Jotain maukasta

ruokablogi

  • Etusivu
  • Vintagem-verkkokauppa
  • Kuvauskurssit
  • Reseptit
  • Videot
  • Korkattu
  • Matkoilla
    • Viinimatkat
    • Alsace
    • Barcelona
    • Cadiz
    • Costa Brava
    • Egypti
    • Kööpenhamina
    • Madrid
    • Penedès
    • Pohjois-Espanja
    • Piemonte
    • Sisilia
    • Tukholman ravintolat
  • Yrityksille
    • Jotain maukasta
    • Tietosuojaseloste

Kädet taikinaan

29.9.2013 by Mari

Lämmin kotiinpaluu.

Lämmin kotiinpaluu.

Pitkästä aikaa. Lähes viikon tauon jälkeen.

Palasin juuri ruokavalokuvauskurssilta Amsterdamista. En ole laittanut ruokaa kohta viikkoon. Äkkiä piti saada tehdä jotain. Jotain pientä edes. Tuli sconesit iltateelle.

Nopea iltaherkku.

Nopea iltaherkku.

Mustikkascones
8-10 teeleipää

2 dl Myllärin Luomu täysjyvävehnäjauhoja
2 dl Myllärin Luomu vehnäjauhoja
1/2 dl Myllärin Luomu kaurahiutaleita
1 sitruunan raastettu kuori
50 g voita
1 muna
1,5 dl maitoa
1 tl suolaa
3/4 dl sokeria
1 dl pakastemustikoita

Voiteluun ja päälle:

1 muna
ruokosokeria

 

Teeleivät syyshämärässä.

Teeleivät syyshämärässä.

Mittaa jauhot kulhoon ja sekoita joukkoon huoneenlämpöinen voi. Lisää maito, muna suola ja sokeri sekä viimekseksi raastettu sitruunankuori ja mustikat. Taputtele pellille isoja teeleipiä, voitele ne kanamunalla ja ripottele päälle vielä ruokosokeria. Paista sconesit kypsiksi 200 asteessa n. 20 minuutin ajan. Parhaimmillaan nämä ovat vielä hieman lämpiminä ja tuoreina, mutta maistuvat myös seuraavana päivänä herkullisilta, koska mustikat meheyttävät taikinaa.

Kokemusrikas ja antoisa reissu takana – siitä lisää pian -, mutta kyllä pullantuoksuinen koti se vasta jotain on.

Kategoriassa: aamiainen, hedelmät ja marjat, pientä hyvää, sisältöyhteistyö Avainsanoilla: mustikkascones, mustikkateeleivät, Myllärin Luomu, teeleivät, viljainen välipala

Kisailua kerrassaan

26.9.2013 by Mari

Oletko kokeillut?

Oletko kokeillut?

Bloggaajia haastetaan. Aivan tavan takaa.

Ja tänä syksynä tuntuu, että yritykset eivät muuta teekään. Meilistä on kilahtanut valtava määrä reseptikilpailukutsuja. Tee resepti pastasta, superruoasta, viljoista, viinistä.. Mutta Cono Surin kutsu taisi viedä voiton kaikista.

Ainakin laajuudessaan. Kisaamassa mukana on bloggaajia Suomesta, Ruotsista ja Norjasta. Ja on tuo palkintokin melko hulppea. Kukapa ei innostuisi matkasta Cono Surin viinitilalle Chileen?

Ja mikä parasta. Aihe oli hienosti suunniteltu ja aidosti innostava. Piti suunnitella uutta luova ja oivaltava pohjoismainen ruoka käyttäen joko omenaa, lohta, perunaa tai lammasta. Ja ruoan tuli vielä istua Cono Surin Riesling tai Pinot Noir-viinin makumaailmaan.

Punaposkinen pääraaka-aine.

Punaposkinen pääraaka-aine.

No, lammas oli ihan nou nou. Lohi ehkä vähän tylsä. Peruna. Hmm. Miksikäs ei. Mutta omena. Siitä halusin tehdä reseptin. Ja oitis aihiokin muokkautui mielessä. Miltä kuulostaisi pohjoismaalainen risotto? No, tältä se mun mielestä näyttäisi, ja käyttäisi omenaa kolmessa muodossa. Nautinnon huipentumana pieni rapea possupala. Ja tietysti se Riesling..

Juustona pecorinoa..

Juustona pecorinoa..

Omenarisotto ja rapeaa porsaankylkeä
Alkuruoka 2 hengelle

1 dl Arborio-riisiä
2 rkl oliiviöljyä
1 keskikokoinen shalottisipuli (silputtuna noin reilu 1/2 dl)
1 dl Cono Sur Bicicleta Rieslingiä
5-6 dl kasvislientä Touch of Taste-kasvisfondista
1/2 dl omenakuutioita (hieman happamasta omenasta)
1/2 sitruuna
1/4 dl sellerisilppua
1 dl (n. 75 g) pecorinoa
n. 1/2 dl ruskitettua voita (tehtynä 50 grammasta voita)
Maldon-suolaa
mustapippuria

Koristeeksi: friteerattua omenankuorta ja rapeaa possua

Rapeaa possunkylkeä..

Rapeaa possunkylkeä..

Rapeaa porsaankylkeä

100g/pari kolme palaa palaa tuoretta porsaankylkeä
pankojauhoa
Maldon-suolaa
mustapippuria
1 muna

Friteerattua omenaa

2-3 puna-vihreää kovahkoa omenaa
2 dl ruokaöljyä

Lisäksi 2 tl luomuomenahilloa

Tämän risoton juju on omenan käyttäminen kolmessa eri muodossa: kevyesti kypsennettynä, friteerattuna ja hillona.

Annoksessa on monta liikkuvaa osaa, mutta kun kaiken tekee oikeassa järjestyksessä, homma sujuu hienosti. Annoksen valmistus vie noin 1 h 15 minuuttia noin suurin piirtein. Keittiö on tosin tässä ajassa vielä siivoamatta..

Laita uuni heti kuumenemaan ja paneroi ensimmäisenä porsaankylkipalat. Leivitä porsaankylkipalat kastamalla ne ensin kanamunaseokseen ja painele sitten paloja pankojauhoissa – johon olet sekoittanut sormisuolaa ja mustapippuria – niin, että palat peittyvät kokonaan jauhoihin. Lykkää ne uuniin heti, kun uuni on valmis. Paista paloja pellillä leivinpaperin päällä 200 asteessa ensin 15 minuuttia, käännä palat sitten ja paista vielä 225 asteessa toiset 15 minuuttia.

Pese omenat. Vedä omenasta ohuita kuorikiemuroita suikaleraudalla. Käytä kovahkoja, happamaan taipuvia omenoita, pehmeästä ei oikein tahdo kuori taipua raudan alla. Kuivaa suikaleet kevysti. Kuori loput kuoret ja pilko omenoita puolen desin verran pieniksi kuutioiksi. Laita omenat kulhoon ja purista päälle hieman sitruunanmehua. Silppua samalla selleri hienoksi, samankokoiseksi kuin omenanpalatkin. Raasta pecorinoa noin desin verran.

Friteeraa tämän jälkeen omenasuikerot. Kuumenna öljy ja friteeraa omanasuikaleet kuumassa öljyssä rapeiksi. Tämä vie muutaman minuutin. Nosta kiemurat talouspaperin päälle valumaan. Valmis annos koristellaan näillä rapsakoilla kiemuroilla.

Onnelliset omenat.

Onnelliset omenat.

Valmista hyvästä fondista kasvisliemi ja kuumenna se. Jätä liemi hellalle lämmölle odottamaan.

Seuraavaksi tehdään ruskistettu voi. Sulata kattilassa voi, anna se kiehahtaa ja ruskistua. Kaada sitten ruskitettu voi kuppiin ja anna sakan laskeutua. Kurkkaa tässä välissä uuniin, että siellä on kaikki okei.

Sitten risoton kimppuun. Tässä vaiheessa kaikki muut hommat pitää olla tehtynä, sillä risotto vaatii jatkuvaa huolenpitoa eli sekoittamista.

Freesaa ensin pieneksi pilkotut shalottisipulit oliiviöljyssä kuultaviksi. Lisää riisi, sekoittele ja anna riisin imeä öljyä itseensä. Lisää viini ja anna kiehahtaa ja imeytyä. Kun viini on imeytetty riisiin, lisäile kasvislientä kauhallinen kerrallaan koko ajan sekoitellen.

Käännä porsaankylkipalat jossain sopivassa välissä ja ota ne pois uunista 30 minuutin kuluttua ja viipaloi ne.

Kun risottoja tekee useasti, alkaa erottaa sen hetken, milloin risotto alkaa olla sopivimmillaan ja on aika lisätä voi, juustoraaste ja tässä risotossa myös omenan- ja sellerinpalat. Tällöin neste on alkanut muodostaa kermaisuutta riisiseokseen, riisit ovat pehmenneen näköisiä, mutta sisältä vielä napakoita. Jos silmällä mittailu ei toimi, voin sanoa, että tähän tilanteeseen pääsy vie vajaat parikymmentä minuuttia.

Ta-daa!

Ta-daa!

Ja sitten on kiire. Risotto ei saa ylikypsyä. Tässä vaiheessa huhuillaan ruokailijoita pöytään, katsotaan, että risottokulhot ovat lämpimiä (käyneet joko uunissa tai kuuman veden alla) ja kaadetaan Rieslingiä lasiin. Risotto ei odota.

Normaalisti lisään tässä vaiheessa risottoon ison köntin voita, mutta nyt, kun kyseessä on omenarisotto, halusisin makuun hieman toffeemaisuutta, karamellisuutta. Ja tätä ruokaan saa ruskistettua voita käyttämällä. Toffeenmaku tulee, mutta ilman makeutta. Eli sekoita risoton joukoon ensin pecorinoraaste, sekoittele hetki, sitten ruskistettu voi ja lopuksi omenan- ja sellerinpalat.

Keittele sekoitellen vielä hetki, ihan muutaman minuutin ajan niin, että risotto alkaa olla saavuttanut juuri oikeanlaisen rakenteen. Omenoiden ja sellerin ei ole tarkoitus pehmentyä kokonaan, vaan ne saavat jäädä rapsakoiksi.

Sitten lopuksi testataan suuntuntuma, onko riisi sopivaa, maistetaan maku ja lisätään mustapippuria ja suolaa tarpeen vaatiessa. Risoton tulee olla löysää. Se ei saa seistä lautasella yksinään eli jos risotto alkaa vaikuttaa liian tanakalta, lisää lientä reilusti.

Kun maku ja koostumus ok, lusikoi risottoa kahdelle alkuruokalautaselle, laita päälle parin palaa rapeaa possunkylkeä ja pieni nokare luomuomenahilloa ja koristele annos friteeratuilla omenasuikeroilla.

Rieslingiä ja risottoa.

Rieslingiä ja risottoa.

Vie pöytään ja tarjoa seurana Cono Surin Bicicleta Rieslingiä, jonka raikkaan sitruunainen maku sopii hienosti tämän lempeän happaman risoton kanssa.

Hääräsin keittiössä reilun tunnin. Nyt on lukijoiden vuoro.

Käy siis antamassa äänesi tälle voitontahtoiselle omenarisotolle ja osallistu samalla keittokirja-arvontaan. Kiitos ja kumarrus.

Kategoriassa: hedelmät ja marjat, Pääruoat, Reseptit, risotot ja pastat, sisältöyhteistyö Avainsanoilla: bicicleta riesling, cono sur-reseptikilpailu, omenarisotto, pohjoismaalainen ruoka

Kahden vuoden vanha

17.9.2013 by Mari

herukat tekstillä

Onnea sulle, höpsö blogini. Jo kaksi vuotta.

Kaksi vuotta. Nuori tai vanha. Vasta ja jo.

Ruokia on keitelty ja viini on virrannut. Tulokset näkyvät blogin 284 postauksena. Kirjoituksia ja elämyksiä.  Ruoista, viineistä, matkoista ja ravintoloista.

Saan lukijoilta kehuja etenkin huolella stailatuista kuvistani, värikkäästä kirjoitustyylistäni ja inspiroivista resepteistä. Kriittiset narisevat tiuhasta kirjoitustahdistani ja joitain tuotearvostelut ärsyttävät.

Blogini huiman kehityskaaren – käy katsomassa alkuajan kuvia – itsestänikin on kahden vuoden aikana tullut blogini suuri fani. Se on varmaan ihan hyvä.

Tuntuu, että blogi on ollut osa elämää jo niin kauan, että en edes  muista aikaa ennen blogia.  Aikaa, jolloin aivan kaikkia tehtyjä ruokia ei kuvattu, iphonen muistiinpanot eivät olleet täynnä luomiani reseptejä ja kamera ei tahriintunut taikinasta. Nyt tämä on enemmänkin elämäntapa. Kuljen jatkuvasti kamera – painava sellainen – käsilaukussa ja ostelen liikaa kuvausrekvisiittaa.

lautaset

Kaksi vuotiaan askel on vakaa ja suuntakin selvillä. Johan tässä kokemusta alkaa olla kertynyt. Koko touhusta.

Viime vuonna en ehtinyt edes kakkua tehdä synttäreille. Nyt tiesin jo hyvissä ajoin etukäteen, mitä kaksivuotiaalle tarjotaan. Jotain makeaa, jotain hapanta. Jotain rapeaa, jotain pehmeää. Lakritsia, marenkia, herukoita, lakritsivaahtoa, pistaaseja. Sanalla sanoen, Jotain maukasta.

lakupavlova tekstillä

Lakritsipavlova

Tästä kaakusta tuli menneen kesän ykkösherkku. Kaikki meni, aina. Kerralla. Eikä tämä sitä paitsi säilyisikään.

4 munaa
2,5 dl pölysokeria
1 tl lakritsijauhetta
2 tl maizenaa
2 tl vaniljasokeria

Lakritsivaahto:

2,5-3 dl kermaa
2 tl lakritsijauhetta
50 g raastettua valkosuklaata
1 vaniljatangon siemenet tai 1 tl vaniljasokeria

Koristeeksi ja väliin:

lakupaloja
valkosuklaapaloja
herukoita tai muita punaisia, hapahkoja marjoja
pistaasipähkinöitä rouhittuna

Valmista ensin marenki ohjeen mukaan. Mausteeksi lisätään hieman lakritsijauhetta. Että se antaa ihanan maun muuten niin pliisuun marenkiin. Vatkaa kerma vaahdoksi, raasta joukkoon valkosuklaata ja mausta kerma vielä lakritsijauheella ja vaniljalla. Mieluiten aidolla.

pistaasit tekstillä

Kakkua maistellessa muistelen kaikkia hienoja hetkiä parivuotisen blogielämän ajalta. Paljon on vettä virrannut. Ja hauskaa on ollut, kerta kaikkiaan!

Kohokohtiakin matkan varrelle mahtuu:

17.9.2011 Jotain maukasta -ruokablogi syntyi
1.2.2012 Voitto Maku-lehden liharuokakilpailussa
8.5.2012 Jotain maukasta -ruokablogi liittyy Iltalehden bloggaajakaartiin
1.2.2013 Jotain maukasta-ruokablogi saa oman logon ja ilmeen
4.5.2013 Jotain maukasta -ruokablogi valitaan ehdolle Suomen parhaaksi blogiksi
24.6.2013 Jotain maukasta -ruokablogi liittyy Suomen Blogimediaan

Kolmatta vuotta kohti siis. Yhdessä ja samaan malliin!
P.S Lukijoiden suosikkiruokablogi on jälleen haussa. Anna blogilleni syntymäpäivälahja ja  käy antamassa äänesi 18.10 mennessä. Osallistut samalla arvontaan!

 

P.P.S Lukijoiden mielestä kiinnostavimpia tekosiani:

Kesäkurpitsalasagne
Revitty possu eli nyhtöpossu
Kotitekoiset jäätelöt
Costa Bravan matkakertomus
Ravintola-arvostelut
Kreikkalainen hampurilainen
Hirvipata

 

Kategoriassa: hedelmät ja marjat, leivonnaiset ja leivät, makeaa, ruokablogi, yhtä juhlaa Avainsanoilla: ihana jälkiruoka, Jotain maukasta-ruokablogi, lakritsijälkiruoka, lakritsijauhe, lakritsipavlova, marenkijälkiruoka

  • « Edellinen sivu
  • 1
  • …
  • 75
  • 76
  • 77
  • 78
  • 79
  • …
  • 96
  • Seuraava sivu »

Jotain Maukasta

Maistele sienihullun ruokaentusiastin ja viininystävän maailmaa kuvina, arvosteluina ja resepteinä. Twistillä, mutta pingottamatta. Teksti, reseptit ja kuvat: © Mari Moilanen mari@jotainmaukasta.fi

mari moilanen
  • Näytä pages/Jotain-maukasta/286570568021674:n profiili Facebook palvelussa
  • Näytä Jotainmaukasta:n profiili Twitter palvelussa
  • Näytä Jotainmaukasta:n profiili Instagram palvelussa
  • Näytä jotainmaukasta:n profiili Pinterest palvelussa
  • Näytä UCr--SjxJzrpeA7_j50plOlw:n profiili YouTube palvelussa

Tilaa Sienikirja

Tilaa Sienikirja

FPOTY Finalist Graphic

Pink lady food photographer of the year 2024
pink lady highly commended, food photo award
pink lady food photographer of the year 2018, pink lady

Vanhan tavaran verkkokauppa

antiikkiverkkokauppa, vintagem

Jotain vailla?

Viimeksi kokkasin

  • MAAGINEN SIENIRETRIITTI – matka sienirihmastoon ja -herkutteluun
  • Fermentoitu parsa – hapatustako?
  • Punajuuriorzotto ja fetalumi -väriä talveen
  • Hapanjuuripatonki – helposti täydellistä!
  • Toscalaskiaispullat – siis mitä ihanaa?!?

Reseptit

Kännykkäkuvauskurssit

ruokakuvia kännykällä, ruokakuvauskurssi 2019

Mitä kaikkea?

#arkeakympillä aamiainen brunssi gluteeniton leivonta grillaus grilliruokaa joulu joulun jälkiruoka jälkiruoka jouluksi kalaneuvos kalareseptejä kasvisruoka kaupallinen yhteistyö kesäruokaa kesäsalaatti kurpitsareseptejä kurpitsaruokia lisuke riistalle omenajälkiruoka parsa parsareseptejä perjantaipullo pressimatka pääsiäinen ravintolaelämyksiä riistareseptejä ruoka ruoka- ja viiniblogi ruokablogi ruokakuvaus ruokakuvauskurssi ruokakuvausworkshop ruokalahjat sienet sienireseptejä sieniruoka sisältöyhteistyö sitä parempi soppa uusi vuosi vappu vihreä parsa viiniarvostelu villiyrtit yhteistyö äitienpäiväkakku

Klikkaa portfoliooni

mari moilanen portfolio, mari moilanen photography, food photography

Copyright © Jotain Maukasta

 

Ladataan kommentteja...