Jotain maukasta

ruokablogi

Uusi vuosi, uudet sconesit

by

Makuun kärkeä rosmariinista ja karpaloista

Vuoden ensimmäisenä päivänä teetä, sympatiaa ja lämpimiä, rapeakuorisia karpalosconeseja. Hyvä alku uuteen!

Sconesit ovat jäänet unhoon paistettujen patonkin vallattua kauppojen hyllyt. Ennen näitä teollisia ihmeitä sconesit tai arkisemmin teeleivät olivat tapa saada nopeasti lämmintä leipää aamiaispöytään tai iltateelle.

Joulun leipomisista oli jäänyt kuivattuja karpaloita kaappiin ja ne pääsivät maustamaan grahamtaikinaa. Päälle laitetaan vielä koristeeksi rosmariinia, jonka maku sointui upeasti tummaan marjahilloon. Sillä hillon kanssa nämä vastapaistetut syödään – tietysti!

Karpalo-rosmariinisconesit
6-8 kpl

2 dl vehnäjauhoja
2 dl grahamjauhoja
3/4 dl sokeria
2 tl leivinjauhetta
1 tl suolaa
50 g voita
1,5 dl maitoa ja kermaa
1 muna
kourallinen kuivattuja karpaloita
tuoretta rosmariina
ruokosokeria
kanamunaa voiteluun

Sekoita kuivat aineet- jauhot, suola, karpalot, leivinjauhe ja sokeri- kulhossa. Sekoita joukkoon pehmeä voi. Lisää maito, 1, 1/4 dl ja kermaa 1/4 dl sekä kanamuna. Sekoita ainekset taikinaksi.

Taputtele pellille pyöreitä sconeseja, voitele pinnat kanamunalla ja ripottele päälle ruokosokeria. Laita vielä jokaisen sconesin päälle pieni rosmariinioksa. Paista sconesit 200 asteessa kypsiksi eli kauniin ruskeiksi ja hieman kohonneiksi kakkusiksi. Tarjoile aamiasipöydässä tumman marjahillon kanssa.

Kanamuna ja ruokosokeri tekevät sconesein pintaan ihanan rapean ja aavistuksen makean, suussa rikki rapsahtavan kuoren. Rosmariini ja hillo yhdessä täydentävät tätä lämmintä makuelämystä. Voiko aamu enää paremmin alkaa? Olisipa jok’ikinen aamu tänä vuonna yhtä herkullinen..

Hirvipata muhii uunissa pitkään ja hartaasti

by

Ei sovi unohtaa juureksia.

Ei sovi unohtaa juureksia.

Talvi ei vielä kovasti kolkuttele ovelle. Mutta hirvipata kuuluu pimeään marraskuuhun. Oli maassa sitten lunta tai ei. Hirvenlapa kypsyy uunissa mureaksi ja kastikekin syntyy kuin itsestään.

Syksyn ja talven aikana syödään hirveä. Fileenä, paistina, lihapullina ja tietysti herkullisena patana. Hirvenlapa sopii hyvin pataan pilkottavaksi. Mukaan laitetaan monenmoista hyvää: sieniä, karpaloita ja katajanmarjoja.

METSÄINEN HIRVIPATA

4 hengelle
 
1,2 kg hirvenlapaa
6 dl punaviiniä
4 dl vettä
2 rkl riistafondia
2 rkl soijaa
10 katajanmarjaa
10 mustapippuria
4 laakerinlehteä
n. 1 dl karpaloita
kourallinen kuivattuja mustatorvisieniä
2 porkkanaa
pala lanttua
pätkä purjoa
4 pientä helmisipulia tai shalottisipulia
4 rkl vehnäjauhoja
1/2 prk mustaherukkahyytelöä (n. 1, 5 dl)
pari tl hunajaa
voita
ruohosipulia
 
Leikkaa lapa reilunkokoisiksi paloiksi. Pilko vihannekset pieniksi kuutioiksi, pienet sipuli puoliksi. Paista voissa lihapaloihin ruskea pinta, sekoita joukkoon vehnäjauho ja laita palat pataa. Kaada päälle punaviini ja lisää pilkotut vihannekset sekä soija, hunaja, katajanmarjat, pippurit, laakerinlehdet, karpalot ja kuivatut sienet. Sieniä ei tarvitse liottaa etukäteen.
 
Hauduta pataa uunissa vähintään 4-5 tunnin ajan uunissa kannen alla 150 asteessa. Puolituntia ennenruokailua ota pata uunista, sekoita joukkoon mustaherukkahyytelö. Mikäli liemi on vetistä, lisää vielä vähän vehnäjauhoja nesteeseen sekoitettuna.
 
Nosta uunin lämpöä viimeiseksi puoleksi tunniksi 175 asteeseen ja anna padan porista ilman kantta. Näin kastike saa hyvän koostumuksen. Tuo pata pöytään tarjolle, ripottele vielä päälle silputtua persiljaa.
Hirvi ja karpalo tykkäävät toisistaan.

Hirvi ja karpalo tykkäävät toisistaan.

Ja punaviiniä lorautetaan joukkoon lähes pullollinen. Viiden tunnin hauduttaminen yhdistää maut ja upea pataruoka syntyy kuin itsestään. Kokkikin saa levätä. Ja nautiskella jäljelle jäävän viinitilkan.

Monen tunnin muheutus edessä.

Monen tunnin muheutus edessä.

Valmis tuotos on tummaa ja tujua.

Valmis tuotos on tummaa ja tujua.

 
Nauti pata vaikka hyvän Barbera D’Alban kanssa, esimerkiksi Pio Cesare maistuu tämän kanssa. Lautaselle vielä muutama suolakurkku, keitettyä perunaa ja vedet kielelle herauttava ruokahetki alkaa. Tässä on tarjolla kaikki metsän maut.
Muita riistaherkkuja?

Saksanhirven kyljykset ja juureslisuke
Poronpaisti, karpalokastike, friteerattuja suppilovahveroita ja mustajuurta
Hirvipaisti
Katso täältä myös Reseptitaivaan hirvipataresepti
Hirvenlihapullat
Lehtipihvit hirvenjauhelihasta
Hirvipiirakka ’Hirvipeltilihapiirakka’

Mustatorvisienikeitto metsän mustasta kullasta

by

Mustatorvisienikeitto on taivaallista. Jos saat tätä metsän mustaa kultaa käsiisi niin ei kun keiton kokkailuun.

Mustatorvisienet ovat metsän aarre. Mutta vaikeasti löydettävissä. Ne piilottelevat jäkälän joukossa ja oksien alla. Mutta näitä kun löytää on käsissä parasta mustaa ruokaa ikinä. Nämä sienet ansaitsevat sherrynsä.

MUSTATORVISIENIKEITTO

1 litra tuoreita mustia torvisieniä (paistamisen jälkeen n. 2 dl)
5 1/2 dl ruokakermaa
2 rkl kasvisfondia
3/4-1 dl dl tummaa, kuivahkoa Amontillado-sherryä
1/2 makea sipuli
2 dl vettä
suolaa
valkopippuria
voita

  1. Paista tuoreista sienistä nesteet pois. Freesaa keittokattilassa pieneksi pienitty sipuli runsaassa voissa. Jätä muutamia sieniä koristeeksi. Lisää loput sienet ja pyörittele ne sipulisilpun joukkoon. Lisää kerma, vesi, fondi ja sherry.
  2. Anna kiehua hiljaa n. 10 minuuttia. Lisää suolaa tarvittaessa.
  3. Pieni sienet ja sipulit sauvasekoittimella nopeasti niin, että keittoon jää pieniä sienipaloja. Paista koristeeksi jätetyt, pieneksi silputut sienet voissa rapeiksi.
  4. Tarjoile mustatorvisienikeitto viileän sherryn kanssa alkupalana pienistä kuumennetuista espressokupeista. Koriste keitto paistetuilla sienenpaloilla. Erityisen hyvin sienikeiton kanssa käy tumman sherryn pehmeät aromit.

Tumma Amontillado-sherry ja mustien torvisienten kermalla kevennetty maku luovat yhdessä ruokien sinfoniaa. Täydellistä syksyn maailmaa

Tunnetko mustatorvisienen?

Mustatorvisieni on iloisen orannssien kantarelleihin sukua jaerinomainen, kolmen tähden ruokasieni.

Mustatorvisieni ei tarvitse esikäsittelyä ja se on helppo säilöä kuivattamalla ohuen rakenteensa vuoksi. Mustatorvisienestä syntyy maukkaat kastikeet, muhennokset ja risotot keitoista puhumattakaan.

Kuivattuna sitä voi murskata mausteeksi ruokiin, kuten syksyisiin riistapatoihin. Mustatorvisieni kasvaa elokuusta lokakuulle Etelä- ja Keski-Suomessa, yleensä tiheinä kasvustoina, mutta niin maahan sulautuen, ettäö monesti seisot tämän arvokkaan sienen päällä ennenkuin sen huomaat.  

Mustatorvisienen maku on voimakas ja siksi se on omiaan kunnon pihvin kanssa nautittuna.

Kokeile myös:

Mustatorvisienimuhennos, pihviä ja ryppyperunoita