Jotain maukasta

ruokablogi

Lupa tunnelmoida

by

Taleggion lempeä maku viettelee.

Lohtua pimeyteen. Lämpöä ja tunnelmaa. Pehmeitä makuja siivittämään joulunodotusta. Tumma portiviinin ja karpaloiden maustama glögi ja makeansuolainen juustoleipä on pari paikallaan.

Hunajaiset taleggioleipäset

chapataa
taleggiojuustoa, myös stilton tai muu hyvin sulava homejuusto käy
valkosipulin kynsi
oliiviöljyä
juoksevaa hunajaa
pinjansiemeniä

Leikkaa chapata viipaleiksi. Sivele palat oliiviöljyllä ja hiero valkosipulin kynnestä aromia leivän pintaan. Laita leivät hetkeksi 200 asteiseen uuniin niin, että pinta rapeutuu. Leikkaa taleggiosta ohuita viipaleita, ota leivät uunista ja laita pala taleggiota joka leivälle. Laita leipäset takaisin uuniin, kunnes juusto sulaa ja ruskettuu. Valuta päälle notkeaa hunajaa ja koristele leivät pinjansiemenillä. Koristele esimerkiksi auringonkukanversolla. Täyteläistä, makeaa ja herkullista. Lohturuokaa talven pimeyteen.

Portviini värjää glögin kauniin tummaksi.

Tummanpuhuva portviiniglögi

4 dl hehkuviiniä tai viiniglögiä
2 dl makeaa portviiniä, esim. Ferreira Late Bottled Vintage
1 dl karpalomehutiivistettä
2 -3 dl vettä tai omenamehua
kanelitanko
karpaloita

Tämä glögi on tummaa, tuimaa ja makeaa. Niin kuin glögin kuuluukin olla. Tätä ei tarvitse nauttia isoa mukillista, vaan juoma kaadetaan pieneen kauniiseen lasiin, jonka pohjalle laitetaan koristeeksi rusinoiden sijaan muutama karpalo. Glögi nautitaan lämpimän taleggioleivän kanssa kynttilänvalossa, sohvannurkkaan käpertyneenä tunnelmoiden, että ulkona on jo ripaus talven tuntua.

Konstailematon kokonaisuus

by

Herkullista, konstailematonta ruokaa. Sanoinkuvaamattoman loistavia viinejä. Tulitikkulaatikon kokoinen ruokailutila. Ja rento meininki. Niistä näyttää olevan Muru tehty.

Helsingin ravintolakulttuurissa jo pitkään vallalla olleisiin, lautasella oleviin pilkkuihin ja vaahtoihin kyllästyneelle Muru on iloinen poikkeus. Kuten he sivuillaan lupaavat, turha kikkailu on jätetty pois.

Maukasta ja simppeliä

Murun ruoka on simppeliä – ulkonäöltään kuin kotikeittiön osaavissa käsissä valmistettua. Lautaset ovat eri paria ja sisustus on yksinkertaisen huomaamaton. Mutta raaka-aineet ovat tuoreita, laadukkaita ja annosten yhdistelmät maukkaita.

Me maistelimme neljän lajin illallisellamme ( 48 euroa) rapeaksi paistettua kampasimpukkaa siian kera, tiivisaromista peuracarpacciota ja täyteläistä, tuoksuvaa hummeririsottoa. Aitoja perusmakuja ilman turhaa säätöä.

Viinien viemänä

Ja entä sitten ne viinit? Jos joku asia saa positiivisen kiihtymyksen valtaan, niin se on osaavan sommelierin käsissä oleminen. Ja Samuil Angelov osaa työnsä.

Hummeririsoton kanssa joimme  hyvähappoista Sancerreä. Siika-annosta kyyditti Karl Schaeferin hedelmäinen Riesling. Suolaisen Goudan kanssa maisteltu supertoscanalainen oli punaviiniä parhaimmillaan.

Koska viinit olivat maistuvia, pulloja olisi ollut kiinnostavaa hieman hypistellä ja tutkia. Tähän ei ollut mahdollisuutta, kun tarjoilija kiikutti pullot pois vauhdilla lasit täytettyään. Välillä piti oikein erikseen nykäistä kiireistä tarjoilijaa hihasta ja tiedustella, että mitä se olikaan, mitä lasiin kaadoit.

Sauternesin sisar?

Jälkiruokana ollut savariini ei herättänyt suuria intohimoja seurueessamme, mutta se jälkiruokaviini.

Illallisen makea päätös.

Angelov suositteli savariinin kanssa Sauternesin -kaltaista, mutta keveämpää Jurançon Cuvée Marie Kattelinia. Tässä jälkiruokaviinissä maistuivat kaikki etelän hedelmät ja viimeisenä suuhun jäi viipyilemään poltetun sokerin maku. Täydellistä? Kyllä.

Illallisen ihana päätös

Viinit olivat niin herkullisia, että ei olisi malttanut lähteä ennen jotain viimeistä, spesiaalia herkkua. Samuil kuuli toiveemme ja palasi pian pienen pullon kanssa.

Pullo osoittautui yhdeksi lempijälkiruokaviinikseni. Kevään Piemonten matkalla nautin kuplivaa ja kauniinpunaista Brachetto D’ aquita ja nyt sain sitä onnistuneen illallisen päätteeksi Murussa. Hymyilytti.

Tämä olikin se viimeinen vahvistus sille, että voin sydämestäni sanoa, että pidin Murusta. Enkä ole ainoa. Ravintola purjehtii nyt aallon huipulla. Siitä kertoo edellisenä päivänä varaajalle kotiin tullut puhelu, jossa ystävällisesti tiedusteltiin, onhan kuuden hengen seurueemme tulossa lauantai-iltana paikalle. Jonoa on.

Muru on kaupungin puheenaihe. Ansaistusti. Tällaisia lisää.

7.2.2012 Suomen Gastronominen Seura valitsi Murun vuoden 2012 ravintolaksi. Onnea Muru!

Oi sä rakas Avgvstvs..

by

Oljenkeltainen Avgvstvs muutti käsitykseni Chardonnaysta. Tämä tyylikäs ja tasapainoinen viini antaa sen, minkä lupaa Ja yllätys, yllätys-tämä Chardonnay tulee Espanjasta.

Hyviä chardonnayta ei kasva joka oksalla. Siksi tämän herkullisen viinin löytäminen Alkosta oli kuin lottovoitto.

Avgvstvksessa trooppisten hedelmien tuoksu sekoittuu pehmeähappoiseen makuun luoden upean makukokonaisuuden, jota ei voi kuin ihailla. Maku on niin tasapainen ja täysi, että Avgvstvs on rentouttava nautinto sellaisenaan.

Mutta voi ja kannattaa Avgvstuksella ihastuttaa ruokavieraitakin. Tarjolle pähkinäaromisia herkkutatteja vaikkapa kermaisessa risotossa ja voissa paistettua, mureaa vasikan sisäfilettä, niin tyylikäs ateriakokonaisuus on yksityiskohtia myöden hiottu.

Avgvstvs maksaa Alkossa 25 euroa, mutta on joka euron väärti. Tämä on viini, jota jaksan ihailla.