Jotain maukasta

ruokablogi

Fermentoitu parsa – hapatustako?

by Kommentoi

Fermentoitu parsa
Fermentoitu parsa on hapatusta parhaimmillaan. Harvinaisempi, mutta kokeilemisen arvoinen tapa käsitellä vihreää parsaa.

Hei nyt sanotaan hyvästit tylsille lisukkeille. Nimittäin hei fermentoitu vihreä parsa. Fermentointi muuttaa vihreän sopivan suolaiseksi ja koukuttavan hapokkaaksi herkuksi ja oikeesti, fermentointi ei ole vaikeeta – kunhan välineet on puhtaat.

 

 
 
 
 
 
Näytä tämä julkaisu Instagramissa
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 

 

Henkilön Mari Moilanen (@jotainmaukasta) jakama julkaisu

 

Tässä muutama toimiva tapa käyttää tätä herkkuparsaa: unohda perinteiset suolakurkut tai kaprikset. Pilko fermentoitua parsaa perunasalaattiin tuomaan kivaa särmää ja raikkautta. Hapokas parsa ja lämminsavulohi on match made in heaven. Vinkki pääsiäiseksi.

Hienonna parsaa katkarapuskagenin joukkoon tai tee pelkkä parsaskagen! Fermentoitu parsa rakastaa kananmunaruokia eli munakkaan kylkeen, ehdottomasti.

FERMENTOITU PARSA

500 g tuoretta parsaa

Suolaliemi:

1 litra vettä

30 g suolaa

Lisäksi:

4 valkosipulinkynttä

1 sitruunankuori

1 tl korianterinsiemeniä

Kiehauta suolaliemi ja anna jäähtyä. Huuhtele parsat ja katkaise puumainen tyvi. Aseta parsat puhtaaseen, sterilisoituun purkkiin tiiviisti, mielellään pystyasentoon.

Kuori ja viipaloi valkosipulinkynnet. Kuori sitruunan keltainen kuori. Lisää valkosipuli, sitruunankuori ja korianterinsiemenet parsojen sekaan. Kaada suolaliemi päälle niin, että parsat peittyvät täysin.

Nosta lasipaino tai vedellä täytetty pakastinpussi parsojen päälle niin, että parsat pysyvät nesteen alla. Anna parsojen käydä huoneenlämmössä 3–5 päivää, kunnes liemi alkaa kuplia ja tuoksu muuttuu raikkaan happamaksi. Maista. Kun maku on sopiva, siirrä purkki jääkaappiin.

Provinkki vielä loppuun.  Älä heitä jämälientä viemäriin. Se toimii jännänä pohjana vinaigrettekastikkeille tai maustaa marinadit.

Punajuuriorzotto ja fetalumi -väriä talveen

by

PunajuuriorzopastaPunajuuriorzoton päälle raastetaan fetalunta. Jep, kuulit oikein. 

Orzopasta on mun yksi pastasuosikkini ja nyt siitä syntyi punajuuriorzotto. Suolaisen twistin tuo pakastettu, päälle raastettu fetajuusto. Upea kombo.

 

 

 

 
 
 
 
 
Näytä tämä julkaisu Instagramissa
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 

 

Henkilön Mari Moilanen (@jotainmaukasta) jakama julkaisu

Hapanjuuripatonki – helposti täydellistä!

by

Hapanjuuripatonki, hapanjuurileivonta, hapanjuuriPalasin hapanjuurileivonnan pariin vuosien tauon jälkeen. En koskaan hommaa alunperinkään oikein oppinut, sillä en j a k s a n u t sitä ahnetta juurta, joka vaati ruokaa tauotta.

Nyt sain vähän erilaiset ohjeet juuren hoitamiseen ja vaikka jatkuva mittailu hieman nyppii, olen alkanut siihen tottua. Etenkin, kun leivoin toisella kertaa täydellisen hapanjuuripatongin.

En siis todellakaan ole hommassa mikään pro, täysin noviisi, mutta jos mun kaltainen suurpiirteinen leipuri saa näin hyvän patongin aikaiseksi, niin kyllä muutkin onnistuu.

En siis ole erityisen pikkutarkka ja tää kaikki mittailu on mulle vähän liikaa. Mutta teen about ohjeiden mukaan. Seurailin löyhästi Marttojen vaalea hapanjuurileipäohjetta, mutta leivoin spelttivehnästä enkä sekoittanut jauhoja ja vettä ensin taikinaksi, vaan kaikki suolaa lukuunottamatta sekaisin aluksi.
 

 

 
 
 
 
 
Näytä tämä julkaisu Instagramissa
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 

 

Henkilön Mari Moilanen (@jotainmaukasta) jakama julkaisu

 

 
Tein taikinasta tarkoituksella melko löysän. Ohjeen mukaan ruista olisi tullut puolet lisää, mutta tämä löysyys kannatti. Leivästä tuli supermehevä kuoren ollessa rouskuvan rapea. Patonkia leipoessa käytin runsaasti spelttijauhoja.
 
Tein kahden leivän setin: yhden patongin ja yhden pataleivän. Patongista tuli musta huippuhyvä ja siirryn jatkossa tekemään juurileivät pellillä. Kuoresta tulee paljon kivempi ja superrapea. 
 
Hapanjuuripatongit
2 kpl
 
200 g hapanjuurta
650 g haaleaa vettä
900 g spelttivehnäjauhoja
60 g riihiruisjauhoja
1,5 rkl suolaa
 
Mittaa hapanjuuri, vesi ja jauhot kulhoon. Sekoita, taikinaa ei tarvitse vaivata tässä vaiheessa. Peitä kulho keittiöliinalla ja anna taikinan levätä 30-60 minuuttia. 
 
Lisää taikinaan suola. Vaivaa taikinaa, kunnes suola on sekoittunut. Jätä taikina lepäämään vähintään 20 minuutin ajaksi. (Tällä välin ruokin mun syötöt juuret ja nakkasin ne jääkaappiin.)
 
Tee taikinalle ensimmäiset venyttelyt eli kuvittele  taikinaan neljä sivua. Venytä sitten taikinaa ensimmäisestä sivusta ylöspäin niin pitkälle kuin voit taikinan katkeamatta. Taita venytetty osuus taikinan päälle. (Toistin venyttelyn pariin kertaan joka sivulla joka venyttelykerta). Peitä taikina ja jätä se lepäämään 20 minuutiksi.

Toista venyttely ja taittelu 20 yhteensä neljä kertaa. Tämän jälkeen peitä taikinakulho muovipussilla ja laita se yöksi jääkaappiin. Kuumenna seuraavana päivänä uuni 230 asteeseen. Laita pelti tai patonkipelti myös uuniin kuumenemaan.

 Leivo taikinasta kaksi patonkia taputtelemalla taikina levyksi ja käärimällä se rullalle. Kierrä patonkia molemmista päistä ja nosta se leivinpaperille tai patonkipellille kohoamaan 20 minuutiksi. (Patonkipellin majaillessa studiollani tein keittiöliinoista rullat tueksi leivinpaperin alle. Näin taikina ei leviä sivusuunnassa.)

Leikkaa patonkeihin diagonaalisia viivoja 4-5 kappaletta. Nosta kuuma pelti uunista, siirrä patongit leivinpapereineen kuumalle pellille ja uuniin. Laske uunin lämpötila 225 asteeseen ja paista 30-35 minuuttia, kunnes patongit kullanruskeita. Laita vettä täynnä oleva desinmitta uunin pohjalle auttamaan kuoren rapeutumista.

VINKKI CROISSANTHAPANJUURILEIPÄÄN: lisää taikinaan 100 grammaa voita 2. ja 4. venyttelyn kohdalla, 50 grammaa per kerta. Leivästä tulee sisältä silkkisen pehmeä, ja superherkullisen makuinen. 

Tällä ohjeella onnistuin ja jatkossa teen näitä patonkeja, sillä padassa paistettuun hapanjuurileipää ei ole yhtä upeaa pintaa.

Nimesin muuten juuren Toivoksi. Toivoin, että sillä saa leivottua hyviä hapanjuurileipiä ja toivoin, että se ei räjähdä jääkaappiin, kuten kymmenen vuoden takainen juureni teki. Ja se oli sitten sen pituinen se.