Jotain maukasta

ruokablogi

Helpoo arkee!

by

 

Vihreää ja keltaista punaisen joukossa.

Vihreää ja keltaista punaisen joukossa.

Hhmm..lupailin instassa, että tämä tomaattikastikepostaus olisi ulkona jo perjantaina. No eipä ollut.

Päätin pitää täysin kuvaamisesta, töistä, bloggauksesta sun muista hommista täysin vapaan viikonlopun. eikä ruokaakaan tarvinnut laittaa, sillä mulle kokattiin. Lepo teki hyvää. Viikonloppu oli ihana.

Eteeni kannettu ruoka oli loistavaa. Espanjalainen, ribeiradelduerolainen Aalto P.S. 2004 oli melkein liian ihana viini. Vähän harmittaa, että haimme sen kellarin uumenista. Nyt se on juotu, olisi säilynyt vielä kymmeniä vuosia..Nooh, ehkä tuota 2009-vuoden tekelettä pitää viedä joku pullo kellariin kypsymään..

Joten pidemmittä puheitta. Tällaista tomaattista, keltaisilla porkkanoilla ryyditettyä pastakastiketta kun keittelee alkuviikosta ison padallisen, saa kätevän pohjan moniin ruokiin viikolle. Ja arki helpottuu.

Täysjyväpastaa maukkaimmillaan.

Täysjyväpastaa maukkaimmillaan.

Tomaattikastike
Tallenna resepti
Tulosta
Ainesosat
  1. 2 x 680 ml pulloa Urtekramin paseerattua tomaattia
  2. 2 rkl sokeria
  3. 1 tl suolaa
  4. 3 rkl tuoretta lehtipersiljaa
  5. 3 rkl tuoretta timjamia
  6. 3-4 kookasta valkosipulinkynttä murskattuna
  7. oliiviöljyä
  8. 25 g voita
  9. 2 dl viiniä
  10. 2 dl vettä
  11. 2 rkl punaviinietikkaa
  12. 5 maustepippuria
  13. 4 keltaista porkkanaa
Valmistusohjeet
  1. Pese, kuori ja raasta porkkanat. Silppua yrtit. Kuumenna oliiviöljy kasarissa. Lisää murskatut valkosipulin kynnet ja freesaa niitä hetki. Lisää paseerattu tomaatti, porkkanaraaste, voi, yrtit, nesteet sekä mausteet. Anna muhia kannen alla parin tunnin ajan.
Vinkit
  1. Tämän kastikkeen juju on pitkään hauduttelussa. Kastike tiivistyy ja maustuu makoisaksi. Itse nautin kastikkeen Urtekramin täysjyväpennepastan kanssa. Niin herkullista!
Jotain maukasta https://www.jotainmaukasta.fi/
Käytän tässä pastakastikkeessa keltaisia porkkanoita. Ne antavat herkullista väriä kastikkeeseen yhdessä tuoreyrttien kanssa. Oranssin porkkanan väri hukkuisi punaiseen soosiin.

Tätä kastiketta voi jatkaa paistetulla jauhelihalla, fetakuutioilla ja oliiveilla, pienillä, ihanasti joukkoon sulavilla mozzarellapalloilla. Tätä voi käyttää lasagnen kastikkeena, joukkoon voi kypsentää kanasuikaleita tai sulattaa isoja katkarapuja. Ja kastike on mitä mainioin pizzan tomaattikastikkeena. 

Tykkään tehdä kastikkeita aina tupla-annoksen kerralla. Kun kerran keittelee, niin miksi ei keittäisi sellaista määrää, että siitä syntyy toinenkin ruoka? Sellaiseen kiireiseen hetkeen, kun ei mitään keksi oikein laittaa. Tämän kastikkeen kun voi mainioisti pakastaa.

Muuten, tästä arjen helpottelusta vielä. Muistatteko käynnissä olevan uunitestailuni? No, kokeilin jälleen uutta ohjelmaa: mikroaaltouunin sekä uunin yhdistelmää viime viikolla.

Päivä oli juuri sellainen hurja. Kaikki juoksivat koko päivän pää kolmantena jalkana ja sitten illalla keittiössä pyöri nälkäistä porukkaa. Ja jääkaapissa vain kananuijia. Voi nuija, nehän kypsyvät reilun tunnin.

Muistin silloin, että tämä ohjelman kuuman ilman ja mikroaaltojen yhdistäminen jopa puolittaa kypsennysajan, joten sinne meni, nuijat uuniin.  17 (!) minuutin päästä uuni ilmoitti, että valmista tuli. En uskonut. Leikkasin palasen nuijasta, mutta kyllä. Kypsää se oli.

Meillä tulee muuten nutinaa, jos kanan nahka on löysä. Joten laitoin nuijat vielä hetkeksi kuumaan uuniin saamaan rapean kuoren. Kukaan ei kuollut nälkään, ruoka – kananuijia ja vihanneskvinoaa – olivat pöydässä alta aikayksikön. Kiitos taas, Boschin Serie 8-ihmeuuni.

 

 

Willin miehen viinit

by

Nimensä veroinen?

Maistoin joskus jossain päin maailmaa lentokentällä Willi Opitzin Pinot Noiria. Nimi jäi mieleen ja ilo oli suuri, kun Suomenkin kamaralta tätä viiniä löytyi. Mutta pakko oli selvittää, että mikä ihmeen Willi?

Willi Opitz on itävaltalainen viinintuottaja, joka rakkaudella viljelee 8 hehtaarin pientä viinitilaansa.  Jossain vaiheessa Willi puuhaili myös formuloiden McLaren-tallin viinien kanssa ja tuottaa tälläkin hetkellä McLarenille kahta viiniä The Silver Lake ja The Pole Position -nimillä.  Ja jonkunlainen villi tai muuten vaan erikoinen mies hän vaikuttaa olevan. Onpa hän nimittäin julkaissut CD-levyn nimeltään ’Sounds of Wine’;  levyn täynnä viinin käymisen ääntä. Best seller varmaankin?

Mutta Alkon tilausvalikoimaan on uinut muutama Opitzin viineistä eli maistelemani Pinot Noir Reserve sekä makea Willi Opitz Cuvee Beerenauslese. Etenkin näitä Willin tuottamia makeita viinejä lukemissani arvosteluissa kehutaan, mutta ei tämä Pinot Noirkaan ollut hullumpi.  Mutta viini on hapokas ja hieman jopa pistävän mausteinen eli mielestäni viini vaatii ruokaa seurakseen. Ja tietysti 16 euron hinta saa miettimään, että onko viini huomattavasti parempaa kuin edullisemmat Pinot Noirit Alkossa?

Seuraan mielenkiinnolla, miten Willin Suomen valloitus etenee.  Joko pian näemme Alkon hyllyllä muita mielenkiintoisia tuttavuuksia Opitzin tilalta?  Tätä odotellessa voi vain miettiä, että mitä musiikkia se viinin käyminen mahtaa muistuttaa? Willin tapauksessa varmaan lähentelee punkia.

 

Joulu, joulumpi, glögi!

by

glögiGlögikattila lämpenee liedellä. Talossa tuoksuu joulu. Lämmin, mausteinen juoma herkistää ja sykähdyttää sieluun asti. Aika kuluu joulua odotellessa.

Alkon valikoimissa on viitisentoista glögiä. Pullojen äärellä voi vierähtää tovi, jos toinenkin. Maistuuko minun glögissäni tänä vuonna mausteet, marjat ja hehkuuko mukana voimakas alkoholi? Mikä glögi maittaisi?

Tässä hyväksi havaittu kolmen kopla. Kaikki erilaisia ja erilaiseen glögijanoon tarkoitettuja. Mutta näistä irtoaa joulun taikaa.

Loimu 2011, Lignell & Piispanen

Loimu-glögi on tänä vuonna pukeutunut kauniin pronssiseen takkiin. Makumaailma liikkuu perinteisillä uomilla eli tämä glögi on hyvin viinillinen ja maussa on neilikkaa ja aavistus kanelia. Karpalo tekee tästä glögistä miellyttävän happaman. Joku voi haluta joukkoon hieman makeaa glögitiivistettäkin.
Loimun tuoksu tuo mieleen lapsuuden joulut. Tällainen glögin tuoksu silloin leijaili kotona. Tämä glögi haluaa piparipöytään ja pulkkamäkeen. Lämmittämään laskijaa ja makean pöydän antimien vastapainoksi.
 
Blossa Vinglögg
 

Blossa Vinglögg on makeaa, mausteista ja hyvää sellaisenaan. Miedompaa kuin hehkuviini ja makeampaa kuin perinteinen viiniglögi. Jokainen siemaus tuntuu vievän lähemmäs joulua.

Kattilasta karkaa ilmaan kardemumman ja rusinan tuoksu ja onpa glögiin piilotettu piparinkin makua.

Tämä glögi on niin muikeaa, että se ei seuraa kaipaa. Mutta jos jotain kuitenkin haluaa glögin kanssa maistella, niin stiltonin ja piparkakun runsas makumaailma saa tästä oivan kaverin. Tätä glögiä haluan nauttia joulupukkia odotellessa ja silloin, kun pakkanen on purrut posket punaisiksi ja sormet kohmeisiksi.
 
Hehkuviini
 

Tämä tumma ja tulinen viinijuoma on ollut suomalaisten joulussa mukana jo 1950-luvulta alkaen.

Hehkuviiniä, tosin kuin muita glögejä, saa Alkosta läpi vuoden.

Hehkuviini saa nimensä mukaisesti posket hehkumaan ja veren kiertämään. Tätä juodessa tuntee, kuinka joulu saavuttaa joka solun. Itse pidän hehkuviinistä, kun sen voimakasta makua hieman pyöristää omenamehulla tai glögimehulla ja lorauttaa mausteeksi vielä jotain makeaa, kuten kirschiä, portia tai cassislikööriä. Hehkuviini on aina se ensimmäinen glögi, jolla avaan tien jouluun.
 
Herrljungan omena-inkivääriglögi
 
Ihana, makea ja erilainen glögi, joka toimii hienosti erilaisissa vaalean glögin sekoituksissa. Inkivääri maistuu miedosti, omenan maku on hallitsevampi.
 
Itse sekoitin tämän joukkoon omenaviiniä ja annoin tähtianiksen vielä maustaa juomaa, niin tuloksena syntyi huumaavan herkullista, vaaleaa glögiä aattoyön ratoksi.