Jotain maukasta

Parma ja Emilia-Romagnan maakunta on jokaisen kulinaristin unelmakohde. Tällä vehreällä, viehättävällä seudulla ei ainoastaan kypsy maailmankuulut, auringon kypsyttämät Mutti-tomaatit, vaan alue on myös  varsinainen italialaisten herkkujen kehto parmesaaneineen, mainioine leikkeleineen ja salameineen. Pastoista puhumattakaan. Täällä syö ihan itkettävän hyvin.

Myös Muttin, kaikkien tunteman tomaattituottajan juuret ovat täällä. Ovat olleet jo yli 100 vuoden ajan. Mutti-tomaattipeltojen sydän sijaitsee tässä vehreässä Emilia-Romagnan maakunnassa, italialaisista herkuistaan kuulussa ’Food Valleyssa’. Juuri tänne tein visiitin elokuussa sadonkorjuun kiireisimpään aikaan ja pääsin seuraamaan, kuinka tomaatit matkasivat pellolta purkkiin. Samalla pääsin maistelemaan alueen muita kuuluisia herkkuja, kuten muun muassa mainiota parmankinkkua, parmesaanijuustoa, Felino-salamia ja pitkään kypsytettyä Culatello-kinkkua.

Francesco Mutti korostaa maaperän tärkeyttä.

Maata kunnioittaen

Yli vuosisadan ajan tällä alueella, Alppien ja Apenniininen välisellä, Po-joen halkomalla tasangolla  on viljelty tomaatteja. Täällä maaperä on erityisen hedelmällinen ja juuri siksi otollinen tomaattien kasvattamiselle.

Maaperä onkin Muttin mukaan yksi tärkeimmistä seikoista Mutti-tomaattien erikoislaatuisen herkullisen maun taustalla. Ainutlaatuisen hedelmällisen maan kunnioittaminen nousee esiin monta kertaa vierailuni aikana. Mutti elää aktiivisessa symbioosissa maan kanssa.

Tämä maan kunnioittaminen ei tarkoita vain sen suojelemista, mutta myös maan aktiivista kehittämistä. Ympäristövaikutuksia pyritään vähentämään ja  tomaatteja onkin jo alusta alkaen kasvatettu vuorotellen muiden kasvien kanssa. ’Tänä vuonna pelto on punaisenaan tomaatteja, ensi vuonna se pukkaa viljaa’, kertoo meille Ugo Peruch, Muttin maataloustuotantovastaava. ’Näin maata ei riistetä, vaan se säilyy hedelmällisenä ja viljavana. Ja tomaattien ainutlaatuinen maku säilyy vuodesta toiseen’, hän jatkaa.

Tutkailin kynnettyä tomaattipeltoa ja todellakin, maaperä näytti hyvin rikkaalta, kostealta ja äärimmäisen hedelmälliseltä. Sellaiselta, mistä tomaatit tykkäävät.

Parma henkii historiaa

Tomaattien lisäksi tällä alueella on paljon muutakin mielenkiintoista, kuten viehättävä pikkukaupunki Parma. Tämä kaupunki perustettiin jo vuonna 1545. Upeine monumentteineen, palatseineen, katedraaleineen Parmalla on paljon tarjottavaa myös arkkitehtuurien ja historian ystävälle. Kaupungin kiertää näppärästi kävellen ja kaikkialla on jotain tutkittavaa. Myös shoppailijalle on tarjolla pikkuputiikkeja, vaikka mikään varsinainen ostosparatiisi Parma ei olekaan – ellei sitten ole ostamassa erilaisia ruokaherkkuja.

Itse ihastuin vanhan kaupungin jylhiin, mutta soman pastellisävyisiin rakennuksiin. Laskeva ilta-aurinko sai varjot pehmentämään tätä maisemaa ja olisin voinut vain istuskella vanhassa kaupungissa kaupungin tunnelmasta hengittäen.

Kypsyviä Mutti-tomaatteja piilottelee varsien alla.

Mutta nälkä alkoi juuri sopivasti kaivertaa ja suuntasimme Parman pikkukaduille herkkupöytien ääreen. Luigi Carlo Farini,-kadulla oli vieri vieressä toinen toistaan houkuttelevamman näköisiä trattorioita ja ristoranteja. 

Parma on herkuttelijalle juuri se oikea paikka. Täällä syö aina hyvin, sijaitseehan täällä  Italian tunnetuimpien herkkujen, jo mainitsemieni erilaisten leikkeleiden, salamien sekä parmesaanijuuston valmistajat ja jokainen piskuinenkin baari pitää kunnia-asianaan tarjota paikallisien tuottajien mainiota tuotteita.

Korjuulaite ruksuttaa edestakaisin tomaattipellolla.

——-

Missä tomaattipyree on parhaimmillaan?

Kun ruoasta nyt puhutaan, niin tällä kertaa valmistin Muttin kaksinkertaisesti tiivistetystä tomaattipyreeta tomaattihummuksen. Tomaattipyree antaa juuri sopivan, pikatin tomaatin puraisun tähän hummukseen ja erilaisiin tahnoihin ja dippeihin yleensäkin. Pyreestä hummus saa myös kauniin oranssin sävyn. Herkku sopii niin perjantai-illan naposteluun sipsien tai dippivihannesten kera, mutta myös kastikkeeksi aterioiden kera.

Tomaattipyreetä – muuten Muttin ensimmäistä markkinoille tullutta tuotetta – käytetään meillä Suomessa mielestäni turhan yksipuolisesti. Tomaattipyree sopii soosien, dippien ja kastikkeiden pohjaksi tai mausteeksi, pataruokiin, laatikoihin ja keittoihin. Kaiken kaikkiaan tomaattipyree on mainio tapa tuoda makua, koostumusta ja väriä ruuanlaittoon ja pyree  kestää tarvittaessa myös pidempääkin kuumennusta. Kuriositeettina mainittakoon, että kilo tätä aromikasta, voimakkaan makuista pyreetä sisältää 5,5 kiloa tuoreita tomaatteja, jotka käsittelyn tiivistyvät tuntemaamme makuisaan pyreeseen.

Ai niin, vielä vinkkinä, pyree ei ole se tuote, jota muttilaiset suosittelisivat laittamaan  meille suomalaisille tyypilliseen tapaan pizzapohjan päälle, sillä tähän tarkoitukseen Muttilta löytyy sopivampia tuotteita, kuten Polpa-tomaattimurska tai Mutti-pizzakastike. Tomaattipyre on jo valmiiksi tiivistetyksi keitettyä, kun taas Polpa-tomaattimurskassa löytyy sopivasti nestettä, joka sopii pizzaan ja tekee siitä mehevän.

Ja takaisin Parmaan. Me istuimme ruokailemaan leikkeleistään kuulun Trattoria Sorelle Picchinterassille.  Ilta on lämmin ja ruoka avian itkettävän hyvää. Alkuun leikkeleitä ja eri-ikäsiä lohkoja parmesaania, pääruoaksi valtava kulhollinen tuoreella tryffelillä maustettua pasta. Vähän viiniä, paljon seurustelua. Tuohon hetkeen haluaisin palata, sillä juuri tuolloin kaikki oli kohdillaan.

Italiassa kun ollaan, niin jälkiruoka luonnollisesti nautitaan. Mutta emme nauttineet sitä tässä lämpimästi suosittelemassani ravintolassa, vaan siirryimme viereisen tilan luo, pitkän jonon jatkeeksi. Kyllä. Parmassa on todennäköisesti koko Italian parasta jäätelöä tarjolla pienessä Emilia Cremeriassa.Jonotus kannatti. Saimme käteemme kipposet todella suussa sulavaa jäätelöä. Makuja oli valittavana avian liikaa, pää meni pyörälle. Mutta lie sama, mita makuja maistat, jäätelö ON ihanaa.

Olen matkustelujeni perustella tullut siihen johtopäätökseen, että Italiassa valmistetaan maailman parasta ruokaa. Ja Parma meni heittämällä yhdeksi herkullisimmista kaupungeista, missä olen käynyt.  Parma on mainio kohde muutaman päivän vierailulle eli jos pohjois-Italiaan olet suuntaamassa, syö ja juo myös Parma!

Miten Parmaan?

Ota lento Milanoon – Finnair lentää suoraan –  ja auto alle. Milano Malpensasta on vajaat 200 kilometriä Parmaan. Tiet ovat hyvät ja matka sujuu jouhevasti.

Tsekkaa nämä:

Trattoria Sorelle Picchi

Iki-ihana trattoria, siot annokset, valtavan herkullisia, perinteisiä herkkuja ja mainio tunnelma.

Ravintola Mulino di casa Sforza

Ihastuttava ravintola Basilicanovassa. Nappaa pöytä viehättävältä pihamaalta tai astele sisälle tyylikkääseen ja tunnelmalliseen ravintolasaliin. Paikan raviolit ovat aivan must have, kuten myös erilaiset leikkeleet ja niiden kanssa nautittava, lämmin torta fritta.

Rosa Dell Angelo

Jos haluat aivan parasta parmankinkkua, culatello tai mitä tahansa leikkelettä on tämä laadukas leikkelevalmistaja oikea kohde. Myös Stockmannilla myynnissä olevat leikkeleet ovat suussa sulavia. Lounas tässä baarissa on mitä maittavin. Ota lajitelma leikkeleitä. Saat laudallisen lihaa, hiukan melonia ja leipää. Herkut huuhtaistaan alas vähäalkoholillisella, Lambrusco-tyyppisellä juomalla. Yksinkertaisesti ihanaa!

Cremeria Emilia

Kymmeniä ja kymmeniä jäätelömakuja tarjoileva jätskibaari, joka on auki myöhään yöhön. Skippaa jälkiruoka illallispaikassa ja nauti parmalaisten kanssa kipollinen jäätelöä cremeria ulkopuolella leppeästä illasta nauttien.

Antica Trattoria Leoni

 Leoni sijaitsee upealla paikalla korkealla kukkulalla, joten näköalat ovat upeat. Paikka tarjoilee perinteisiä, paikallisia ja muiden alueiden lihaisia herkkuja ja myös kookkaita pastoja. Leoni on jo pelkän maisemansa takia käymisen väärti.

Yhteistyössä Muttin kanssa.