sienireseptejä Archives - Sivu 4 4:stä

Kantarellia sinne, kanttarellia tänne

4.8.2016 by Mari

Ihania keltaisia kantarelleja. Vai kanttarelleja. Samapa tuo. Nyt niistä kokataan monenmoista hyvää. Kantarellipiirakka nyt ensin, sitten kantarellipasta.

Olen onnekas. Edellinen mökkimetsäni tarjoili yltäkylläisesti kantarelleja ja mustia torvisieniä. Nykyinen metsä pullistelee herkkutatteja. Nykyistä mökkiäni rakastan niin paljon, että varmaan kolmatta mökkipaikkaa ei tule eikä siis mökkimetsää, josta saisi näitä kaikki kolmen tähden herkkuja.

Mutta olen tyytyväinen. Löysin kuin löysinkin parisen litraa kantarelleja alkukesästä lenkkipolkujeni varrelta. Ja ilahduttavaa on, että kaupoista saa nyt kotimasta kantarellia. Sitäpä sitä olen useampaan otteeseen ostanut.

Niin kuin otsikostakin näkyy, jaksan ihmetellä tätä kantarelli -kanttarellidilemmaa. Meillä kotona puhuttiin aina reilusti kanttarelleista. Kun kasvoin aikuiseksi, kanttarelleista tippui yksi t-kirjain pois. kantarelli. No, siihen kai on tyytyminen. No, onneksi se ei ole sienen makuun vaikuttanut. Syön sujuvasti kantarelleja ja kanttarelleja, jos niitä vielä jostain löytyy..

Kantarellipasta

2016-08-04 11:29:16

Tallenna resepti

Tulosta

Ainesosat

5 dl kantarelleja
1 sipuli
2 valkosipulinkynttä
loraus tummaa oloroso-sherryä
680 g paseerattua tomaattia
2 dl vettä
2 dl silputtua varsiselleriä
kourallinen lehtipersiljaa
suolaa
mustapippuria
oliiviöljyä
Lisäksi 500 g täysjyväpastaa

Valmistusohjeet

Freesaa sieniä ja silputtuja sipuleita kannellisella pannulla, kunnes sipulit kypsyvät. Lisää sherry, paseerattu tomaatti, suola, mustapiipurirouhaus sekä varsisellerin palaset. Anna kiehua hiljakseen kannen alla 45-50 minuutin ajan. Silppua joukkoon lehtipersilja ja maista maku.
Keitä kastikkeen kanssa täysjyväspagettiä, nauti parmesaanijuuston kera.

Jotain maukasta https://www.jotainmaukasta.fi/

Iltalehdessä on tänään tarjolla maistuva kantarellipiirakka viikonlopun käynnistelyyn. Tämän pastan tein vastaiskuna kermaisille kantarellikastikkeille. Kantarelli maistuu mainiosti tällaisen tomaattisen, sherryllä maustetun kastikkeenkin kera. Ei se aina kermaa vaadi, ei.

Muita sieniherkkuja:

Mustatorvisienimuhennos
Herkkutattipasta
Herkkutattirisotto
Kantarellikeitto
Suppilovahverokeitto
Mustatorvisienikeitto
Kantarellikvinoatto

Herkkutateista pitävät kaikki

25.7.2016 by Mari

Itseni lisäksi sellaiset keltaiset madot, piskuiset, valkeat toukat sekä sormenpään kokoiset etanat. Ötököistä viis, sillä yksi tämän kesän suosikkiruokiani on ollut herkkutattipasta.

Kaksi vuotta sitten herkkutatteja oli täällä mökkiseuduilla huima määrä. Keräsin tatteja monta ämpärillistä. Voi sitä iloa. Ajattelin, että tällaista toista vuotta ei varmaan koskaan tule.

No tuli sittenkin. Ja vielä vähän parempi. Jo näin heinäkuussa. Normaalisti tatit pongahtavat maan pinnalle syksysäillä, loppukesästä. Mutta nyt metsä on ollut täynnä näitä ruskealakkisia kaunottaria.

Joku viisas on sanonut, että tatit nousevat maasta niin nopsaan, että kun yhteen suuntaan kulkee ja poimii tatit matkalla, niin takaisin palatessa jo uudet tatit pukkaavat maasta.

Tämän olen omin silmin todistanut, sillä jo kerran tyhjentämillä tattialueilla keekoilee uusia pullukoita jo heti seuraavana päivänä.

Olen muutamien päivien sisään kerännyt 80 litraa näitä pulleavartisia tatteja, puhdistanut, siipaloinut, paistanut ja pakastanut. Ja lähes joka päivä nauttinut näitä kiistatta parhaimpia ruokasieniä aterioilla.

Herkkutattipasta

2016-07-25 11:09:39

Tallenna resepti

Tulosta

Ainesosat

1,5 l tuoreita herkkutatteja
4-5 valkosipulinkynttä
iso loraus oliiviöljyä, reilun desin verran
kourallinen silputtua lehtipersiljaa
mustapippuria
suolaa
500 g täysjyväspagettia
Lisäksi parmesaania.

Valmistusohjeet

Puhdista tatit ja viipaloi lakit sekä jalat. Paista tattesiivuja kuumalla pannulla niin, että nesteet haihtuvat.
Keitä pasta ohjeen mukaan.
Kuori valkosipulinkynnet ja murskaa ne veitsensyrjällä. Pieni hieman lisää. Kuumenna syvässä kasarissa tai wokissa runsas loraus oliiviöljyä ja lisää valkosipulit sekä esipaistetut tattisiivut. Paista, kunnes tatit saavat hieman väriä ja valkosipuli kypsyy.
Lisää keitetty ja valutettu pasta, silputtu lehtipersilja, suolaa sekä mustapippuria. Sekoita. Raasta pinnalle runsaasti parmesaani ja koristele annos muutamalla lehtipersiljan lehdellä. Vie heti tarjolle parmesaaniraasteen kera.

Vinkit

Suosittelen ehdottomasti käyttämään täysjyvä- tai spelttipastaa, sillä niiden maku korostaa tattien hienoja aromeja ja pastasta tulee herkullisen täyteläinen.

Jotain maukasta https://www.jotainmaukasta.fi/

Tatti on sieniummikollekin helppo sieni. Tatit tunnistaa pillistöstä – ei siis helttoja – ja herkkutatin erottaa sen tynnyrimäisen pulleasta jalasta. Tattien kanssa on vaikea mennä vikaan – ellei vahingossa poimi koriin ikävänmakuisia sappitatteja. Mutta nekin tunnistaa nopsaan, sillä pillistö on punertava ja koskettaessa muuttuu tumman tiilenpunaiseksi. Herkkutattien pillistö on nuorilla tateilla valkea ja sienen kasvaessa se muuttuu keltaiseksi.

Tatteja poimiessa tatit kannattaa jo metsässä halkaista, sillä päältä päin hyvännäköinen tatti voikin olla matojen kansoittama. Joku ötökkä käy lykkäämässä munat pillistöön ja siellä madot kuoriutuvat ja jatkavat matkaansa sienen sisään. Ulkoa päin kaikki näyttää olevan kunnossa, mutta..

Herkkutatin maku on hennosti pähkinäinen ja hienostunut. Se ei paljoa mausteita kaipaa eikä kestäkään tai sen hennot aromit katoavat mausteisuuden alle. Herkkutattirisotto on yksi lempiruokiani, mutta nyt, kun olen innostunut oliiviöljypohjaisista pastakastikkeista – joko testasit kesän raikkaimman tuoretomaattipastan – kermaisten sijaan, olen tehnyt järisyttävän maukasta herkkutattipastaa. Valkosipulista tatti kyllä tykkää ja sitä laitan tähän pastaan runsaasti.

Viinikseen herkkutattipasta sai paahteisen Olivier Leflaive Mersauls Les Clous, jota ensi kertaa maistelin ja joka toimi tosi kivasti tämän pastan kanssa. Tämän laadukkaan viinin kanssa ateriasta tulee varsinainen gourmetpommi. Niin kuin näin lomalla kuulukin!

Muita sieniherkkuja:

Mustatorvisienikeitto
Suppilovahveroröstit
Tattirisotto
Kanttarellikeitto
Kanttarellikvinoatto
Suppilovahverokeitto

Mene metsään!

12.9.2014 by Mari

Tämän vuoden..

Siellä on sieniä. Enemmän kuin koskaan!

Olin loman jälkeen puolitoista kuukautta dallannut asvalttia. Polte päästä metsään oli kova. Sieniaika on päällä. Toissa viikonloppuna sitten pääsin. Hyvä, etten perjantai-iltana sännännyt hämärään metsään, vaikka vain katsomaan, että onko siellä tänä vuonna tatteja.

Mökkiseudulla on yleensä muikeat tattisadot. Maltoin muitenkin mieleni ja vasta kahdeksalta lauantaiaamuna lähdin kori käsivarrella keikkun kohti metsästä kuuluvaa, vienoa sienten laulua. Kun pääsin apajille, niin ai että ne lauloivat. Tällaista tattisatoa en ole vielä minään vuonna nähnyt. Kolmessa vartissa kaksi isoa koria, parikymmentä litraa siis, täynnä herkkutatteja. Ihan pöyristyttävää.

..tattisato on..

Sienikuume oli kova, mutta nyt lääke oli sen verran tuhti, että melkein jäi se löytämisen ilo kokematta. Niitä sieniä vaan oli. Joka puolella. Ja paljon.

En tiedä, korreloiko tattisadon määrä myös hirvikärpäsiin. Koskaan aiemmin en ole niihin tuolla Etelä-Savossa tärmännyt – mutta nyt niitä oli. Ikäviä tyyppejä kyllä. Olin saunonut jo parisen tuntia, sukeltanutkin ja vielä tämän kaiken jälkeen kaivelin yhden kaverin päästäni möyrimästä. Eihän niitä saa edes listittyä. Ötökän rumat kompurajalat vain heiluivat kiivaasti, vaikka oli sitä liiskannut, kopauttanut vichypurkilla päähän ja tiputtanut sen maahan. Kova on kaveri, ja epämiellyttävä.

..aivan pöyristyttävän runsas.

Mökillä alkoikin sitten varsinainen tattishow. Puhdistamista, siivutusta, paistamista, purkitusta ja pakastamista. Nyt olisi kuivurille ollut käyttöä. Miksiköhän ei ole tullut tuota vekotinta hankittua. Nyt on vähän myöhäistä.

Muuten, tähän sienestysaikaa kerrassaan oivaa luettavaa on Saimi Hoyerin ja Petri Salmelan ’Sieniä & ihmisiä’ -kirja. Kirja on varsin mittava lukupaketti runsaine vinkkeineen, innovatiivisine ja vähän erilaisine resepteineen sekä viehättävinen kuvineen.

Kirjaa on mukava lukea, vaikka harrastaisi sienestystä vain mielessään, sohvannurkasta käsin. Tällaista sienikirjaa ei ennen ole ollut tai en ole vain siihen törmännyt. Kirja on tervetullut lisä niihin perinteisien oppaiden rinnalle. Ja jokaisen sienifanaatikon hyllyyn tämä kirja kuuluu.

Tykkään!

Muita juttuja sienistä:

Tattirisotto
Keitto mustista torvisienistä
Suppilovahverokeitto
Kanttarelli-kesäkurpitsapasta
Kanttarellikeitto