Jotain maukasta

ruokablogi

  • Etusivu
  • Ruokafilosofiasta
  • Kuvauskurssit
  • Reseptit
  • Videot
  • Korkattu
  • Matkoilla
    • Viinimatkat
    • Alsace
    • Barcelona
    • Cadiz
    • Costa Brava
    • Egypti
    • Kööpenhamina
    • Madrid
    • Penedès
    • Pohjois-Espanja
    • Piemonte
    • Sisilia
    • Tukholman ravintolat
  • Yrityksille
    • Jotain maukasta

Nenä kohti Nokkaa – ravintola Nokka

26.2.2020 by Mari

ravintola nokka, ravintola-arvostelu

Kanavarannan tunnelmallinen maisema pysäyttää.

Keittiömestari Ari Ruohon luotsaama ravintola Nokka alkaa olla jo instituutio omassa luokassaan. Totesin taas kerran ravintolassa käydessäni, että ei kukaan Helsingissä tee tämänkaltaista ruokaa ja tällaisella intohimolla. Tykkään isosti!

10 vuotta ravintola Nokassa työskennelleellä, villiä ruokaa rakastavalla Arilla on ollut hyvin vapaat kädet ravintolan suhteen ja tämän tietysti näkyy tekemisessä. Nyt hän on myös yksi ravintolan omistajista ja voin vain kuvitella, kuinka vauhti vain jatkuu.

Villiä ruokaa? Kyllä. Ja Ruohon villiys ei – sukunimestä huolimatta -rajoitu villiyrttien noppimiseen, vaan villiruoka kattaa muun muassa riistan kaikissa muodoissaan, kotimaisen lähiruoan, hauen, mateen ja muut herkulliset suomalaiset kalat. Kaiken ‘nokasta häntään‘, kuten Ari toteaa. Kuriositeettina kerrottakoon, että viimeisin innostus tällä innovatiivisella miehellä on rakkolevä.

ari ruoho, ravintola nokka

Aina yhtä hyväntuulinen chef itse.

 

Olin pudota penkiltä, kun hän kertoi käyttävänsä rakkolevää kuivattuna sekä myös ryöppäämisen jälkeen ‘tuoreena’. Turun saaristossa koko ikäni seikkalleena tunnen rakkolevän hyvin. Meillä sitä tosin ei ole syöty, vaan sitä käytettiin saaressa kompostin peitteenä ja sisaruksieni kanssa keräilin rakkolevää ämpärikaupalla. Sekä juuri tuohon kompostiin että toistemme päälle heitettäväksi leväsodan tuoksinassa.

Mutta kuulkaas, ensi kesänä keräänkin rakkolevät – hienolta nimeltään rakkohauru – ruoaksi. Ryöpätty, kostea rakkolevä maistui merelliseltä, oivalta vegaanin kala-aterialta. Kuivattu taas oli komean mustaa ja rapeaa. Kuivattua Ari tarjoilee kylmäsavuhauella maustettun perunasoseen kanssa. Salaa jäin haaveilemaan Turun rakkolevä Oy:n perustamisesta..

rakkolevä, ravintola nokka

Syökää rakkolevää!

85-paikkainen ravintola Nokka on tunnelmallinen. Seinillä on koristeena metsästykseen liittyviä tavaroita ja keskihuoneen kattoon on hilattu puuvene. Tiiliset seinät ja himmeä valaistus tekevät paikasta erityisen viihtyisän. Ravintolassa on myös oma viinikellari, jossa on aarteita jokaiseen makuun ja hintaluokkaan. Nokalla on myös oma, varsin maittava talon samppanja.

Mielestäni Nokka henkii suomalaisuutta sen parhaassa muodossa. Tänne tuon mielelläni ulkomaisia vieraita. Kiinnostavat raaka-aineet tuodaan lautaselle herkullisessa, ei hienostelevassa muodossa. Erikoisemmatkin raaka-aineet maistuvat aina hyvälle. Näin ei valitettavasti joka ravintolassa ole, vaan erikoisuuden tavoittelu ajaa maun ohi. Nokassa näin ei tapahdu. Yleensä rakentavan palautteen antaminen on helppoa ravintola-arvosteluissa, mutta Nokassa kaikki asiat on niin kohdillaan, että en juuri keksi mitään nokan koputtamista. Sijainti ei ole keskeinen, mutta onko Kanavarantaa idyllisempää lokaatiota?

Nokka on porskuttanut jo 18 vuotta ja se kuvaakin Nokkaa hyvin. Teinistä on tullut täysikäinen ja tästä se kaikki hauskuus vasta alkaa!

Pressi-illallisen tarjosi Noho Partners Oyj

 

 

Filed Under: dinnerit, Ravintolaelämyksiä, tuote-arvostelu Tagged With: keittiömestari ari ruoho, ravintola nokka, ravintolaelämyksiä

Herkkää riistaa – peuratartar

29.10.2019 by Mari

peuratartar, peurareseptejä, riistareseptejä, tartar riistalihasta

Peuratartar on herkän makuisena upea alkuruoka hienommillekin illallisille.

Riistalihan suurelle ystävälle lihaton lokakuu on ajankohtana todella hankala. Onhan riistakausi käynnistynyt ja juuri nyt on  mahdollisuus saada upeaa suomalaista riistalihaa tuoreena pöytään. Joten itsellä harvemmin jää tämä lihattomuus toteutettua. 

Mutta mietin asiaa siltä kannalta, että riistan syöminen on varsinainen ekoteko. Onhan kotimaisen riistan hiilijalanjälki on erittäin pieni, sillä  riistaeläimet elävät vapaana ja saavat ravintonsa luonnosta. Riistaliha ei vaadi tuotantolaitoksia eikä tuotettua rehua ravinnokseen eikä lihassa ole antibiootteja. Myös WWF suosittelee riistalihaa, kuten kotimaisia hirvieläimiä ympäristöystävällisenä valintana.

peuratartar, peurareseptejä

PEURATARTAR
4 hengelle

300 g peuran sisäfileetä
1 tl worcestershirekastiketta
1 tl Dijon-sinappia
4 rkl kevätsipulin varsia
1 tl sormisuolaa
mustapippuria myllystä

Riivi peuran sisäfile haarukalla hienoksi. Lisää mausteet ja sinappi. Sekoita hyvin ja jaa lautasille. Koristele halutessasi rucolan versoilla.

Viinisuositus: peuratartarin miedon riistaista makua ja toisaalta juhlavuutta kunnioittaa lasillinen eloisaa, ruokaystävällistä roseesamppanjaa. Ruinart Rosé Brut keskihapokkaana ja vedet kielelle herauttavan marjaisana juomana on oiva ja riittävän lempeä kumppani tälle peuratartarille – etenkin jos sen alkupalana tarjoilet vaikkapa joulupöydässä. 

Peuran maku on niin mieto, että se kannattaa maustaa hyvin helläkätisesti, jotta ei tätä hentoa riistanmakua kadota kokonaan. Olen tehnyt tätä peuratartaria jo pari kertaa. Kerran alkupalaksi juureslastujen päältä tarjottuna, koristeena sinimailasen ituja ja päällä sipaus tryffeliöljyllä maustettua majoneesia. Juomana oli tällöin upea roseesamppanjaharvinaisuus. Kombo toimii upeasti, sillä roseesamppanjat ovat hyvin viinillisiä, mutta kunnioittavat herkkien ruokien aromeja.

Toisen kerran tein lounaaksi ja nautin herkullisen tartarin saaristolaisleivän päällä. Molemmilla kerroilla jätin käyttämättä keltuaista tartarissa ja tämä oli oikea valinta. Tartar toimii tällaisenaan just perfecto.

peuratartar, peuran sisäpaisti

Inspiroiduin aiheeseen Viltgårdenin järjestämällä riistaillallisella, jossa Nokan keittiömestari Ari Ruoho kokkasi erilaisia riistaherkkuja ja alkupalana oli juurikin peuratartaria. Ari suositteli, että peuratartar kannattaa tehdä juuri sisäpaistista ja kyllä, hyvää tulee ja liha on pehmeää ja vähäsyistä.

Olen useasti miettinyt, että haluaisin tilata pakastimeen kokonaisen poron, mutta ajatus on tyssännyt siihen, että miten saan sen mahtumaan jo valmiiksi pullistelevaan kaappiin. Mutta tällä illallisella sain tietää, että hyvin tällainen kokonainen eläin mahtuu pakkaseen. Viltgården myy peuraa myydään kolmessa koossa, pienimmän lihat painavat vain n. kuusi kiloa ja paketit mahtuvat helposti yhteen pakastelaatikkoon. Itse päädyin tilaamaan 12 kilon peuran ja sekin sujasti näppärästi yhteen pakastelaatikkoon. Jos aiheesta innostut, niin tsekkaa Vapaata riistaa-sivusto.

Jos haluat vain syödä mitä maukkainta riistalihaa etkä niinkään kokkailla sitä itse, niin suuntaa ravintola Nokkaan, joka on kuulu herkullisista riista- ja lähiruokaaterioistaan. Saatat päästä syömään sorsaa tai muuta riistalihaa, jonka Ari on omin käsin metsästänyt.

Ja nyt on mitä kokkailla. Kun tilaat kokonaisen peuran, saat kaikki mahdolliset osat siististi vakuumipakattuina. On ossubuccoa, keittolihoja ja -luita, jauhelihaa useampi paketti, paistit ja fileet. Reseptejä siis tiedossa kaikille riistan ystäville tässä pitkän talven aikana!

KOKEILE MYÖS NÄMÄ:

Peuratartar
Naudanlihatartar
Aasialainen tartar
Banaanitartar

 

Filed Under: Alkupalat, snäksit ja lisukkeet, dinnerit, juomat, Korkattu, Kuplivat, liha ja riista, Ravintolaelämyksiä, Reseptit, viini Tagged With: mitä tehdä peurasta, peurareseptejä, peuratartar, riistareseptejä

Sympaattinen Sikke’s – poltettua kurpitsaa ja ruskistettua voita

4.10.2019 by Mari

sikke's arvostelu, kurpitsaa ja ruskistettua voita

Poltettua kurpitsaa ja ruskistettua voita. Onkohan edes parempaa olemassakaan?

Ravintoloista ja maailmalta saa parhaat vinkit kokkailuun. Tämä resepti, poltettua kurpitsaa ja ruskistettua voita,  tarttui matkaan Sikke’s -ravintolasta – joka muuten on varsin mukava ja maukas paikka.

Vuoden alussa ovensa Eiraan avanneessa Sikke’sissä on kompaktissa paketissa kaikki piirteet, mitä ravintolalta toivon. Se on hengeltään kotoisa, mutta samalla ulkoasultaan tyylikäs. Sikke’sissä näkyy naisen käden jälki. Ravintola on sympaattinen ja lämmintunnelmainen puheensorinoineen, kynttilöineen ja mutkattomine tarjoilijoineen. Poissaolollaan loistaa etäinen, mukatrendikäs palvelu. Ja avokeittiöstä kurkistava, hymyilevä keittiöhenkilökunta toivottavaa asiakkaat tervetulleiksi. 

On tiistai-ilta, mutta paikka on tupaten täynnä. Iloinen puheensorina täyttää pienen,  naisvoittoisen asiakaskunnan täyttämän tilan. Sikke pyörii ravintolasalissa yhtä tyttömäisenä kuin aina, joku haluaa selfien emännän kanssa ja Pipsakin vilahtaa keittiössä. Kaikki on mutkatonta ja mukavaa. Ravintolassa on käsinkosketeltavan hyvä pössis niin ruokailijoilla kuin itse henkilökunnallakin.

Ja sitten se tärkein, ruoka. Jo ruokalistan lukeminen aiheutti välittömät kylmät väreet. Haluan maistaa kaikkea. Mutta varoituksen sana jo heti alkuun. Alkupalatkin ovat kookkaita, joten liian reteästi ei kannata annoksia pöytään kutsua.

Alkupalasetti oli kiinnostava. Maistoimme burrataa ja säilöttyä sitruunaa (ihanaa!), ohuita, värikkäitä porkkanasuikaleita ja pehmeää juustoa aromikkaalla samattikukkaöljyllä höystettynä (taivaallista) ja frittikalapalleroita (meidän makuumme frittikuori oli liian paksu ja kala hieman tunkkaisen makuista). Otimme alkuun myös lisukkeeksi tarkoitetun poltettua kurpitsa ja  ruskistettua voita ( maagisen herkullista, ohessa oma versioni). Leipä oli juureen leivottua ja tuoretta.

poltettua kurpitsaa ja ruskistettua voita, sikke's ravintola-arvostelu

POLTETTUA KURPITSAA JA RUSKISTETTUA VOITA
lisuke tai alkupala 4 hengelle

n. 800 g myskikurpitsa
100 g voita
sormisuolaa
1 dl hasselpähkinöitä

Kuumenna grilli ja grillaa kokonaista kurpitsaa kuorineen keskilämmöllä 1 h 15 minuuttia. Käy kääntämässä kurpitsa välillä. Sammuta grilli ja jätä kurpitsa puoleksi tunniksi jälkilämpöön. Kurpitsan pinnasta tulee täysin musta sisuksen olleessa silkkisen pehmeää ja ylikypsää.

Paahda hasselpähkinöitä öljyttömällä pannulla, kunnes niistä nousee aromaattinen tuoksu ja kuoret alkavat repeillä. Ota pannu liedeltä ja pyörittele pähkinöitä patakintaalla tai pyyheliinan välissä niin, että kuoret irtoavat. Rouhi pähkinät.

Valmista ruskistettu voi kuutioimalla voi kattilaan ja kuumentamalla sitä, kunnes se on kauniin pähkinänruskeaa. 

Leikkaa kurpitsa halki, poista siemenet ja pilko lohkoiksi. Valuta päälle kuumaa ruskistettua voita, ripota pinnalle hieman sormisuolaa ja viimeistele annos rouhituilla hasselpähkinöillä.

poltettua kurpitsaa ja ruskistettua voita, sikke's ravintola-arvostelu

Pääruoaksi nappasin tartarin, sillä tartar on aina testattava, onhan se yksi lempiruokani. Sikke’sin tartar oli moitteeton ja kookas, mutta kylkeen tilaamani ranskalaiset olivat kerran liikaa kypsennetyt eli olivat läpiruskeita, vaaleaa perunaa ei juuri potuissa ollut. Paahdettu munakoiso ja hummus maittoi vierustoverille.

Sikke’sin annokset olivat kikkailemattomia, mutta sieviä. Ja taisin jo mainita, että hyvänkokoisia. Jopa niin hyvänkokoisia, että silmäilin jälkiruokailistalta jotain keveää, vaikka en koskaan nauti keveitä jälkkäreitä. No, keveys sikseen. Jaoimme laventeli crème brûléen (täydellinen) ja maistelimme myös suklaamoussea viikunajäätelöllä (brûlée veti pidemmän korren) kolmeen pekkaan. Tarte Tatin vatkatulla ranskankermalla houkutteli, mutta sitä ei ollut tuolloin saatavilla.

Pikaisesti silmäilemäni viinilista on riittävän kattava ja helposti lähestyttävä. Listalta löytyy mukava setti perinteisiä sekä ah, meillä Suomessa vielä niin suosittuja ja tällä hetkellä asiakkaiden hinkumia natuviinejä.

Sikke’s oli oikea täsmäisku syysangstia vastaan. Täällä ruokaa tehdään täällä rakkaudella ja selkeästi halutaan, että asiakkaat viihtyvät. Päällimmäisenä jäi mieleen, että hitsit, täällä on mukavaa. Ja viihtymään haluan ravintolaan mennä, en vain ruokailemaan.

Osasyynsä onnistuneella illalla oli luonnollisesti miellyttävällä ruokaseuralla ja Charles Heidsieckin Tytyrin kalkkikaivoksessa (muistatko tämän?) vuoden verran majailleella, Tytyrista hapokkuutta ja napsakat kuplat matkaansa napanneella samppanjalla, jota alkujuomaksi ennen ravintolaan siirtymistä maistelimme.  

Feminiinisestä Sikke’sistä maskuliinisempaan suuntaan eli tänään käyn maistelemassa, miltä juuri avattu Alexanderplats Brasserie maistuu. Siitä ehkä kuulette lisää myöhemmin!

Vieläkö lisää kurpitsaa?

Maailman paras kurpitsarisotto
Paahdettua kurpitsaa sinihomejuustolla
Za’ataarilla maustettu kurpitsakeitto

Filed Under: Alkupalat, snäksit ja lisukkeet, arkiruoka, grillistä, kasvisruoka, lisukkeet, ravintolaelämyksiä, Ravintolaelämyksiä, Reseptit, vihannekset ja juurekset Tagged With: grillattu kurpitsa, kurpitsa grillissä, kurpitsaa grill, kurpitsalisuke, kurpitsareseptejä, poltettu kurpitsa, poltettua kurpitsaa ja ruskistettua voita, sikke's ravintola, sikke's ravintola-arvostelu, ylikypsä kurpitsa

  • 1
  • 2
  • 3
  • …
  • 10
  • Next Page »

Jotain Maukasta

Maistele ruokaentusiastin ja viininystävän whole food-maailmaa kuvina, arvosteluina ja resepteinä. Twistillä, mutta pingottamatta. Teksti, reseptit ja kuvat: © Mari Moilanen mari@jotainmaukasta.fi

mari moilanen
  • Näytä pages/Jotain-maukasta/286570568021674:n profiili Facebook palvelussa
  • Näytä Jotainmaukasta:n profiili Twitter palvelussa
  • Näytä Jotainmaukasta:n profiili Instagram palvelussa
  • Näytä jotainmaukasta:n profiili Pinterest palvelussa
  • Näytä UCr--SjxJzrpeA7_j50plOlw:n profiili YouTube palvelussa
pink lady highly commended, food photo award
pink lady food photographer of the year 2018, pink lady

Jotain vailla?

Viimeksi kokkasin

  • Misokana – aasialaista arkeen
  • Kookosriisi on lisukkeiden lisuke
  • Kookospossu – iisiä aasialaista arkeen
  • Ruoka- ja juomatrendit 2021
  • Pasta puttanesca uunissa – aivan paras arkipasta

Reseptit

Kännykkäkuvauskurssit 2021

ruokakuvia kännykällä, ruokakuvauskurssi 2019

Apropoo

Great food is like great sex. The more you have the more you want. Gael Green

Mitä kaikkea?

aamiainen brunssi gluteeniton leivonta grillaus grilliruokaa hirvireseptejä hortoilu jotain maukasta joulu joulun jälkiruoka jälkiruoka jouluksi kalaneuvos kalareseptejä kaupallinen yhteistyö kesäruokaa kesäsalaatti kurpitsa kurpitsareseptejä kurpitsaruokia lisuke riistalle omenajälkiruoka parsa parsareseptejä perjantaipullo pressimatka pääsiäinen pääsiäisherkkuja ravintolaelämyksiä riistaruokia ruoka ruoka- ja viiniblogi ruokablogi ruokakuvaus ruokakuvauskurssi ruokakuvausworkshop ruokalahjat samppanja sisältöyhteistyö sitä parempi soppa uusi vuosi vappu viiniarvostelu villiyrtit yhteistyö äitienpäiväkakku

Klikkaa portfoliooni

mari moilanen portfolio, mari moilanen photography, food photography

Copyright © Jotain Maukasta