sienet Archives - Jotain maukasta

Paneroidut vaaleaorakaspihvit – sienimetsään siis!

16.9.2020 by Mari Leave a Comment

Vaaleaorakaspihvit on yksi mainio tapa hyödyntää tämä mieto ja erinomainen ruokasieni.

Olen suuntaamassa sienimetsään jälleen. Sienestyskausi käynnystyi tänä vuonna jo poikkeuksellisen ajoissa eli heinäkuussa pääsin tattimetsälle ja siitä se onkin jatkunut suoraan vaaleaorakkaisiin, kantarelleihin, haapa- ja sikurirouskuihin. On muuta suppilovahverokin jo löytynyt.

Tällä kertaa en seikkaile mökkimaastoissa Mäntyharjulla, vaan kipaisen Lohjalle Sami Tallebergin ohjauksessa sienestämään ja kokkaamaan. Reissun ja Cono Sur:in viinit tarjoaa Winestate ja mukana mainio porukka ruoka-alan ihmisiä. Saas vaan nähdä viekö myrksy mennessään..

Paneroidut vaaleaorakaspihvit on viimeisin keitokseni orakkaista. Kuten kuvasta näkyy, eivät ole kauneudella pilattuja, mutta maukkaita, toki, toki!

PANEROIDUT VAALEAORAKASPIHVIT

10 vaaleaa orakasta
2 dl spelttivehnäjauhoja
2 rkl tuoretta timjamia hienonnettuna
2 tl sormisuolaa
1 tl mustapippuria
200 g mustaleimaemmental-juustoa
4 kanamunaa

öljyä ja voita paistamiseen

Raasta emmentaljuusto. Sekoita lautasella spelttijauhoihin timjami, suola ja mustapippuri. Laita yhdelle lautaselle raastettu juusto ja toiselle kanamunat, joiden rakenteen vatkaan kevyesti rikki.
Kasta orakkaan lakit ensin jauhoseokseen ja pyörittele pihvi huolellisesti jauhoissa. Kasta pihvi sen jälkeen munaseokseen molemmin puolin ja lopuksi pyörittele pihvi juustossa. Painele juustoa tiiviisti kiinni pihviin.
Paista pihvit pannulla öljy-voiseoksessa kullanruskeiksi. Tarjoa raikkaan salaatin kanssa.

Toinen vaihtoehto, jos haluaa miedomman makuisen paneerauksen, on kastaa orakkaat ensin jauhoihin, sitten kananmunaan ja lopuksi pankojauhoihin. Pankon joukkoon voi hieman raastaa parmesaania makua antamaan. Hyvää tulee noinkin.

Tänä vuonna olen ehtinyt sienestää oikein urakalla. Ja koska perhe ilmaisi kypsymisensä herkkutatteihin (???!!!), olen poiminut nyt laajemalla kirjolla sieniä. Ja valmistanut niitä monin tavoin. Pikkelöin kantarelleja riistaruokia silmällä pitäen, tein haaparouskuista liudan suolasieniä joulun sienipasteijoita ja sienisalaattia ajatellen. Ja sitten pakastin niitä herkkutatteja ja orakkaita. Olisin osan kuivannutkin entiseen malliin, mutta kuivuri-pentele on karkuteillä. En oikein ymmärrä, mihin hyvään piiloon niin ison koneen voi laittaa. Mutta nähtävästi voi.

Jos kuulut niihin, joiden metsän ovat antelijaita vaaleaorakkaiden suhteen, maista nämä paneroidut vaaleaorakaspihvit. Muita hyviä vaaleaorakasreseptejä alla.

Mutta nyt – huppu päähän ja sienestämään.

Maista myös:

Vaaleaorakkaita ja spelttiä
Vaaleaorakasmuhennos

Parhaat tattireseptit

23.7.2020 by Mari

Pitihän se nyt parhaat tattireseptit koota blogiin, kun tämä vuosi näyttää olevan supervuosi tattien – etenkin herkkutattien saralla.

No nyt niitä saa. Herkkutatteja. Olen 10 vuotta poiminut tätä tattien aatelistoa mökkiseudulla. Mäntyharjun metsät ovat anteliaita tattien suhteen. Joka vuosi olen kuivannut ja pakastanut useita litroja herkkutatteja talven varalle. Mutta tämä vuosi on jotain aivan uskomatonta. Supertattivuosi 2020.

Nautin sienestyksessä metsässä samoilusta, silmä tarkkana tattien bongailusta ja siitä löytämisen ilosta, kun näkee napakan tatin tunkevan päätään maasta. Sellaiasesta rauhallisesta zen-meiningistä.

Tänä vuonna korit kyllä täytyy, mutta se zen ja löytämisen ilo jää vähemmälle. Onni kanssa suuntasimme tänä aamuna tattimetsään heti aamusta pienen sateen saattelemina.

Suotuisat kelit ovat nostattaneet herkkutatit sankoin joukoin esiin jo nyt. Ja niitä on. Vieri vieressä. Hyväkuntoisina, napakoina. Kuulin heti aamuseta metsästä tattien kutsun ja lähdin korien kera kohti tuttua tattipaikkaa. Ja ah ja voi. Tatteja oli silmänkantamattomiin. Säntäilin tatilta tatille ja kun korit olivat täynnä, kannoin loput tatit (kolme kertaa..) autoon sylissäni. Kun alle kymmenessä minuutissa kerää kolmisenkymmentä litraa tatteja, niin se on jo merkki siitä, että tämä vuosi on herkkutattien. Joten ei muuta kuin nautitaan siitä.

Tässä suosikkireseptejäni herkkutateilla valmistettuina. Uutuutena tämä Mustapekka-juustolla terästetty pippurinen herkkutattikastike, joka sai peukkua perheeltä. He nimittäin totesivat, kun ekasta tattisaalista paistoimme piskuisia tatteja siivuina poron grillatun poron ulkofileen päälle että ’ovat kyllästyneitä herkkutatteihin’. Tähän haluaisin laittaa sellaisen hymiön, missä se ukkeli lyö kädellään otsaan.

No, ajattelin, että laitetaan kastikkeeseen vähän uutta ilmetta ja johan kelpasi. Mustapekka-juusto toi kivaa kermaisuutta ja Fraiche-kerma raikasta happamuutta. Kastike on kepeämpi kuin perinteinen kermaan keitelty ja lempeästi pippurinen. Ihanaa muuten uusien pottujen seurana.

PIPPURINEN HERKKUTATTIKASTIKE
6 hengelle

1 1/2 l siivutettuja tatteja
juoksevaa kasviöljyä
3 pientä varsisipuli pilkottuina
3 dl Fraiche-kerma, 15 % (käytin Arla)
3/4 dl valkoviiniä
1 kpl (100 g) Mustapekka-tuorejuustoa
1 tl suolaa
1 ruukku silputtua ruohosipulia

Paista tatteja ja silputtuja sieniä pannulla viitisen minuuttia. Mausta suolalla.
Kaada joukkoon Fraiche-kerma ja murenna joukkoon Mustapekka-juusto.
Anna kiehua hieman kasaan n. 5-10 minuutin ajan. Lisää lopuksi ruohosipulisilppu.

Viinisuositus:

Tarjosin kastikkeen paistettujen ahvenfileiden ja raikkaan kesäsalaatin kanssa. Nappasin kaapista tarjolle mutkattoman, kevyesti tammisen ja kypsän sitruunaisen chardonnayn, Lourensford The Dome Chardonnay, 14,49 euroa. Tämä chardonnay on kelpo ruokaviini kesäisille, hieman runsaammille kala-aterioille.

Resepteissä käytän tosiaan herkkutatteja, mutta muutkin tatit toki kelpaa raaka-aineeksi. Havahduin myös, että en ole blogiin nakannut yhtään herkkutattipiirakkareseptiä. Tämä korjataan ensitilassa.

Parhaat tattireseptit

Tattimakaronilaatikko
Sienikiusaus
Herkkutattipasta ilman kermaa
Tattirisotto
Tattiliemi
Vegaaninen tattikastike linsseillä
Tattilasagne

Saitko suppissaaliin – suppilovahveropiirakka

9.10.2019 by Mari

Tämä suppilovahveropiirakka syntyi vähän sattuman kauppaa. Polenta oli tehty hirvikäristysksen lisukkeeksi ja suppiksiakin löytyi ihan sattumalta.

Sienestys menee top 10:een mukavat asiat -listallani. En tiedä mikä siinä on, mutta marjojen poimiminen on niin vastahankaista puuhaa ja sienimetsällä voisin kykkiä vaikka koko päivän. Melkein jouduinkin kykkimään koko päivän, sillä menin vaihteeksi vieraaseen metsään mökkiseudulla. Perinteisessä suppispaikassani oli nimittäin vain kourallinen suppilovahveroita, mutta kuulin niiden kutsun jostain kaukaa. Ei muuta kuin perään.

Ja niin hyvin menin perään, että vartin päästä en enää tiennyt, mistä suunnasta tulin ja minne jätin autoni. Hitusen kylmäävää. Mutta siinä hämmentyneenä pyöriessäni löysin sitten niitä suppiksia ja niistä syntyi tämä maanmainio suppilovahveropiirakka.

SUPPILOVAHVEROPIIRAKKA
6 hengelle

1 l suppilovahveroita
1 rkl juoksevaa kasviöljyä
2 valkosipulinkynttä
3/4 tl jauhettua muskottipähkinää
1 tl sormisuolaa
1/2 tl mustapippuria
200 g hienoksi raastettua Gryere-juustoa

Polentapohja:

8 dl vettä
2 1/2-3 dl polentasuurimot
1 tl suolaa
3 rkl voita
1/4 dl hyvää oliiviöljyä

Lisäksi 1/2 rkl timjaminlehtiä

Valmista ensin polenta. Kiehauta vesi, lisää polentasuurimot ja sekoita. Peitä kannella ja anna polentan kypsyä miedolla lämmöllä noin 5 minuuttia. Vatkaa vispilällä joukkoon voi ja vatkaa polenta kuohkeaksi ja reunoista irtoavaksi. Lisää polentan joukkoon puolet raastetusta Gryere-juustosta. Kaada polenta oliiviöljyllä voidellulle leivinpaperille pellille. Levitä noin 1/2 cm paksuiseksi pohjaksi. Jos käytät polentan myöhemmin ja se on kylmää, lämmitä sitä hetki mikrossa ennen käyttöä, näin saat sen taas notkeaksi.

Siisti suppilovahverot. Murskaa valkosipulinkynnet veitsen lappealla terällä ja hienonna murskatut palat. Kuumenna kasviöljy, lisää valkosipulinkynnet sekä sienet. Lisää pinnalle loput Gryere-raasteesa. Paista 4-5 minuutin ajan. Mausta suolalla, mustapippurilla ja muskottipähkinällä.

Raasta polentapohjan päälle Gryere-juusto ja lisää suppilovahverot. Paista suppilovahveropiirakkaa 225 asteisessa uunissa 20-25 minuutin ajan. Ripota valmiin suppilovahveropiirakan päälle tuoreita timjaminehtiä. Tarjoa heti rapean vihersalaatin kanssa.

Viinisuositus: keveä, hennosti yrttinen ja raikkaan marjainen Becker Family Pinot Noir istuu tämän piirakan kanssa kuin nenä päähän. Lasissa ja lautasella syksy, sillä myös viinissä on mukavasti metsäistä makua.

Juu, ja sieltä metsästä löysin pois lopulta. google maps ei toiminut eikä mobiilidata ylensäkään, mutta puhelin futasi, joten soitto kotiin ja sieltä ohjeistus lähteä kävelemään janpitää aurinko koko ajan selän takana, niin sieltä se tie löytyy. ja niin löytyikin. Ja sitten puikahdin samoin tein takaisin metsään sieniä poimimaan..

P.S Vinkki jouluksi. Tuo todella sulavalinjainen ja kaunis kakkulapio löytyy Decanterin valikoimista. Olen aivan ihastunut siihen.

Muita sieniherkkuja:

Vegaaninen suppilovahverokeitto
Vaaleaorakasta ja spelttiä (ihana lisuke riistalle)
Suppilovahverorisotto
Tattimakaronilaatikko
Sienilasagne

SEURAA SOMESSA:

Instagram / Facebook / Twitter