Toiset viettävät lihatonta lokakuuta. Itse syvennyn punaviinien ja lihan maailmaan.  Nyt on se aika. Riista-aika.

Riista on arvokasta ja juhlavaa ruokaa, joten se ansaitsee arvoisensa viinit. Ne hiukan arkiviinejä paremmat tapaukset.

Neljän hengen testijoukkomme pyhitti koko viikonlopun riistaviinien maisteluun. Pruuvasimme parikymmentä riistalihoille suositeltua viiniä. Punaista että valkoista.

Viinejä ei maisteltu vain sellaisenaan, ehei. Tarjolle katettiin laaja kirjo riistaisia herkkuja. Näin makuparien löytäminen ei jää vain arvailujen varaan, vaan suu pääsee kertomaan, mitkä mätsit toimivat parhaiten.

Pöytään kannettiin fasaania siiderikastikkeella, pekonisorsaa spelttilisukkeella, hirveä paistina ja patana. Ja tietysti tarjolla oli poroa, ulkofileenä ja mausteisena piirakkana. 

Neljä henkeä, neljä täysin erilaista mieltymystä? Ei nyt ihan niinkään. Keskustelu kävi kuumana, ihmeteltiin toistemme makunystyröiden toimintaa ja välillä meinasi tulla viinit ulos nenästä nauramisen takia. Mutta melko selkeä konsensus syntyi siitä, mikä viini ja mikä ruoka muodosti ne antoisimmat makuparit.

Täytyy kyllä sanoa, että oivia mätsejä löytyi.Hienoja riistaviinejä.

Perinteinen hirvipata

Hirven palapaisti, suppilovahveroita ja hieman pekonia sekä mausteena muutamia pihlajanmarjoja laitettiin hautumaan pataan juuresten kanssa. Syntyi lempeän metsäinen pataruoka, jossa riistan maku ei ollut vahvasti hallitseva.

Tämä ruoka osoittautui yllättäen vaikeimmaksi paritettavaksi. Lähes järjestäen viinit tuntuivat liian voimallisilta tälle metsäisiä aromeja uhkuvalle herkulle. Mikä riistaviini tälle ruoalle?

Mikä viini?

Lämmin, pehmeä ja hirvipadalle riittävän lempeä viini löytyi Italiasta. Il Cancellieren Vendemmia 2013 myötäili riistaisan padan makuja ja oli muutenkin testiryhmän mieleen. Herkullinen syksyn ajan viini, ihan vaikka vain nautiskeluun, ilman ruokaakin.

IL Cancelliere Vendemmia 2013, Italia, 14 euroa

Fasaania siiderikastikkeella

Fasaani on upea riistalintu. Mehevä ja pehmeä. Fasaani muhi uunissa juuresten ja siiderin kanssa ja oli ruoista yksi herkullisimpia.

Testasimme fasaania sekä lämpimänä siiderikastikkeella ja peruna-palsternakkamuusilla ryyditettynä että kylmänä, viipaloituna lautaselle kevyesti voissa wokatun savoyjinkaalin kera. Mielipiteet jakaantuivat tässä kahtaalle.

Mikä viini?

Kylmä, alkupalamaisen fasaanin kanssa maistui mainiolta itävaltalainen 
Biohof Pratsch Grüner Veltliner 2014 . Omaan makuun tämä kivasti hapokas – joku totesi, että kuin kupliva viini – valkoinen sopi myös lämpimän fasaaniaterian kanssa.

Fasaania siiderikastikkeella, palsternakka-perunamuusi ja Villa Maria Cellar Selection Pinot Noir 2012 saivat testiryhmään nyökkäilemään samaan tahtiin. Kyllä, toimii ja hienosti toimiikin. Tosin itse edelleen olen tuon valkoisen kannalla..ihan loppujen lopuksi, koska on mukavaa löytää myös valkoisia viinejä riistalle.

Villa Maria Cellar Selection Pinot Noir 2012, Uusi-Seelanti, 20,50 euroa 

Pekonisorsaa padassa

Pekonisorsa on voimas ja suolaiseen kallistuva riistaruoka, joten viiniltäkin vaaditaan nyt voimakkuutta ja marjaisuuttakin. Äänet jakaantuivat 2-2, mutta kaikki myönsivät, että molemmat viinit passasivat ruoan kanssa.

Mikä viini?

QP 2011 on erittäin kelpo viini Riojasta ihan näin muutenkin, mutta omassa suussani se maistui juuri täydellisestä tämän sorsa-aterian kanssa. 

Toinen suosikki oli tuo yllä jo kerran mainittu Villa Maria Cellar selection Pinot Noir 2012.

QP 2011, Espanja, 14,99 euroa

Poropiirakka

Tämä poropiirakka on suolainen ja superherkullinen pikkusyötävä tai illanistujaisten tarjoittava.

Mikä viini?

Poropiirakka kelpuutti kernaasti kylkeensä Vina Pomal Reserva 2010:n Riojan alueelta Espanjasta. Viini säilytti ryhtinsä piirakan suolaisuudesta huolimatta. Tämä viini on yksi suosikkini meillä myytävistä Riojan viineistä, todella makoisa viini, jota sopii viedä myös lahjaksi.

Vina Pomal Reserva 2010, 17,99 euroa

Hirvipaisti, peruna-palaternakkamuhennos ja tumma kastike

Tämä ruoka herätti ihastuneita huokauksia, ja miksipä se ei olisi tätä tehnyt. Mehevän roseeksi paistettu paisti on herkullisuudessaan vailla vertaansa ja sopii vaikka joulupöytään kinkun asemesta.

Mikä viini?

Tässä viinivalinta osui Rhonen alueen hyvätanniiniseen kausiviiniin eli Famille Perrin Vacqueyras 2013 -viiniin. Pulloa ei turhaan korista sarvipään kuva. Tämä viini on tehty vahvan riistaisille ruoille. 

Jos mieluummin nojaa valinnoissaan Uuden maailman viineihin, niin Finca Las Moras Black Label 2013 oli yhden testiryhmäläisen mieleen myös tämän aterian kanssa. Itse nauttisin tämän viinin kanssa kovia juustoa riistaruokien sijaan tai kokeilisin viiniä paistetun hirvenpihvin kera.

Famille perrin Vacqueyras 2013, Ranska, 19,79 euroa
Finca Las Moras Black label 2013, Argentiina, 14,99 euroa

Poron ulkofilettä, puolukkakastiketta, speltti-ruusukaalilisuke

Tämä on toinen hienostunut juhlahetkien ruoka, jossa maut ovat suloisessa sopusoinnussa. Poron maku on herkän riistainen ja aromikas, joten liian voimakkaat viinit runnovat poron maun alleen. Poroviinin kanssa testiryhmämme oli huomattavan yksimielinen.

Mikä viini?

Maistelluista viineistä espanjalainen Matsu El Recio 2012 –se keski-ikäinen niistä miehistä – oli selkeästi mitä mainioin poroviini. Viini sopi myös poropiirakan kanssa ja hirvenpaistille se on myös oiva valinta. Tämä viini on todellinen riistaviini ja muutenkin mukava herkku spesiaalihetkinä nautittavaksi.

Matsu El Recio, Espanja, 18,94 euroa

Moni maistelemistamme viineistä oli maukkaita sellaisenaan, mutta näiden tarjottavien kanssa liian voimakkaita. Vaikka riistan maku on hyvin omintakeinen ja vahvakin, liian tanniiniset tai vahvan mausteiset viinit jyräävät näiden ruokien metsäiset aromit alleen ja tämähän ei suinkaan ole tarkoitus.

Moni suosittelee riistalle Uuden maailman voimallisia malbeceja tai pippurisia syraheja. Totesimme testissämme, että paistetulle hirvenpihville, itsetehdylle ranskalaisille ja punaviinikastikkeelle nämä viinit kävisivät kyllä, mutta näiden testiruokiemme kanssa ja meidän testiryhmämme makuun riistalle sopivimmat viinit löytyivät pääasiassa Espanjan, Ranskan ja Italian suunnalta. 

Makuasioita, tottahan toki.  

P.S Tässä kuussa nakkaan myös liveksi tätä herkullista reseptiikkaa, onhan riistasesonki parhaimmillaan. Lihattomasta lokakuusta huolimatta!