vihannekset ja juurekset Archives - Sivu 78 92:stä

Kaikkea kotimaista

17.6.2013 by Mari

Vihertarjotin.

Ja lähellä kasvanutta. Löytyy nyt kaupan hyllyiltä. Ja kesä maistuu.

Ruoanlaitto on kesällä niin helppoa. Vihanneksissa on makua sellaisenaan. Ruoka valmistuu ja nautitaan ulkona. Eikä kaikkea tarvitse nyt kuoria, pilkkoa tai kokonaan paloitella. Syödään vähän sormin. Mitäs sen on väliä?

Ostin kauppakassin täyteen kotimaisia kesämakuja. Ja kesäsalaattiin ytyä antamaan hieman mustana murjottavia portobelloja ja tuorechorizoa. Grillattavaksi tietenkin.

Vähän kotimaista porkkanaa..

Vähän suomalaista chiliä..

Vihreää salaattia..Makeita, kesäherneitä. Niitä parhaita, kotimaasta.

Tietysti sipulia. Kotimaista sekin.

Sitten muutama portobello ja tuoretta chorizoa ruokaisuutta antamaan. Päälle oliiviöljyä ja balsamicoa ja haarukkaa salaattiin.

Tähän päälle. Mustanpuhuvat portobellot, tuliset chorizot.

Että oli herkullista. Kesä, oot niin symppis!

Ja seuraavaksi tutustutaankin sitten siideripissiksen juhannuskokkailuun. Mitä ihmettä!?

Ensi-illassa: mansikka ja peruna

14.6.2013 by Mari

Omat ruohot.

Lämpiössä kuhistaan. Tämä on se päivä. Mansikan ja perunan debyytti.

Kauan odotetut mansikka ja peruna astuvat näyttämölle. Yleisö kohisee eikä malta olla huutelematta. Joku poistetaan salista.

Peruna kompuroi ja on hieman raaka. Mansikka ei olekaan EU-standardien mittainen. Farssin ainekset kasassa?

No ei sentään. Vaan tyypillinen juhannusatto mökkipitäjissä. Mansikoita, perunoita, hyttysiä ja hyvää seuraa. Siitä on suomalaisten juhannus tehty.

Mukimausteet.

Ensimmäinen peruna on parhaimmillaan alastomaksi hangattuna, sopivasti keitettynä ja voinokare niskassaan. Tätä makua olen odottanut kuukausia.

Mansikkakin nautitaan suoraan ropposesta. Ja sitten seuraava. Ja seuraava. En kyllä ymmärrä niitä ulkomaalaisia.

Mutta sitten. Kun jossain vaiheessa haluaa näihin kesäkaveruksiin vähän twistiä, niin pienellä vaivalla makuihin saa uutta ilmettä.

Rapar periylituotannon jälkeen olen niittänyt ruohosipulia kuin heinää. Sekin kasvaa mukavasti. Siitä perunalle maustetta.

Vihreä tekee hyvää silmille.

Ruohosipulipesto
Pestosta riittää isoon perunakattilalliseen uusia pottuja

2 dl ruohosipulisilppua
1 dl parmesaania
1 dl pinjansiemeniä
1-2 valkosipulinkynttä
sitruunasormisuolaa
mustapippuria
1 dl oliiviöljyä

Koristeeksi:
silputtua ruohosipulia
murskattuja rosepippureita.

Jauha kaikki aineet hienoksi pestoksi tehosekoittimessa. Keitä uudet perunat, anna jäähtyä ja sekoita pesto perunoiden joukkoon. Koristele pirteillä rosepippureilla ja silputulla ruohosipulilla.

Perunaa pöytään!

Lohi tai siika on graavattu jo pari päivää sitten. Nyt kala haetaan kylmästä ja leikataan ohuiksi siivuiksi. Pala tai pari tummaa leipää leipäkoriin.

Juhannuspäivän nautinnollinen lounas kootaan pöytään: perunaruohosipulipestoa, graavattua lohta ja lasilliset hienostunutta Marigny Neuf Sauvignonia. Siinä muuten vasta kesäruokaviini!

Sitten. Itse pääpukari jälkiruoaksi. Aromaattisesti maustettuna.

Murrettua makua.

Mansikan maku täydentyy sokerilla. Kun sokerin joukkoon lisätään hieman raastettua appelsiininkuorta ja kermavaahtoa, niin siinä se on. Täydellinen juhannuspäivän jälkiruoka kaikessa helppoudessaan.

Keltaista sokeria saa syödä.

Mansikoita ja appelsiinisokeria
4 hengelle

1 litra mansikoita
1 dl sokeria
2 appelsiinin raastettu kuori
2 dl kuohukermaa

Raasta kahdesta appelsiinista kuori. Mittaa kulhoon 1 dl sokeria ja sekoita raastettu appelsiininkuori huolellisesti sekoittaen sokerin joukkoon. Anna maustua hetki. Leikkaa mansikat viipaleiksi leveyssuunnassa ja asettele lautasille. Vatkaa kerma vaahdoksi.

Ei ne muuta tarvitse. Oikeasti!

Ripottele mansikoiden päälle reilusti appelsiinisokeria ja viimeistele annos kermavaahdolla. Tarjoa annoksen kanssa lasillinen suloisen makeaa Moscato D’Astia, kesän marjaisten jälkiruokien ykkösjuomaa.

—

Yleisö taputtaa. Kiittelee vuolaasti. Tämä oli odottamisen arvoista.

Mitä juhannusaattona sitten nautitaan? Sillon ruoan pääainesosa kilisee pussissa. Kerron lisää pian. Maltathan odottaa?

Sillä välin voit tutkia, mitä muuta juhannuksena grillataan.

Juhannus meksikolaisittain: korianteripesto ja porsaan sisäfile

Salcicciaa ja mehevää grillisalaattia

Kreikkalainen hampurilainen paprikaketsupilla

..ja perunamaa

23.5.2013 by Mari

Aika ryppyiset.

Sinne meni. Perunat maahan. Mutta ei maan alle.

Tämä tulee olemaan kolmas kerta, kun tulen syömään kesällä itsekasvatettua perunaa.

Ensimmäisellä kerralla istutin perunat kaiken taiteen mukaan. Muokkasin maan, upotin perunat 15 senttimetrin syvyyteen ja kuokin niitä ylös loppukesän sateessa onnellisena. Mutta olihan se. Työlästä tosiaan.

Toisella kerralla inspiroiduin 80-luvun, Enemmän iloa puutarhasta-kirjasta ja testasin viljelyä mustan muovin alla. Houkutti, kun tekstissä hehkutettiin, että perunat tulevat muovin alta puhtaina kuin kanamunat. Tulihan ne, ja muutama etana myös. Olihan tuokin vähän. Työlästä.

Perunahommia.

Mutta kun näistä kahdesta piti valita, niin siellä se Rikea makaa tasoitetulla maalla, jätesäkkien alla. Jätesäkki-istutus sai alkunsa, kun 80-luvulla etsittiin uusia käyttötarkoituksia muoville. Jätesäkkien ansiosta perunamaa ei pukkaa rikkaruohoa ja sadonkorjuukin on köykäistä: sen kun poimii puhtaat potut säkin alta.

Pari viikkoa idätin siemenperunaa valossa. Näin iduista tulee vahvempia, eivätkä katkeile istuttaessa niin pahasti. Hyvältä näytti.

Nuorennusleikkaus siellä säkin alla, pliis?

Miten ne perunat sinne säkin alle menee? Ensin tasoitetaan maa. Sitten perunat istuteaan n. 30x 30 sentin etäisyydelle toisistaan. Säkit tiiviisti kivien kanssa pottujen päälle ja kun pottujen idut alkavat nostaa päätään, tehdään muoviin sopivat reiät itujen kurkkia aurinkoon. Näin tein viimeksi. Nyt tasoitin maan, levitin säkin ja tein säkkiin reiät sopivalle etäisyydelle ja tuikkasin perunat rei’istä sisään. Nyt sitten odotellaan. Ja pelätään koloradokuoriaista, perunaruttoa, rengasmätää, perunasyöpää ja peruna-ankeroisia. Ei sen enempää. Eikä vähempää.