Hieno viikko takana. Vappua juhlin paljon jännittävämmissä merkeissä kuin jos olisin täällä koto-Suomessa skumppapulloja korkkaillut. Vappuaattona suuntasin Lontooseen osallistumaan Pink Lady Foodphotographer of the Year 2019 awardseihin. Finalisti kun olin, kahdella kuvalla.
Lyhyesti niille, joille kisa ei ole tuttu. Pink Lady Food Photographer -kilpailu on kansainvälinen ja alan merkittävin ruokakuvauskilpailu, johon tänä vuonna osallistui 9000 kuvaa 77 maasta. Finalisteja tästä joukosta tuli paristakymmenestä maasta ja finalistikuvia oli parisensataa, sillä eri kategorioita kilpailussa on n. 20.
Jokaisen kategorian finalisteista valitaan 1-3 sijoille päässeet ja ykkössijalaiset kaikista ryhmistä kilpailevat koko kilpailun voitosta eli Pink Lady Food Photographer of the Year 2019-tittelistä. Finalistien juhla pidetään upeassa Mall Galleries-galleriassa ja paikalla on – yksinkertaisesti tiivistettynä – eri maiden parhaita ruokakuvaajia. Myös paljon sellaisia, joiden nimiä ulkomaalaisista ruokalehdistä voi bongata ja oli mukana muutamia tunnettuja bloggaajiakin.
Itse kisasin tänä vuonna – kuten myös viime vuonna – finalistina ’On the phone’-kategoriassa. Tämä on aika luonnollista, sillä kuvaan vapaa-ajalla eniten juuri kännykällä, matkoilla lähes pääsääntöisesti ja kännykkä on rakkain kamerani. On the phone-kategoriassa yhdeksästä kännyköillä näppäistyistä finalistikuvista peräti kaksi oli omiani, kaksi valokuvaajaystäväni, mentorini Tim Clinchin kuvia. Kun näin shortlistatut kuvat, tiesin heti, mikä kuva tämän kategorian voittaa. Kyseessä on Chilessä asuvan supermukavan brittikuvaajan Matt wilsonin hauska kuva ja sanoinkin hänelle, että hitsit, kuvasi tulee voittamaan. Ja niin tulikin. Toiseksi tuli Tim. Itse palasin kotiin onnellisena kahden ’higly commended’-kuvan (nämä postauksen kuvat) kanssa. Koko kisan voitti Jianhui Liao tunnelmallisella kuvallaan Cauldron noodles.
Tänä vuonna vasta oikein hiffasin, kuinka valtavan suuri tapahtuma tämä Pink Lady Food Photographer-kilpailu on. BBC:ltä tuli seuraavana päivänä pätkiä tapahtumasta, monissa kansainvälisissä lehdissä tapahtuma noteerattiin etusivun juttuna ja some lauloi onnitteluja sinne sun tänne.
Kun Mall Galleriesissa kiertää läpi finalistinäyttelyn reilut parisataa kuvaa, ymmärtää, että ruokakuvaus on aika paljon muutakin, kun lehtien tai blogien syytämää annoskuvamaailma. Tänä vuonna uutena kategoriana oli food stylist-kategoria ja tämän kategorian käsittämättömän mielikuvituksekkaat kuvat avasivat mielestäni tätä hyvin. Vaikka pidän itseäni hyvänä ruokastailistina, niin tähän kategoriaan ei ’tavallisilla’ stailatuilla ruokakuvialla ole mitään asiaa.
En voi muuta kuin myhäillä. Oli mahtavaa olla paikan päällä, tavata tuttuja valokuvaajia ja tutustua uusiin. Ja hauskaa oli myös, että nuoruuden suosikkibändin Blurin Alex James jakoi palkinnot, kokki kun on ammatiltaan ja juustontekijä. Ja tietysti aivan parasta oli se, kun samppanjalasi kädessä kiersi galleriaa ja sai ihailla niitä toinen toistaa upeampia, mielikuvituksekkaampia ja maailman parhaita ruokakuvia. Yksi vuoden kohokohtia, ehdottomasti!
Tämä kevät on myös hauska ja aiheeseen liittyvä. Yrityksetkin ovat heränneet siihen, että someen tarvitaan kuvamateriaalia ja kaikkea ei yksinkertaisesti ole varaa ostaa, vaan sitä pitäisi itse tuottaa. Näinpä vedän kevään aikana useamman kännykkäkuvauskurssin eri alojen yrityksille – kuvauskohteena viiniä, kaloja, ruokaa – ja käyn myös Seinäjoella asti oppejani jakamassa. Aivan parasta duunia se tämä mun duunini on!
Moni on kysellyt myös yksityishenkilöille järkättäviä kursseja. Näitä en ole nyt ehtinyt järjestää, mutta elokuun vikalla viikolla olen aivan upeassa ympäristössä, The Happy Hamletissa Ranskassa opettamassa ja sinne tupsahti pari peruutuspaikkaa eli jos vikkelä olet, nähdään siellä!
Lue täältä viime vuoden tunnelmista Pink Lady Food Photographer of The Year 2018 awardseista. Ja tsekkaa Jotain maukasta -instasta lisää tunnelmointia awardseista.
