Espanjalainen herkku tämäkin eli espanjalaiset churrokset.
Olisin halunnut nimetä tämän postauksen, että ’Täydellinen tomaatti ja ensikosketus Bilbaoon’. Mutta se ei olisi ihan pitänyt paikkaansa.
Lensin viime syksynä Bilbaoon jatkaakseni autolla matkaa Riojaan ja San Sebastianiin. Mutta auton ikkunaan piirtyi nenäni kuva tällä ajomatkalla. Bilbao on jylhien vuorten ja metsien sekä rannikon ympäröimä. Maisemat ovat huimat, karut ja pysäyttävät. Silloin myös – alueelle tyypillisesti – satoi sumu vaelsi vuorilla ja teillä. Niin kaunista. Bilbao jäi ensikerrasta mieleen.
Turskaa kahdella tavalla.
Eilen sain kuitenkin ensikosketuksen Bilbaon ruokaan. Ja millaiseen! Kaksi michelintähtichefiä – Zuriñe García ja Jose Miguel Olazabalaga – oli lennätetty Suomeen. He paljastivat, että heidän matkalaukkunsa olivat vaatteiden sijaan täytetty tomaateilla, turskalla, kyyhkyillä, timjsminoksilla.. Näistä he taikoivat pöytään seitsemän lajin juhlaillallisen noin 130 kutsuvieraalle.
Espanjalle ja etenkin Baskimaalle tyypilliseen tapaan annokset eivät ulkonäöllä koreilleet, mutta jokaisen maku oli toistaan upeampi. Ja jokaisessa annoksessa raaka-aineita oli käsitelty innovatiivisesti. Oli rapeaa keltuaista ja meidän pöytäseurueemme ihasteli etenkin karamellisoitua tomaattia oliivi’mullalla’.
Top kolmoseen meni tämä jälkiruoka, torrija-leipää, jäätelöä ja muita herkkuja.
Lautasella oli kaltattu, karamellisoitu tomaatti ja ’multaa’. Mutta millainen tomaatti? Paras ikinä. Se oli makea ja hapan, juuri sopivan umami. Otin myös kuvan tästä elämäni tomaatista testaten samalla uutta kännykän kuvausappsiä. Ja tietenkin ohjelma oli sellainen, jossa kuva ei automaattisesti tallennu. Joten ei nyt kuvaa tomaatista. Pahoittelut.
Koko ateria rakentui voimakkaista, paikallisista mauista. Pidin kovasti. Bilbao onkin paljon enemmän kuin pelkkä Guggenheim. Kaupunki on varsinainen kulinaristin mekka ja koko Baskimaa oikea michelintähikeskittymä. Alueella on kuulemma yhteensä 30 tähteä.
Artxanda, Larrabetzy, Lezama, Zamudio, Txalupa, Txakoli, Getxo, Kutxka, Zamudio ja Laukatiz. Tässä sanoja tai paikkojen nimiä, joita kirjoittelin ylös alueen läpi autoillessani.
Kiitos herkullisesta illallisesta kuuluu heille.
Näistä tunnen vain Txakolin, sen korkealta kaadettavan, piskuisesti pirskahtelen juoman, jota myös eilen nautittiin. Muut aioin selvittää ja nämä opetella: kaixo, agur, eskerri asko.
Bilbao, olen jo tulossa!
Ja viikonlopun herkutteluun vielä helppo, etäisesti aiheeseen liittyvä churros-resepti eli munkit espanjalaisittain.
Näitä ja kuumaa kermavaahtokaakaota viikonloppuna, niin kyllä tarkenee!
- 50 g voita
- 2 dl vettä
- ripaus suolaa
- 1 tl vaniljajauhetta
- 3 1/2 dl vehnäjauhoja
- 1 tl leivinjauhetta
- Pinnalle: ruokosokeria
- 200 g tummaa suklaata
- 1,5 dl kermaa
- ripaus aitoa vaniljaa jauheena
- Churrostaikina valmistetaan vastaavalla tavalla kuin tuulihattujen taikina. Laita voi ja vesi kulhoon vesihauteeseen. Lisää vaniljajauhe sekä ripaus suolaa. Sekoita ja anna nesteen kuumentua.
- Kun neste on kuumaa, ota kulho pois vesihauteesta ja lisää kerralla jauhot, joihin olet sekoittanut leivinjauheen. Sekoita, kunnes muodostuu sitkeä pallo.
- Kuumenna pienessä syvässä wokissa 1 litra ruokaöljyä kiehuvan kuumaksi. Laita taikina tähtityllaiseen pursottimeen ja pursota n. 10 cm pituisia churroja kuumaan öljyyn. Katkaise taikina saksilla. Paista churrot kauniin ruskeiksi ja kypsiksi. Tämä vie noin parin kolmen minuutin ajan.
- Sokeroi valmiit churrot ruokosokerilla.
- Sulata suklaa kerman kanssa kattilassa ja mausta se aidolla vaniljalla ja tarjoa lämpimien churrosien kera.
