Jotain maukasta

Hirvipata muhii uunissa pitkään ja hartaasti

21.11.2011 by Mari

Ei sovi unohtaa juureksia.

Talvi ei vielä kovasti kolkuttele ovelle. Mutta hirvipata kuuluu pimeään marraskuuhun. Oli maassa sitten lunta tai ei. Hirvenlapa kypsyy uunissa mureaksi ja kastikekin syntyy kuin itsestään.

Syksyn ja talven aikana syödään hirveä. Fileenä, paistina, lihapullina ja tietysti herkullisena patana. Hirvenlapa sopii hyvin pataan pilkottavaksi. Mukaan laitetaan monenmoista hyvää: sieniä, karpaloita ja katajanmarjoja.

METSÄINEN HIRVIPATA

4 hengelle

1,2 kg hirvenlapaa

6 dl punaviiniä

4 dl vettä

2 rkl riistafondia

2 rkl soijaa

10 katajanmarjaa

10 mustapippuria

4 laakerinlehteä

n. 1 dl karpaloita

kourallinen kuivattuja mustatorvisieniä

2 porkkanaa

pala lanttua

pätkä purjoa

4 pientä helmisipulia tai shalottisipulia

4 rkl vehnäjauhoja

1/2 prk mustaherukkahyytelöä (n. 1, 5 dl)

pari tl hunajaa

voita

ruohosipulia

Leikkaa lapa reilunkokoisiksi paloiksi. Pilko vihannekset pieniksi kuutioiksi, pienet sipuli puoliksi. Paista voissa lihapaloihin ruskea pinta, sekoita joukkoon vehnäjauho ja laita palat pataa. Kaada päälle punaviini ja lisää pilkotut vihannekset sekä soija, hunaja, katajanmarjat, pippurit, laakerinlehdet, karpalot ja kuivatut sienet. Sieniä ei tarvitse liottaa etukäteen.

Hauduta pataa uunissa vähintään 4-5 tunnin ajan uunissa kannen alla 150 asteessa. Puolituntia ennenruokailua ota pata uunista, sekoita joukkoon mustaherukkahyytelö. Mikäli liemi on vetistä, lisää vielä vähän vehnäjauhoja nesteeseen sekoitettuna.

Nosta uunin lämpöä viimeiseksi puoleksi tunniksi 175 asteeseen ja anna padan porista ilman kantta. Näin kastike saa hyvän koostumuksen. Tuo pata pöytään tarjolle, ripottele vielä päälle silputtua persiljaa.

Hirvi ja karpalo tykkäävät toisistaan.

Ja punaviiniä lorautetaan joukkoon lähes pullollinen. Viiden tunnin hauduttaminen yhdistää maut ja upea pataruoka syntyy kuin itsestään. Kokkikin saa levätä. Ja nautiskella jäljelle jäävän viinitilkan.

Monen tunnin muheutus edessä.

Valmis tuotos on tummaa ja tujua.

Nauti pata vaikka hyvän Barbera D’Alban kanssa, esimerkiksi Pio Cesare maistuu tämän kanssa. Lautaselle vielä muutama suolakurkku, keitettyä perunaa ja vedet kielelle herauttava ruokahetki alkaa. Tässä on tarjolla kaikki metsän maut.

Muita riistaherkkuja?

Saksanhirven kyljykset ja juureslisuke
Poronpaisti, karpalokastike, friteerattuja suppilovahveroita ja mustajuurta
Hirvipaisti
Katso täältä myös Reseptitaivaan hirvipataresepti
Hirvenlihapullat
Lehtipihvit hirvenjauhelihasta
Hirvipiirakka ’Hirvipeltilihapiirakka’

Joulu, joulumpi, glögi!

20.11.2011 by Mari

Glögikattila lämpenee liedellä. Talossa tuoksuu joulu. Lämmin, mausteinen juoma herkistää ja sykähdyttää sieluun asti. Aika kuluu joulua odotellessa.

Alkon valikoimissa on viitisentoista glögiä. Pullojen äärellä voi vierähtää tovi, jos toinenkin. Maistuuko minun glögissäni tänä vuonna mausteet, marjat ja hehkuuko mukana voimakas alkoholi? Mikä glögi maittaisi?

Tässä hyväksi havaittu kolmen kopla. Kaikki erilaisia ja erilaiseen glögijanoon tarkoitettuja. Mutta näistä irtoaa joulun taikaa.

Loimu 2011, Lignell & Piispanen

Loimu-glögi on tänä vuonna pukeutunut kauniin pronssiseen takkiin. Makumaailma liikkuu perinteisillä uomilla eli tämä glögi on hyvin viinillinen ja maussa on neilikkaa ja aavistus kanelia. Karpalo tekee tästä glögistä miellyttävän happaman. Joku voi haluta joukkoon hieman makeaa glögitiivistettäkin.

Loimun tuoksu tuo mieleen lapsuuden joulut. Tällainen glögin tuoksu silloin leijaili kotona. Tämä glögi haluaa piparipöytään ja pulkkamäkeen. Lämmittämään laskijaa ja makean pöydän antimien vastapainoksi.

Blossa Vinglögg

Blossa Vinglögg on makeaa, mausteista ja hyvää sellaisenaan. Miedompaa kuin hehkuviini ja makeampaa kuin perinteinen viiniglögi. Jokainen siemaus tuntuu vievän lähemmäs joulua.

Kattilasta karkaa ilmaan kardemumman ja rusinan tuoksu ja onpa glögiin piilotettu piparinkin makua.

Tämä glögi on niin muikeaa, että se ei seuraa kaipaa. Mutta jos jotain kuitenkin haluaa glögin kanssa maistella, niin stiltonin ja piparkakun runsas makumaailma saa tästä oivan kaverin. Tätä glögiä haluan nauttia joulupukkia odotellessa ja silloin, kun pakkanen on purrut posket punaisiksi ja sormet kohmeisiksi.

Hehkuviini

Tämä tumma ja tulinen viinijuoma on ollut suomalaisten joulussa mukana jo 1950-luvulta alkaen.

Hehkuviiniä, tosin kuin muita glögejä, saa Alkosta läpi vuoden.

Hehkuviini saa nimensä mukaisesti posket hehkumaan ja veren kiertämään. Tätä juodessa tuntee, kuinka joulu saavuttaa joka solun. Itse pidän hehkuviinistä, kun sen voimakasta makua hieman pyöristää omenamehulla tai glögimehulla ja lorauttaa mausteeksi vielä jotain makeaa, kuten kirschiä, portia tai cassislikööriä. Hehkuviini on aina se ensimmäinen glögi, jolla avaan tien jouluun.

Herrljungan omena-inkivääriglögi

Ihana, makea ja erilainen glögi, joka toimii hienosti erilaisissa vaalean glögin sekoituksissa. Inkivääri maistuu miedosti, omenan maku on hallitsevampi.

Itse sekoitin tämän joukkoon omenaviiniä ja annoin tähtianiksen vielä maustaa juomaa, niin tuloksena syntyi huumaavan herkullista, vaaleaa glögiä aattoyön ratoksi.

Keitetyn kerman salaisuus

15.11.2011 by Mari

Pannacotta eli kirjaimellisesti ’keitetty kerma’ on Piemonten herkkuja. Tuhti, makea ja hytkyvä vanukas on yksi tapa tehdä kermasta hyvää. Tässä vaniljaista makeutta maustamassa valkosuklaa. Sokerikastiketta unohtamatta.

Pannacotta on helppo jälkiruoka. Ja siinä on vaikea epäonnistua. Kunhan aloittaa valmistelut vain riittävän ajoissa, jotta vanukas ehtii hyytyä ja saada tanssahtelevan hytisevän muotonsa. Pannacottaa voi maustaa monin tavoin: sulattaa joukkoon valkosuklaata , lorauttaa joukkoon sitruunaista likööriä tai lisätä sosetta hedelmistä. Tässä koostumusta tukee tiivistetty maito.

Valkosuklaa-pannacotta

6,6 dl kermaa
vaniljatanko
6 rkl tiivistettyä maitoa
150 g valkosuklaata
3 tl liivatejauhetta
2,5 dl sokeria

Mittaa kerma ja tiivistetty maito kattilaan ja lisää joukkoon vaniljatangon siemenet sekä koko tanko. Sekoita liivatejauhe pieneen määrään kermaa ja lisää kattilaan. Kuumenna seosta siihen asti, kunnes se juuri on alkamassa kiehua. Ota kattila pois hellalta ja anna jäähtyä. Siivilöi seos ja lisää joukkoon sulatettu valkosuklaa.

Sulata sokeri paistinpannulla ambrosianväriseksi. Varo polttamasta sokeria, koska silloin mausta tulee kitkerä. Lusikoi kuumaa sokeria pannacottavuokiin ja kaada pannacottaseos vuokiin. Peitä vuoat foliolla ja laita jääkaappiin yöksi.

Seuraavana päivänä herkku on hyytynyt täydelliseksi. Kumoa pannacotat lautaselle. Ne irtoavat helposti, kun nopeasti kastaa vuoan pohjan kuumaan veteen. Pannacotta on suussa sulavaa pelkästäänkin nekkumaisen sokerikastikkeensa kanssa. Värin ja vastakohtaisuuden vuoksi voi lautaselle laittaa muutaman marjan. Ja aterian makea päätös on valmis pöytään kannettavaksi.