Jotain maukasta

ruokablogi

  • Etusivu
  • Vintagem-verkkokauppa
  • Kuvauskurssit
  • Reseptit
  • Videot
  • Korkattu
  • Matkoilla
    • Viinimatkat
    • Alsace
    • Barcelona
    • Cadiz
    • Costa Brava
    • Egypti
    • Kööpenhamina
    • Madrid
    • Penedès
    • Pohjois-Espanja
    • Piemonte
    • Sisilia
    • Tukholman ravintolat
  • Yrityksille
    • Jotain maukasta
    • Tietosuojaseloste

Kattilasta, uunista ja pannusta!

1.2.2017 by Mari

Alkuvuosi on ollut sellainen uuniruokien ja keittojen kuukausi. Ja paistetun lohen. Jostain syystä olen syönyt lohta viikottain. Ruoissa on oiottu mutkia, tehty ateriat helposti. Mutta makua helppous ei syrjäytyä. Tämäkin paistettu lohi tattarilisukkeella oli varsin mainio ateria. Gluteeniton sellainen.

Tammikuu on vähän vaikea kuukausi. Se kurjin jotenkin. Mutta se on jo potkaistu pihalle. Näin helmikuussa voi alkaa odottamaan maaliskuuta, joka onkin jo ihan kevättä. Lumi sulaa ja lenkkarit jalkaan. Ainakin jos näin leuto sää jatkuu. Selkeästi itse olen tammikuussa aikalailla laiskanpulskea, mitä nyt töiltä voin ja siirrän kaiken huomiseen, minkä vain kykenen. Kuten esimerkiksi nämä blogipostaukset.

Mutta nyt, helmikuu on täällä ja tässä on paistettua lohta ja maan mainiota tattarilisuketta.

Paistettua lohta ja paahdettu tattarilisuke
2017-02-01 18:34:36
Tallenna resepti
Tulosta
Ainesosat
  1. 600 g lohta
  2. suolaa
  3. mustapippuria
  4. öljyä paistamiseen
Lisuke
  1. 2 dl tattarisuurimoita
  2. 3 porkkanaa
  3. ½ parsakaalia
  4. 1 sipuli
  5. 2 avokadoa
  6. 1 keltainen chili
  7. parin sentin pätkä inkivääriä
  8. 2 valkosipulinkynttä
  9. loraus öljyä
  10. suolaa
  11. mustapippuria
Valmistusohjeet
  1. Keitä tattarisuurimot ohjeen mukaan. Kaada suurimot siivilään ja huuhtele viileällä vedellä. Valuta.
  2. Pese, kuori ja suikaloi porkkanat pituussuunnassa. Leikkaa sipuli lohkoiksi. Siivuta chili ja kuutio avokado. Leikkaa parsakaalin kukinnot paloiksi. Levitä porkkanat, parsakaalit ja sipulit pellille leivinpaperin päälle, pirskota päälle öljyä ja ripota päälle hieman suolaa. Paista vihanneksia 200 asteisessa uunissa n. 15-20 minuutin ajan.
  3. Raasta inkivääri ja murskaa valkosipulinkynnet. Kuumenna öljy syvällä pannulla ja freesaa valkosipulia ja inkivääriä hetki. Lisää tattarisuurimot ja paista, kunnes suurimot hieman ruskistuvat.
  4. Sekoita vihannekset tattarisuurimoiden joukkoon ja mausta lisuke suolalla ja mustapippurilla.
  5. Leikkaa lohifile neljäksi palaksi ja paista öljyssä rapeaksi. Suolaa, pippuroi ja tarjoa tattarilisukkeen kanssa.
Jotain maukasta https://www.jotainmaukasta.fi/
 Äh, nyt alkoi laiskottaa. Antaa herkullisen reseptin puhua puolestaan. Mä nappaan kirjan ja pötkäytän itseni sohvalle. Jatkan elämistä puoliteholla. Ensi kerralla sitten pidemmän jorinat..?

Reseptini on julkaistu tammikuussa ilmestyneessä Hyvä Olo-lehdessä, josta löytyy neljä muuta mainiota gluteenitonta ateriaa sekä viisi lihatonta herkkua.

Seuraa @Jotainmaukasta instagramissa ja nappaa parhaimmat reseptit ja viini- sekä matkavinkit heti tuoreeltaan.

 

Kategoriassa: arkiruoka, iltalehti, kala ja äyriäiset, Keitot ja salaatit, Reseptit, vihannekset ja juurekset Avainsanoilla: lisuke kalaruoille, lisuke lohelle, paistettu tattari, paistettua lohta ja tattarilisuke, tattarilisuke

Ravintola Werner on aivan verraton

28.1.2017 by Mari

En muista hetkeen käyneeni kahtena päivänä peräkkäin samaisessa ravintolassa. Nyt tuli näin tehtyä. Ja ihan vain siksi, että ravintola Werner on ilahduttava tuulahdus uutta ravintoloiden saralla Helsingissä.

Tässä on jotain samaa fiilistä kuin Stokiksen suosikkirafloissani, mietin ravintola Werneriin ovesta astellessani. Avaraa, skandinaavista, mutta lämminhenkinen tunnelma. Lista täynnä kiintoisia annoksia. Ravintolan sijaintikin on mitä mahtavin WSOY:n entisissä tiloissa – siitä siis nimi juontaa juurensa – Ruttopuiston kupeessa.  Ja kyllä, kadulle aukeaa keväällä 30-paikkainen terassi.

ravintola-arvostelu, ravintola werber, hyvä pihviravintola helsingissä, hyvä ravintola helsingissä, werner arvostelu

Sisätilojen puna-valkoinen laattalattia, vaalea, tyylikäs puusistus, farkkuasuiset lukuisat tarjoilijat, avotuli keittiössä ja ne jättikokoiset Riedelin 001-lasit pöydissä toivottavat ruokailijat tervetulleeksi. Lupaavaa. Tuli kotoisa olo, täällä viihtyy. Hyvältä vaikuttaa siis tähän asti. Mutta yleensä ongelmana meillä mielestäni onkin, että ruoka ei kiri samalle tasolle kuin raflojen viihtyisät tilat. No, katsotaan, mitä tuleman pitää.

Katselen keittiön touhuja jättikokoisen Riedel-lasini läpi. Naurattaa. Tällainen se viinilasin tulee olla. Tässä on stailia. Lieskat lyövät keittiössä ja hyvät tuoksut hiipivät ravintolasaliin.

ravintola-arvostelu, ravintola werber, hyvä pihviravintola helsingissä, hyvä ravintola helsingissä, werner arvostelu

Ja pian on pöytä koreana. Maistelen Werberin pikkusyötäviä ja alkupaloja. Pehmeää, ruskistetulla voilla siveltyä perunarieskaa ja zataarhummusta. Ihanat maut täyttävät kielen ja nuolen sormista rieskan runsasta voisulaa. Kohta on kamerakin sotkussa tässä herkutellessa. Talon leikkeleitä on piskuisella lautasella tarjolla neljää sorttia. Kaikki heidän omiaan, Harjun makkaratehtaalla valmistettuja. Herkullisia, luonnollisesti.

Tykkäsin myös feta-tomaattisinisimpukoista, vaikka olisin voinut skipata itse simpukat ja syödä feta-tomaattikastikkeen keittona. Se se vasta hyvin valmistettua oli. Tässä vaiheessa singahdan keittiöön suupieliäni pyyhkien sillä avotulelle asetellaan pääruokaani eli kokonaista kuhaa. Liekit nuolevat kuhan kylkiä, savu nousee ja lisukkeet paistuvat rapeiksi siinä vieressä. Sanomattakin selvää, että tästä täytyy tulla hyvää.

Ja tulihan siitä. Kuhan kanssa on tarjolla varsin oiva salottisipuli-oregano-kapriskastike, aivan jumalaisia, uppopaistettuja maa-artisokkalohkoja ja grillattua salaattia. Muuta ei tarvita. Paitsi tietysti lasi mainiota Cloudy Bay Te Koko -Sauvignon Blancia, joka täyttää suun hedelmällään. Tuoksu iski vahvaa ruohoisuutta ja yrttisyyttä nenään.  Hieman jo kavahdin sillä kovin vihreät Sauvignon Blancit eivät ole mieleeni, mutta maku yllätti runsaalla pyöreällä hedelmäisyydellään. Viini on ottanut makua myös ranskalaisesta tammesta. Nappivalinta siten tälle simppelille ja maukkaalle kuhalle. Kyllä kelpaa. 

Mutta hitsit. Sitten sinne tulille nakattiin jättikokoinen pihvi. Vähintääkin kahdeksan senttiä paksu. Takaisin keittiöön siis, jutustelemaan. Saan kuulla,  että liha on 4-5 viikkoa riiputettu luullinen naudan pihvi, jonka matka pöytään vie 45 minuuttia. Annoksesta tulee kahdelle -mutta luuttomia paloja paistellaan myös yksinäisille pihvin purijoille. Tässä vaiheessa varaan pöydän seuraavalle päivälle eli eiliselle, sillä tämä pihvi on maistettava. Pihviä ja punkkua. Mitä sitä muuta perjantaina.

ravintola-arvostelu, ravintola werber, hyvä pihviravintola helsingissä, hyvä ravintola helsingissä, werner arvostelu

ravintola-arvostelu, ravintola werber, hyvä pihviravintola helsingissä, hyvä ravintola helsingissä, werner arvostelu

Jälkkärilista on lyhyt ja ytimekäs, kolme eri vaihtoehtoa ja juusto. Suklainen päärynäkakku ja Sauternesia vastaava kullankeltainen makea juoma, Monbazillac Montbazillacin kylästä päättää mukavasti tämän herkullisen illallisen. 

Yksi kritiikin sananen on pakko heittää tähän väliin. Ikkunan vieressä sijaitsevat pystypöydät – jollaisessa eilen ruokailin – ovat kiikkerät ja pari kertaa ne isot viinilasit seilasivat vauhdikkaasti kohti pöydän reunaa, kun pöytää kyljelläni kolhaisin. Apua!

Voi Werner, minkä teit! Tarjoilet aitoa, rehtiä ja kikkailematonta, mutta suunnattoman herkullista ruokaa kevyesti Välimeren ja Lähi-idän suuntaan kumartaen.  Olet valinnut napakalle listalle kiinnostavia ja hyviä viinejä. Ravintolassa on tungosta ja tunnelmaa. Ei siis ihme, että marraskuun avauksen jälkeen paikka pullistelee asiakkaita ja pöytävaraus on must. Tiskillekin pääsee syömään, mutta eilen katselin, kuinka moni nälkäinen passasi tarjotun tiskipaikan. Miksi ihmeessä ? Siinä, jos jossain olisi mukava nauttia lasi kivaa viiniä ja maistella menemään Wernerin pikkusyötäviä frendin kanssa. Tosin kyllä siihen se pihvikin paistetaan, jos niin valitset.

Niin se pihvi? Se pihvi oli ihan 10 +. Liha itsessään oli niin maukasta, sopivasti rasvasta ja riiputuksesta aromia ammentanut, että totesimme, että ei liha kyytipoikana tarjoitua kastiketta juurikaan tarvinnut. Lisukkeina oli niitä samoja rapeita maa-artisokkia ja grillatta vihreää, kuten kalallakin. Kun siitä isosta – onkohan tämä tullut nyt selväksi -lasista hörppi päälle vuoden 1998 Baroloa, katseli kaupungin valoja ja kiinalaisen uuden vuoden ilotulitusta Ruttopuiston yllä, niin elämä tuntui aika sietämättömän kevyeltä.

Kiitos, ravintola Werner, me näemme uudestaan. Ja uudestaan.

Torstain illallisen tarjosi ravintola Werner.

Muita mukavia:

Ravintola Vinkkeli
Ravintola Toca
Ravintola Grön

 

Kategoriassa: ravintolaelämyksiä, Ravintolaelämyksiä, Reseptit, sisältöyhteistyö, tuote-arvostelu, viini Avainsanoilla: hyvä pihviravintola helsingissä, kiva terassi helsingissä, pikkusyötäviä helsingissä, ravintola werner, ravintolaelämyksiä

Astianpesukoneen uumenissa

25.1.2017 by Mari

 

SISÄLTÖYHTEISTYÖ

Astianpesukoneasiat ovat jostain syystä aina olleet akuutteja joulun aikaan. Tänä vuonna, juuri ennen joulua, keittiöön saapui uusi Boschin astianpesukone testattavaksi.

Suku oli tulossa jouluvierailulle eli tuore laite pääsi heti testiin. Edellinen kone hankittiin, kun sen edeltäjä päätti päivää ennen joulua sanoa sopimuksen irti. Hätäpäissäni ostin ensimmäisen astianpesukoneen, mikä oli mahdollista saada heti mukaan. 15 vierasta ja koti ilman astianpesukonetta ei tuntunut hyvältä idealta. Tämä kone ei siten tosiaankaan ollut sellainen, mikä olisin halunnut ostaa, vaan pakon sanelema juttu.

 

Mutta nyt. Nyt sain Boschin Active Water-astianpesukoneen testattavaksi ja tehokäyttöön. Ensimmäiset huomiot olivat, että jes, isot viinilasit mahtuvat alalokeroon hienosti ja turvallisesti nojailemaan. Ja että kuivauksessa käytettävä Zeolith-teknologia takaa sen, että lasit ovat häikäisevät puhtaita pesun jälkeen. Ei siis enää astianpesukonemärkiä astioita eikä liinalla pikkutahrojen poisnykerrystä pesun jälkeen. Tästä iso plussa.

Ja myös siitä, että jättikokoiset, mutta herkät Riedelin lasini peseytyvät nyt hyvin turvallisesti. Tukeen nojaillen. Aiemmassa koneessa laitoin viinilaseja lautasten joukkoon ja useampi räksähti rikki jo ennen kuin sain edes konetta käytiin.

 

Kukkakaalipihvit tex mex-tyyliin
2017-01-25 11:54:17
Tallenna resepti
Tulosta
Ainesosat
  1. 1 kukkakaali
  2. 2 cm pala tuoretta kurkumaa
  3. 1 dl kylmäpuristettua rypsiöljyä
  4. 1/4 tl suolaa
  5. 1/4 tl chilirouhetta
Leivittämiseen
  1. 3 dl spelttijauhoja
  2. 2 kananmunaa
  3. 3 dl pankojauhoja
  4. Paistamiseen n. 5 desilitraa kylmäpuristettua rypsiöljyä
Valmistusohjeet
  1. Poista kukkakaalista lehdet ja keitä sitä suolalla maustetussa vedessä n. 5 minuuttia kukkakaalin koosta riippuen, Jäähdytä kylmän veden alla.
  2. Leikkaa pystysuunnassa kukkakaalista paksuja siivuja. Kuori kurkuma ja raasta se hienoksi raasteeksi. Sekoita laakean astian pohjalla keskenään kurkumaraaste, öljy ja mausteet. Pyörittele kukkakaalipihvit kauttaaltaan öljyssä. Voit antaa niiden hetken aikaa marinoitua öljyssä.
  3. Leivittämistä varten mittaa spelttijauhot ja pankojauhot omille lautasilleen. Vatkaa kananmunien rakenne rikki ja kaada ne omalle lautaselleen. Aloita leivittäminen käyttämällä kukkakaalipihvi ensin spelttijauhoissa, sitten kananmunaseoksessa ja lopuksi pankojauhoissa.
  4. Kaada öljyä laakealle paistinpannulle n. 1 sentin kerros. Kuumenna öljyä keskilämmöllä ja lisää muutama leivitetty kukkakaalipihvi kerrallaan pannulle. Paista 2-3 minuuttia / puoli ja nosta pihvit talouspaperin päälle valumaan. Lisää tarvittaessa öljyä. Ripottele pinnalle sormisuolaa ja tarjoa kuumina.
Jotain maukasta https://www.jotainmaukasta.fi/

Muuten, tein eräänä päivänä näitä pankoleivitettyjä, tuoreella kurkumalla maustettuja kukkakaalipihveja studiollani lounaaksi. Ihan sillä lailla kieli poskessa. Tai ohjeistin assistenttiani tekemään. Mutta oi. Näistä tuli ihan järkyn hyviä.

Olisihan se tietysti pitänyt arvata, koska kukkakaaliranskikset ja kukkakaaliperunamuusi jo itsessään ovat herkkua, puhumattakaan kukkakaalipohjaisesta pizzasta. Näitä kukkakaalipihvejä kun nauttii tex mex-henkeen salsan ja ranskankerman kanssa, hieman silputtua korianteriankin ehkä, niin jo vain. Kannattaa kokeilla!

Mutta takaisin tähän koneeseen. Olen testaillut astianpesukoneen ajastamista myös. Tällaista toimintoa ei koneissani ole ennen ollut. Ei tunnu kivalta laittaa astianpesukonetta illalla päälle yksinään pöhisemään, vaan olen ajastanut koneen käynnistymään hieman aiemmin kuin herään, niin heti aamusesta on puhtaita astioita tarjolla.

Ja hei, muistin juuri, että mulla on yksi kukkakaali jääkaapissa, joten pidemmittä puheitta siirrynkin tuonne keittiön suuntaan..!

Yhteistyössä Boschin kanssa eli Active Water-astiankone saatu testiin Boschilta.

 

Kategoriassa: Alkupalat, snäksit ja lisukkeet, pientä hyvää, Reseptit, sisältöyhteistyö, tuote-arvostelu, vihannekset ja juurekset Avainsanoilla: bosch, bosch active water-astianpesukone, kukkakaalipihvit, kukkakaaliranskalaiset, kukkakaalireseptejä, panetroitu kukkakaalit, tex mex kukkakaali, tuotearvostelu, yhteistyö

  • « Edellinen sivu
  • 1
  • …
  • 221
  • 222
  • 223
  • 224
  • 225
  • …
  • 305
  • Seuraava sivu »

Jotain Maukasta

Maistele sienihullun ruokaentusiastin ja viininystävän maailmaa kuvina, arvosteluina ja resepteinä. Twistillä, mutta pingottamatta. Teksti, reseptit ja kuvat: © Mari Moilanen mari@jotainmaukasta.fi

mari moilanen
  • Näytä pages/Jotain-maukasta/286570568021674:n profiili Facebook palvelussa
  • Näytä Jotainmaukasta:n profiili Twitter palvelussa
  • Näytä Jotainmaukasta:n profiili Instagram palvelussa
  • Näytä jotainmaukasta:n profiili Pinterest palvelussa
  • Näytä UCr--SjxJzrpeA7_j50plOlw:n profiili YouTube palvelussa

Tilaa Sienikirja

Tilaa Sienikirja

FPOTY Finalist Graphic

Pink lady food photographer of the year 2024
pink lady highly commended, food photo award
pink lady food photographer of the year 2018, pink lady

Vanhan tavaran verkkokauppa

antiikkiverkkokauppa, vintagem

Jotain vailla?

Viimeksi kokkasin

  • MAAGINEN SIENIRETRIITTI – matka sienirihmastoon ja -herkutteluun
  • Fermentoitu parsa – hapatustako?
  • Punajuuriorzotto ja fetalumi -väriä talveen
  • Hapanjuuripatonki – helposti täydellistä!
  • Toscalaskiaispullat – siis mitä ihanaa?!?

Reseptit

Kännykkäkuvauskurssit

ruokakuvia kännykällä, ruokakuvauskurssi 2019

Mitä kaikkea?

#arkeakympillä aamiainen brunssi gluteeniton leivonta grillaus grilliruokaa joulu joulun jälkiruoka jälkiruoka jouluksi kalaneuvos kalareseptejä kasvisruoka kaupallinen yhteistyö kesäruokaa kesäsalaatti kurpitsareseptejä kurpitsaruokia lisuke riistalle omenajälkiruoka parsa parsareseptejä perjantaipullo pressimatka pääsiäinen ravintolaelämyksiä riistareseptejä ruoka ruoka- ja viiniblogi ruokablogi ruokakuvaus ruokakuvauskurssi ruokakuvausworkshop ruokalahjat sienet sienireseptejä sieniruoka sisältöyhteistyö sitä parempi soppa uusi vuosi vappu vihreä parsa viiniarvostelu villiyrtit yhteistyö äitienpäiväkakku

Klikkaa portfoliooni

mari moilanen portfolio, mari moilanen photography, food photography

Copyright © Jotain Maukasta

 

Ladataan kommentteja...