Jotain maukasta

Superjees tattimakaronilaatikko

26.9.2018 by Mari

Tattimakaronilaatikko syntyi, koska kaapit pullistelevat sieniä. Instatiliäni seuraavat ovat nähneet, että sieniä on löytynyt ihan koppakaupalla. Eikä mitä tahansa sieniä, vaan niitä kolmen tähden herkkutatteja. Mäntyharjun metsät ovat anteliaita. Ja tänä vuonna entistäkin anteliaampia. Tatit tulivat nimittäin ilman matoja!

Sienien kerääminen kuuluu ihan lempparipuuhiini. Siinä on jotain niin mahtavaa dallata maalta tuoksuvassa metsässä ja kerätä ilmaista, arvokasta ruokaa, jota voi sitten koko pitkän talven ajan nautiskella. Mökkeilen Mäntyharjulla ja siellä sienet pullistelevat aivan kaikennäköisiä sieniä.

Itse olen tullut nirsoksi. Mulle kelpaa vain ja ainoastaan kolmen tähden sienet – herkkutatit (muut tattit ja rannalle ruikuttamaan, kantarellit, suppikset ja mustatorvisienet sekä vaaleaorakkaat). Ja miksi ei kelpaisi, kun niitäkin saa kymmeniä litroja. Poimimatta jää rouskut ja haperot, joita seudulla on myös runsaasti. Tyydyn vain ihastelemaan niiden hienoja lakkeja.

Tattimakaronilaatikko

2018-09-26 15:41:36

Tallenna resepti

Tulosta

Ainesosat

1 l tatteja
5 dl täysjyvämakaroneja
1 keltasipuli
2 valkosipulinkynttä
2 rkl juoksevaa kasviöljyvalmistetta
2 tl suolaa
1/2 tl valkopippuria myllystä
Pinnalle raastettua punaleimaemmentalia tai muuta maukasta juustoa
Munamaito
6 dl maitoa tai kasvismaitoa
3 munaa
n. 1 tl suolaa

Valmistusohjeet

Puhdista sienet ja silppua ne. Kuori ja silppua sipulit. Kuori ja hienonna valkosipulinkynnet.
Kypsennä sieniä kuivalla pannulla, kunnes neste on haihtunut. Lisää pannulle öljy ja sipulit. Paista, kunnes sipulit ovat pehmeitä. Suolaa seos kevyesti.
Keitä pasta juuri ja juuri kypsäksi, valuta ja huuhtaise kylmällä vedellä. Sekoita sieni-sipuliseokseen. Mausta suolalla ja valkopippurilla.
Valmista munamaito. Voitele vuoka juoksevalla kasviöljyvalmisteella. Kaada makaroniseos voideltuun uunivuokaan ja kaada päälle munamaito.
Kypsennä laatikkoa 175-asteisessa uunissa tunnin ajan, kunnes munamaito on hyytynyt. Lisää päälle juustoraaste, nosta lämpö 225 asteeseen ja anna juuston sulaa ja ruskistua.

Vinkit

Annoksesta tulee neljälle.

Jotain maukasta https://www.jotainmaukasta.fi/

Nyt oikein piti miettiä, että mitäpä näistä sienistä keksisin jotain uutta, kun niitä tuli niin valtavasti. Arviolta 40 litraa ainakin. Kolme päivää meni toista puolta kuivattaessa ja yhden illan paistelin tatteista nesteitä ulos pakastusta silmällä pitäen.

Makaronilaatikosta pitävät kaikki ja äkkäsin, että hitsit, makaronilaatikon voi upgreidata tateilla tattimakaronilaatikoksi. Jos tätteja on vähän, ne voi sekoittaa jauhelihan joukkoon, mutta itse tein makaronilaatikon kokonaan tateista. Että oli maistuvaa. Käytin makaroneina kookkaita täysjyvämakaroneja, mutta ne ihan tavallisetkin toki käy. Mutta täysjyvää suosittelen, sillä se istuu tattien makuun kivasti.

Ja kyllä, lisää tattireseptiä tulossa piakkoin!

Tsekkaa myös:

Herkkutattipasta ilman kermaa
Tattirisotto
Tattiliemi
Kantarellikeitto
Kantarellikvinoatto
Kantarellipasta

Tomaatin matka – tomaatti-mozzarellakeitto

24.9.2018 by Mari

KAUPALLINEN YHTEISTYÖ/MUTTI

Isoja, iloisia ja tomaatinpunaisia uutisia. Jatkossa täältä pukkaa tomaattireseptejä. Ja tarinaa tomaattipelloilta. Ihan olan takaa. Mittava yhteistyö Muttin kanssa alkakoon tällä herkullisella tomaatti-mozzarellakeitolla.

Instaseuraajat huomasivatkin, että tein elokuussa elämyksellisen matkan Parmaan maailmankuululle tomaattituotteiden valmistajalle Muttille.

Mutti on perhe, joka on jo neljännessä polvessa intohimoisesti omistautunut käsittelemään tomaatteja Emilia-Romagnan alueella Italiassa. Omistajan Francesco Muttin mukaan juuri tämä Parman alue yksi parhaita alueita tomaattien kasvattamiselle sen maaperän rikkauden vuoksi. Hyvä maaperä, aurinko ja sopivasti vettä ovat lähtökohtana erinomaisille tomaattituotteille. Sen lisäksi tarvitaan muun muassa tiivistä yhteistyötä viljelijöiden kanssa, yhteiseloa luonnon kanssa ja luonnollisesti tomaattien käsittelyn mahdollisimman pian sadonkorjuun jälkeen.

Yllätyin, sillä tämä tomaatin matka pellolta purkkiin on lyhyt. Tomaatit tulee saada purkitettua 24 tunnin sisään poiminnasta. Ja siitä hetkestä, kun tomaattiauto kaartaa Muttin tehtaan pihalle, menee tunti, maksimissaan puolitoista ja tomaatit on nopsasti käsitelty ja purkitettu.

Jos olet joskus ihmetellyt Mutti-tomaattien raikasta, mehevää ja auringonpuremaa makua, niin eipä enää tarvitse ihmetellä. Tomaatit ovat kukkeimmillaan ja maukkaimmillaan juuri purkitushetkellä ja sellaisina ne myös purkkeihin päätyvät. Ja luonnollisesti siltä ne maistuvat.

Muttin järjestämä bloggaajatapahtuma oli erinomaisesti järjestetty. Näimme vihreät ’raa’at’ tomaattipellot, kypsän punertavat, auringon kypsyttämiäpunaisia tomaatteja tulvillaan olevat punaiset tomaattipellot, seurasimme tomaattirekkojen saapumista tehtaalle, näimme kuinka rekkojen tomaattilastin laatu tarkastetaan – kyllä, Muttille kelpaavat vain ne parhaimmat tomaatit ja osa rekoista käännytetään pois – ja katselimme tomaattien matkaa pesusta purkkiin. Ah niin, ei pidä unohtaa lounasta herra Muttin eli omistaja Francesco Muttin kanssa sekä maukasta Mutti-tomaattituotteiden tastingia.

Tomaattikeitto mozzarellalla

2018-08-20 17:39:10

Tallenna resepti

Tulosta

Ainesosat

2 prk ( à 400 g) Mutti Paseerattua tomaattia
2-3 salottisipulia
1 pieni fenkoli
1 valkosipulin kynsi
2 rkl oliiviöljyä
½ dl vettä
2 tl sormisuolaa
2 tl sokeria
½ tl mustapippuria myllystä
2 tl punaviinietikkaa
lisäksi kaksi buffalomozzarellaa
tuoretta basilikaa
maalaispatonkia tarjoiluun

Valmistusohjeet

Hienonna sipulit, fenkoli ja valkosipulinkynsi. Kuullota niitä öljyssä noin 5 minuuttia ja lisää tilkka vettä. Anna hautua pehmeäksi ja soseuta sileäksi tahnaksi.
Kumoa kattilaan Muttin paseerattu tomaatti ja lisää sipuli-fenkolitahna. Kuumenna kiehuvaksi, lisää mausteet ja etikka. Anna poreilla kannen alla hiljalleen noin 10 minuuttia.
Jaa keitto neljälle lautaselle. Leikkaa buffalomozzarellat puoliksi ja nosta lautasille. Ripottele päälle basilikaa ja tarjoa lisäksi patonkia.

Vinkit

Ohjeesta tulee keitto neljälle.

Jotain maukasta https://www.jotainmaukasta.fi/

Mutta koko ryhmämme oli yksimielinen. Mielettömin kokemus oli visiitti punaisille eli sadonkorjuuvalmiille tomaattipelloille ja 60 vuotta tomaattibusineksessa mukana olleen Vitalin perheen tapaaminen. Perhe viljelee tomaatteja Muttille ja viljelyä tekee jo kolmannessa polvessa isovanhempien kera.

Jos et ole koskaan italialaisilla tomaattipelloilla käynyt, niin voin kertoa, että mielikuvasi on väärä. Tomaattikasvin varret eivät kurottele kohti taivasta, vaan varret ja tomaatit loikoilevat maassa auringonsäteistä nauttien. Punaiset tomaattipellot ovat nimensä mukaisesti punaisia, sadonkorjuuvalmiita peltoja. Tomaatit hehkuvat komean punaisina ja tomaatin lehdet ovat alkaneet kellertyä ja rapistua pois. Tämä kielii siitä, että tomaatit ovat kypsiä. Aika hypätä sadonkorjuukoneeseen.

Nykyään kaikki Muttille tulevat tomaatit korjataan koneellisesti Muttin toiveen mukaan. Ja se sadonkorjuulaite – jonka kyydissä ajelin pitkän tovin – vasta vinkeä laite onkin. Jotenkin se muistuttaa puolikasta bussia tai seinätöntä asuntovaunua. Laite liikkuu hitaasti pellolla, talikkomainen harava nostaa punaisia tomaatteja täynnä olevan kasvin irti maasta ja korjuulaite imaisee kasvin kiduksiinsa.

Lehdet ja varret irtoavat ja auringon kypsyttämät, syvän punaiset tomaatit pomppivat alustalle, jossa sekä koneellisesti että käsin poistetaan joukosta vihreät tai muuten vialliset tomaatit. Korjuulaitteen vieressä on rekka, joka alkaa hiljalleen täyttyä kypsistä tomaateista. Ja tomaatin matka kohti Muttin tehdasta alkaa heti sadonkorjuun jälkeen…

Lisää tomaatinpunaisia tarinoita kirjoittelen jatkossa kaksi kertaa kuussa blogiin ja jaan samalla aina jonkin herkullisen, suomalaiseen makuun istuvan tomaattireseptin sekä inspiroivan videon.

Aloitetaan tällä suloisen kauniilla ja maistuvaisella tomaattikeitolla, jonka makuun tuovat syvyyttä freesattu fenkoli ja salottisipuli, jotka soseutetaan keiton joukkoon. Aterian kruunaa ja ruokaistaa keiton pinnalla uiva puolikas buffalomozzarellan pala sekä basilikanlehdet. Syntyy aivan mielettömän kaunis ateria, jolla kelpaa vaikka viikonlopun vierailijoita ihastuttaa.

Muttin paseerattu tomaatti on mainion makuista sellaisenaankin, joten siitä saa keiton superhelposti ja vähällä vaivalla. Keitto siitä syntyy ihan sellaisenaankin, mutta itse maustoin keittoa freesatulla fenkolilla sekä salottisipulilla, sillä en ihan voinut mennä sieltä, missä aita on matalin. Paseerattu tomaatti on siitä mainio, että se säilyttää kirkkaanpunaisen värinsä, samettisen koostumuksensa ja makeutensa kuumennettaessa. Paseerattu tomaatti sopii täydellisesti lyhyen kuumentamisen vaativiin ruokiin, esimerkiksi juuri keittoon, täydentämään pastakastikkeita, valkoista lihaa ja syntyy siitä tarvittaessa vaikka Bloody Mary!

Ai niin, vieläkin naurattaa. Isoisä Vitali – jonka kanssa minulla ei ollut yhteistä kieltä – kertoili olleensa naimissa jo 54-vuoden ajan ja hän halusi tietää ensi töikseen – kun korjuulaitten varjossa istuskelimme -, että olenko naimisissa. Jos vastaus olisi ollut toisenlainen kuin minkä hän nyt sai, niin hän olisi varmasti hankkinut varteenotettavan, tomaatteja viljelevän ehdokkaan tarjolle.. ja missä sitä sitten oltaisiinkaan!

Viinisuositus:

Viinisuositus tomaatti-mozzarellakeitolle on Zenato Lugana San Benedetto, pirteä valkoviini Garda-järven etelärannalla sijaitsevalta Luganan alueelta. Ihastuin näihin Luganan alueen viineihin taannoisella matkallani Venetoon. Näissä viineissä on kivaa pirteyttä, joka raikastaa ruokaa kuin ruokaa. Viinin kuiva, raikas ja kevyesti sitruunainen maku istuu täyteläisen tomaatti-mozzarellakeiton pariksi mitä mainioimmin.

Yhteistyössä Muttin kanssa.

Kokki, varas, vaimo ja rakastaja – viinirypäleclafoutis

20.9.2018 by Mari

Tai paremminkin kokki, toimitusjohtaja, roudari, valokuvaaja, somekoordinaattori, talousjohtaja, myyntipäällikkö, toimittaja, koordinaattori, luova johtaja, tuottaja, ruokastylisti, reseptinikkari, siivooja, remonttimies… lista on loputon, mitä tällainen luovan alan yrittäjä ja bloggaaja joutuu tekemään.

Kuitenkin mulla on päivässä ihan yhtä vähän tai paljon tunteja kuin muilla. Vaikka välillä tuntuu, että ei ole. Käsiäkin pitäisi olla kuin mustekalalla. Lisäksi on muutakin elämää. On perhe, on koira, on mökki ja yrittää olla harrastuksia. Ja ystävät, jotka ihmettelevät, että miksi musta ei kuulu mitään. Harva ymmärtää, että yrittäjyys on 24/7 läsnä.

Tällaisia mietin tässä aamulla, kun heräsin siihen, että listasin hommia, mitkä pitäisi tehdä. Pitäisi ja pitäisi. Kaikkeen ei ehdi tarttua ja sekin harmittaa. Sitten on hommia, jotka on hankalia, kuten tekniset asiat blogissa tai somessa ja ne kaivertavat, kun ei vain yksinkertaisesti kaikkea osaa. Ja sitten on hommia, jotka ovat olleet työlistalla tyyliin vuoden, mutta eipä ole tullut vielä tehtyä. Eivät sitten varmaan ole sieltä tärkeimmästä päästä.

Viinirypäleclafoutis

2018-09-20 09:56:05

Tallenna resepti

Tulosta

Ainesosat

500 g tummia siemenettömiä rypäleitä
4 munaa
2 dl ruokosokeria
3 dl spelttivehnäjauhoja
3 tl aitoa vaniljaa jauheena
3 dl maitoa
100 g voita sulatettuna

Valmistusohjeet

Huuhtele rypäleet ja leikkaa osa rypäleistä puoliksi, jätä loput kokonaisiksi. Voitele uunivuoka (mittaa vuoka).
Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi. Sekoita kuivat aineet keskenään ja kääntele ne muna-sokerivaahtoon vuorotellen maidon kanssa. Lisää lopuksi sulatettu, jäähtynyt rasva.
Ripottele puolet rypäleistä vuoan pohjalle ja kaada taikina päälle. Lisää loput rypäleet. Paista 180 asteessa 30-35 minuuttia, kunnes taikina on hyytynyt.

Jotain maukasta https://www.jotainmaukasta.fi/

Havahduin tähän multiosaamisen pakkoon, kun yksi kaverini totesi, että sullahan on monen ihmisen tehtävänkuvat yhdessä ihmisessä. Näin se taitaa olla.

Eikä siinä mitään. Nautin jokaisesta päivästä. Rakastan yrittäjyyttä enkä koskaan vaihda takaisin töihin jollenkin muulle. Rakastan niitäkin päiviä, jolloin roudaan kahdeksaa ruokakassia kaupasta studiolle tai roudaan painavia kuvausalustoja jonnekin. Ne päivät on kurjimpia, kun joku tekninen laite pragaa. Silloin tällainen luova hörhö on ihan hoomoilasena, että mitäs nyt. Onneksi ympärille on kertynyt mainio tukiverkosto, jonka kanssa teen töitä tai joilta saan apua.

Mutta välillä mietin, että mitenhän töitään saisi jotenkin järkeistettyä. Miten päästä irti meilitulvasta, miten ehtiä vastaamaan kaikkiin meileihin ajallaan ja miten aikatauluttaa työnsä järkevästi? Ja miten ehtiä tekemään kaikkea sitä luovaa, mitä pää suoltaa ulos. Mutta kaikkea ei vaan ehdi. Ollapa klooni.

Mutta ei ole, vaan on tällainen ihana viinirypäleclafoutis, jonka voi valmistaa mistä tahansa hedelmäkulhossa majailevista hedelmistä. Hävikkiruokaa parhaimmillaan siis. Meillä aina jää viinirypäleterttuja syömättä, mutta en heitä niitä pois, vaan maustan niillä clafoutiksen tai teen ihania paahdettuja uuniviinirypäleitä.

Vielä lopuksi vinkkinä clafoutiksen valmistamiseen. Marjat ja hedelmät tuppaavat uppoamaan, kun ne taikinaan laittaa. Otan clafoutiksen noin 10 minuutin paistamisen jälkeen ulos uunista ja lisään marjoja. Näin niistä osa jää myös pintaa koristamaan.

Lisää Jotain maukasta ?

Instagram / Facebook / Twitter