkaistu ensimmäisen kerran Iltalehdessä lokakuun alussa.

Kategoriassa: hedelmät ja marjat, iltalehti, Jälkiruoat, makeaa, Reseptit, yhtä juhlaa Avainsanoilla: helppo omenajälkiruoka, omenajälkiruoka, omenajälkiruokia, toscaomenat

Saitko suppissaaliin – suppilovahveropiirakka

9.10.2019 by Mari

suppilovahveropiirakka, polentapiirakkapohja

Tämä suppilovahveropiirakka syntyi vähän sattuman kauppaa. Polenta oli tehty hirvikäristysksen lisukkeeksi  ja suppiksiakin löytyi ihan sattumalta.

Sienestys menee top 10:een mukavat asiat -listallani. En tiedä mikä siinä on, mutta marjojen poimiminen on niin vastahankaista puuhaa ja sienimetsällä voisin kykkiä vaikka koko päivän. Melkein jouduinkin kykkimään koko päivän, sillä menin vaihteeksi vieraaseen metsään mökkiseudulla. Perinteisessä suppispaikassani oli nimittäin vain kourallinen suppilovahveroita, mutta kuulin niiden kutsun jostain kaukaa. Ei muuta kuin perään.

Ja niin hyvin menin perään, että vartin päästä en enää tiennyt, mistä suunnasta tulin ja minne jätin autoni. Hitusen kylmäävää. Mutta siinä hämmentyneenä pyöriessäni löysin sitten niitä suppiksia ja niistä syntyi tämä maanmainio suppilovahveropiirakka.

SUPPILOVAHVEROPIIRAKKA
6 hengelle

1 l suppilovahveroita
1 rkl juoksevaa kasviöljyä
2 valkosipulinkynttä
3/4 tl jauhettua muskottipähkinää
1 tl sormisuolaa
1/2 tl mustapippuria
200 g hienoksi raastettua Gryere-juustoa

Polentapohja:

8 dl vettä
2 1/2-3 dl polentasuurimot
1 tl suolaa
3 rkl voita
1/4 dl hyvää oliiviöljyä

Lisäksi 1/2 rkl timjaminlehtiä

Valmista ensin polenta. Kiehauta vesi, lisää polentasuurimot ja sekoita. Peitä kannella ja anna polentan kypsyä miedolla lämmöllä noin 5 minuuttia. Vatkaa vispilällä joukkoon voi ja vatkaa polenta kuohkeaksi ja reunoista irtoavaksi. Lisää polentan joukkoon puolet raastetusta Gryere-juustosta. Kaada polenta oliiviöljyllä voidellulle leivinpaperille pellille. Levitä noin 1/2 cm paksuiseksi pohjaksi. Jos käytät polentan myöhemmin ja se on kylmää, lämmitä sitä hetki mikrossa ennen käyttöä, näin saat sen taas notkeaksi.

Siisti suppilovahverot. Murskaa valkosipulinkynnet veitsen lappealla terällä ja hienonna murskatut palat. Kuumenna kasviöljy, lisää valkosipulinkynnet sekä sienet. Lisää pinnalle loput Gryere-raasteesa. Paista 4-5 minuutin ajan. Mausta suolalla, mustapippurilla ja muskottipähkinällä.

Raasta polentapohjan päälle Gryere-juusto ja lisää suppilovahverot. Paista suppilovahveropiirakkaa 225 asteisessa uunissa 20-25 minuutin ajan. Ripota valmiin suppilovahveropiirakan päälle tuoreita timjaminehtiä. Tarjoa heti rapean vihersalaatin kanssa.

Viinisuositus: keveä, hennosti yrttinen ja raikkaan marjainen Becker Family Pinot Noir istuu tämän piirakan kanssa kuin nenä päähän. Lasissa ja lautasella syksy, sillä myös viinissä on mukavasti metsäistä makua.

suppilovahveropiirakka, sienipiirakka

Juu, ja sieltä metsästä löysin pois lopulta. google maps ei toiminut eikä mobiilidata ylensäkään, mutta puhelin futasi, joten soitto kotiin ja sieltä ohjeistus lähteä kävelemään janpitää aurinko koko ajan selän takana, niin sieltä se tie löytyy. ja niin löytyikin. Ja sitten puikahdin samoin tein takaisin metsään sieniä poimimaan..

P.S Vinkki jouluksi. Tuo todella sulavalinjainen ja kaunis kakkulapio löytyy Decanterin valikoimista. Olen aivan ihastunut siihen.

Muita sieniherkkuja:

Vegaaninen suppilovahverokeitto
Vaaleaorakasta ja spelttiä (ihana lisuke riistalle)
Suppilovahverorisotto
Tattimakaronilaatikko
Sienilasagne

SEURAA SOMESSA:

Instagram / Facebook / Twitter 

Kategoriassa: Korkattu, Pääruoat, pientä hyvää, Punaviinit, Reseptit, sienet Avainsanoilla: gluteeniton suppilovahveropiirakka, jauhoton suppilovahveropiirakka, piirakka polentapohjaan, sienipiirakka, suppilovahvero-polentapiirakka, suppilovahveropiirakka

Sympaattinen Sikke’s – poltettua kurpitsaa ja ruskistettua voita

4.10.2019 by Mari

sikke's arvostelu, kurpitsaa ja ruskistettua voita

Poltettua kurpitsaa ja ruskistettua voita. Onkohan edes parempaa olemassakaan?

Ravintoloista ja maailmalta saa parhaat vinkit kokkailuun. Tämä resepti, poltettua kurpitsaa ja ruskistettua voita,  tarttui matkaan Sikke’s -ravintolasta – joka muuten on varsin mukava ja maukas paikka.

Vuoden alussa ovensa Eiraan avanneessa Sikke’sissä on kompaktissa paketissa kaikki piirteet, mitä ravintolalta toivon. Se on hengeltään kotoisa, mutta samalla ulkoasultaan tyylikäs. Sikke’sissä näkyy naisen käden jälki. Ravintola on sympaattinen ja lämmintunnelmainen puheensorinoineen, kynttilöineen ja mutkattomine tarjoilijoineen. Poissaolollaan loistaa etäinen, mukatrendikäs palvelu. Ja avokeittiöstä kurkistava, hymyilevä keittiöhenkilökunta toivottavaa asiakkaat tervetulleiksi. 

On tiistai-ilta, mutta paikka on tupaten täynnä. Iloinen puheensorina täyttää pienen,  naisvoittoisen asiakaskunnan täyttämän tilan. Sikke pyörii ravintolasalissa yhtä tyttömäisenä kuin aina, joku haluaa selfien emännän kanssa ja Pipsakin vilahtaa keittiössä. Kaikki on mutkatonta ja mukavaa. Ravintolassa on käsinkosketeltavan hyvä pössis niin ruokailijoilla kuin itse henkilökunnallakin.

Ja sitten se tärkein, ruoka. Jo ruokalistan lukeminen aiheutti välittömät kylmät väreet. Haluan maistaa kaikkea. Mutta varoituksen sana jo heti alkuun. Alkupalatkin ovat kookkaita, joten liian reteästi ei kannata annoksia pöytään kutsua.

Alkupalasetti oli kiinnostava. Maistoimme burrataa ja säilöttyä sitruunaa (ihanaa!), ohuita, värikkäitä porkkanasuikaleita ja pehmeää juustoa aromikkaalla samattikukkaöljyllä höystettynä (taivaallista) ja frittikalapalleroita (meidän makuumme frittikuori oli liian paksu ja kala hieman tunkkaisen makuista). Otimme alkuun myös lisukkeeksi tarkoitetun poltettua kurpitsa ja  ruskistettua voita ( maagisen herkullista, ohessa oma versioni). Leipä oli juureen leivottua ja tuoretta.

poltettua kurpitsaa ja ruskistettua voita, sikke's ravintola-arvostelu

POLTETTUA KURPITSAA JA RUSKISTETTUA VOITA
lisuke tai alkupala 4 hengelle

n. 800 g myskikurpitsa
100 g voita
sormisuolaa
1 dl hasselpähkinöitä

Kuumenna grilli ja grillaa kokonaista kurpitsaa kuorineen keskilämmöllä 1 h 15 minuuttia. Käy kääntämässä kurpitsa välillä. Sammuta grilli ja jätä kurpitsa puoleksi tunniksi jälkilämpöön. Kurpitsan pinnasta tulee täysin musta sisuksen olleessa silkkisen pehmeää ja ylikypsää.

Paahda hasselpähkinöitä öljyttömällä pannulla, kunnes niistä nousee aromaattinen tuoksu ja kuoret alkavat repeillä. Ota pannu liedeltä ja pyörittele pähkinöitä patakintaalla tai pyyheliinan välissä niin, että kuoret irtoavat. Rouhi pähkinät.

Valmista ruskistettu voi kuutioimalla voi kattilaan ja kuumentamalla sitä, kunnes se on kauniin pähkinänruskeaa. 

Leikkaa kurpitsa halki, poista siemenet ja pilko lohkoiksi. Valuta päälle kuumaa ruskistettua voita, ripota pinnalle hieman sormisuolaa ja viimeistele annos rouhituilla hasselpähkinöillä.

poltettua kurpitsaa ja ruskistettua voita, sikke's ravintola-arvostelu

Pääruoaksi nappasin tartarin, sillä tartar on aina testattava, onhan se yksi lempiruokani. Sikke’sin tartar oli moitteeton ja kookas, mutta kylkeen tilaamani ranskalaiset olivat kerran liikaa kypsennetyt eli olivat läpiruskeita, vaaleaa perunaa ei juuri potuissa ollut. Paahdettu munakoiso ja hummus maittoi vierustoverille.

Sikke’sin annokset olivat kikkailemattomia, mutta sieviä. Ja taisin jo mainita, että hyvänkokoisia. Jopa niin hyvänkokoisia, että silmäilin jälkiruokailistalta jotain keveää, vaikka en koskaan nauti keveitä jälkkäreitä. No, keveys sikseen. Jaoimme laventeli crème brûléen (täydellinen) ja maistelimme myös suklaamoussea viikunajäätelöllä (brûlée veti pidemmän korren) kolmeen pekkaan. Tarte Tatin vatkatulla ranskankermalla houkutteli, mutta sitä ei ollut tuolloin saatavilla.

Pikaisesti silmäilemäni viinilista on riittävän kattava ja helposti lähestyttävä. Listalta löytyy mukava setti perinteisiä sekä ah, meillä Suomessa vielä niin suosittuja ja tällä hetkellä asiakkaiden hinkumia natuviinejä.

Sikke’s oli oikea täsmäisku syysangstia vastaan. Täällä ruokaa tehdään täällä rakkaudella ja selkeästi halutaan, että asiakkaat viihtyvät. Päällimmäisenä jäi mieleen, että hitsit, täällä on mukavaa. Ja viihtymään haluan ravintolaan mennä, en vain ruokailemaan.

Osasyynsä onnistuneella illalla oli luonnollisesti miellyttävällä ruokaseuralla ja Charles Heidsieckin Tytyrin kalkkikaivoksessa (muistatko tämän?) vuoden verran majailleella, Tytyrista hapokkuutta ja napsakat kuplat matkaansa napanneella samppanjalla, jota alkujuomaksi ennen ravintolaan siirtymistä maistelimme.  

Feminiinisestä Sikke’sistä maskuliinisempaan suuntaan eli tänään käyn maistelemassa, miltä juuri avattu Alexanderplats Brasserie maistuu. Siitä ehkä kuulette lisää myöhemmin!

Vieläkö lisää kurpitsaa?

Maailman paras kurpitsarisotto
Paahdettua kurpitsaa sinihomejuustolla
Za’ataarilla maustettu kurpitsakeitto

Kategoriassa: Alkupalat, snäksit ja lisukkeet, arkiruoka, grillistä, kasvisruoka, lisukkeet, ravintolaelämyksiä, Ravintolaelämyksiä, Reseptit, vihannekset ja juurekset Avainsanoilla: grillattu kurpitsa, kurpitsa grillissä, kurpitsaa grill, kurpitsalisuke, kurpitsareseptejä, poltettu kurpitsa, poltettua kurpitsaa ja ruskistettua voita, sikke's ravintola, sikke's ravintola-arvostelu, ylikypsä kurpitsa

  • « Edellinen sivu
  • 1
  • …
  • 120
  • 121
  • 122
  • 123
  • 124
  • …
  • 305
  • Seuraava sivu »

Jotain Maukasta

Maistele sienihullun ruokaentusiastin ja viininystävän maailmaa kuvina, arvosteluina ja resepteinä. Twistillä, mutta pingottamatta. Teksti, reseptit ja kuvat: © Mari Moilanen mari@jotainmaukasta.fi

mari moilanen
  • Näytä pages/Jotain-maukasta/286570568021674:n profiili Facebook palvelussa
  • Näytä Jotainmaukasta:n profiili Twitter palvelussa
  • Näytä Jotainmaukasta:n profiili Instagram palvelussa
  • Näytä jotainmaukasta:n profiili Pinterest palvelussa
  • Näytä UCr--SjxJzrpeA7_j50plOlw:n profiili YouTube palvelussa

Tilaa Sienikirja

Tilaa Sienikirja

FPOTY Finalist Graphic

Pink lady food photographer of the year 2024
pink lady highly commended, food photo award
pink lady food photographer of the year 2018, pink lady

Vanhan tavaran verkkokauppa

antiikkiverkkokauppa, vintagem

Jotain vailla?

Viimeksi kokkasin

  • MAAGINEN SIENIRETRIITTI – matka sienirihmastoon ja -herkutteluun
  • Fermentoitu parsa – hapatustako?
  • Punajuuriorzotto ja fetalumi -väriä talveen
  • Hapanjuuripatonki – helposti täydellistä!
  • Toscalaskiaispullat – siis mitä ihanaa?!?

Reseptit

Kännykkäkuvauskurssit

ruokakuvia kännykällä, ruokakuvauskurssi 2019

Mitä kaikkea?

#arkeakympillä aamiainen brunssi gluteeniton leivonta grillaus grilliruokaa joulu joulun jälkiruoka jälkiruoka jouluksi kalaneuvos kalareseptejä kasvisruoka kaupallinen yhteistyö kesäruokaa kesäsalaatti kurpitsareseptejä kurpitsaruokia lisuke riistalle omenajälkiruoka parsa parsareseptejä perjantaipullo pressimatka pääsiäinen ravintolaelämyksiä riistareseptejä ruoka ruoka- ja viiniblogi ruokablogi ruokakuvaus ruokakuvauskurssi ruokakuvausworkshop ruokalahjat sienet sienireseptejä sieniruoka sisältöyhteistyö sitä parempi soppa uusi vuosi vappu vihreä parsa viiniarvostelu villiyrtit yhteistyö äitienpäiväkakku

Klikkaa portfoliooni

mari moilanen portfolio, mari moilanen photography, food photography

Copyright © Jotain Maukasta

 

Ladataan kommentteja...