PRESSIMATKA/INTERBRANDS

Ympäri mennään, yhteen tullaan. 15 vuotta sitten kävin ensimmäisellä viinimatkallani. Suuntana Alsace. Nyt, 15 vuotta myöhemmin palasin. Miltä Alsace näytti, tuntui ja maistui tällä kertaa?

Ihana, ihana Alsace. Näin voi todeta, jälleen.

Niin kuin moni muukin tuppaa tekemään, innostuin viinialueista ensimmäisenä Alsacesta ja sen aromikkaista, helposti lähestyttävistä valkoviineistä. Joten ensimmäisen viinimatkan valinta oli selkeä, Alsaceen, Alsaceen.

Tuolla matkalla marraskuinen Alsace kukki kauniin keltaisena ruskassa. Pujahdimme pienien kylien tastingeihin ja ihmettelimme alueen ruoan ja viinien epätasapainoisuutta. Muistan tuon matkan hyvin onnellisena aikana ja matkalta otetuista kuvistakin välittyi tyytyväisyys.

Sittemmin – maun kehittyessä – kiinnostus viineissä siirtyi Alsacesta ja uuden maailman viineistä enemmän perinteisille viinialueille Italiassa, Espanjassa ja erityisesti Ranskassa. Alsace, vaikka perinteinen alue onkin, jäi sivuun vuosiksi innostuessani vähemmän aromaattisista, rikkaista ja tiukkapipoisemmista valkoisista.

Siksi odotinkin tämän syksyistä Alsacen matkaa jännityksellä. Mitlä Alsace nyt tuntuisi, maistuisi?

Ja kliseisesti voi sanoa, että paljon oli vettä virrannut – vai viiniä – tässä viidessätoista vuodessa. Edelleen Alsace oli kaunis pienine kylineen, ympärillä kohoavine vuorineen ja raikkaine luontoineen. Edelleen voit tilata pöytään superaromikasta viiniä kannussa.

Mutta nyt sain myös kokea Alsacessa tapahtuneen kehityksen ja ymmärsin, mitä keväällä täällä Suomessa tapaamani Domaines Schlumbergerin Severine Schlumberger tarkotti sanoessaan, että hän on hyvin ylpeä siitä, miten Alsace on kehittynyt viinialueena viimeisten vuosien aikana. Kysyin tällöin, että myöskö punaisten suhteen – alueen Pinot Noirista valmistetut punaiset olivat nimittäin varsinaista marjamehua tuolla ensimmäisellä käyntikerralla – ja Severine vakuutti, että kyllä, kyllä.

Ja toden totta. Tämä matka palautti uskoni siihen, että auringon hellimän Alsacen valkoviinien skaala on laaja ja aromikkaiden, rikkaiden valkoisten lisäksi alueelta löytyy tuottajia, jotka rikkovat rajoja tuottaen varsin elegantteja, hillittyjä valkoviinejä.

Tämä matka palautti myös uskoni alueen Pinot Noireihin, jotka parhaimmillaan ovat Burgundin viinien kaltaisia, mainittua aluetta huomattavasti edukkaampia herkkuja. 

Myös tällä matkalla päällimmäinen tunne oli tyytyväisyys ja kyllä, suunnitelmissa siintelee uusi matka Alsaceen iso matkalaukku mukana, jotta saan tuotua mukanani tällä matkalla maistamiani suloisia viiniherkkuja!

SYÖ, JUO ALSACE:

Alsacessa syö hyvin ja tuhdisti. Tässä muutama mainio ravintolatärppi.

Restaurant La Taverne du Vigneron, Guebwiller

Tuhtia ja erinomaista maalaisruokaa. Aina täynnä, pöytävaraus pakollinen. Ehdottomasti käynnin väärti.

Ferme Auberge Schenpfenried, Markstein

Vuorilla sijaitseva maalaisravintola. Todella maittavaa kotiruokaa keskellä ei mitään.

Winstub Rapseppi Stebel,Saint-Hippolyte

Hotel Le Parcissa sijaitsee kaksi ravintolaa ja kyseinen winstub tarjoilee oivallisia alsasilaisen keittiön herkkuja hitusen fiinimmässä muodossa.

Les Rives, Guebwiller

Hotel du Lac:in fiinimpi ravintola ihanine viineineen. Valkoisia pöytäliinoja ja maltillisempia annoskokoja kaipaavalle the place.

L’Atelier du Peintre, Colmar

 

VISIITTI VIINITILALLE:

Domaines Shclumberger

Tyylikkäitä ja hyvin hienostuneita Alsacen valkoviinejä tuottavan Schlumbergerin perheen Guebwillerissä sijaitseva viinitila on tuottanut viinejä jo 1800-luvulta alkaen. Viinitarhoista puolet – Kitterlé, Kessler, Saering ja Spiegel– on Grand Cru -luokiteltuja ja näillä tarhoilla kypsyy rypäleitä Alsacen parhaimmistoon kuuluviin viineihin. Näitä viinejä et löydä supermarketeista, vaan parhaimpien ravintoloiden tai viinikauppojen hyllyiltä. Viinitaloa luotsaa nelikymppinen, ihastuttava ja innostava Severine Schlumberger yhdessä veljensä kanssa. 

Alkosta löytyy mukava valikoima talon tuotantoa, mm. vuoden viiniksikin valittu, upea Domaines Schlumberger Riesling Grand Cru Saering, jonka suun täyttävää kypsää hedelmäisyyttä ja kepeää hunajaisuutta voi vain ihastella.

Monipuolista kalaviiniä, Domaines Schlumberger Riesling Les Princes Abbés ei myöskään kannata jättää testaamatta. Kuiva, hieman yrttistä jälkipotkua omaava viini on mainio esimerkiksi joulun kalapöytään.

Ja mikäli jälkiruokaviinit maistuvat, niin aina yhtä ihanaa on myöhään poimituista rypäleistä valmistettu -pullossa teksti vendange tardive merkkinä tästä – Domaines Schlumberger Vendange Tardive Cuvée Christine Gewurztraminer, jota makeana ja ihastuttavan aromikkaana suosittelen kovien, suolaisten juustojen kanssa nautittavaksi jälkiruokien lisäksi. Laita vinkki mieleen, sillä joulu on jo nurkan takana.

Gustave Lorentz

Oma tutustumiseni ja ihastumiseni Alsaceen alkoi aikoinaan nimenomaan Gustave Lorentzin viinien kautta. Edellä mainitun talon tavoin myöskin kokonaan perheomisteinen viinitalo sijaitsee Bergheimissä ja puolet tarhoista Grand Cru -luokiteltuja. Kun nappaat heiltä pullon, jossa  merkintä Grand Cru Kanzelberg tai Altenberg de Bergheim, ei viinivalinta mene pieleen.

Talon viinejä on mukava määrä tarjolla Alkossa. Mutkaton, omenainen ja keskihapokas Gustave Lorentz L’ami des Crustacés Pinot Blanc on mainio valinta pöytään, kun tarjolla on kalaa ja etenkin äyriäisiä.

Kesäinen suosikkijuomani heidän valikoimistaan on komeassa magnumpullossa myytävä roseeviini, Gustave Lorentz Le Rosé Pinot Noir.

Tutustu myös viinitalon luomusarjaan, joka kulkee nimellä Évidence. Tämän sarjan Pinot Noir, Évidance Pinot Noir, on herkullisen puolukkainen, jopa karpaloinen, maanläheisen makuinen punaviini, joka istuu keveille riistaruoille – peuratartarille, riimiporolle tai hirvicarpacciolle kuin nenä päähän.

Domaine Fernand Engel

Vierailemistamme tiloista tuntemattomin itselleni oli Rorswirissä sijaitseva Fernand Engelin luomutila, vaikkakin heidän crémantinsa, Engel Crémant d’Alsace Chardonnay onkin monille suomalaisille tuttu. Voittihan kyseinen, napsakan kuiva ja hienostunut kuohuva Viini-lehden myöntämän vuoden viinin tittelin vuonna 2018.

Talon viinintekijässä, Xavier Barilissa on hitunen hullua professoria. Hän testailee ennakkoluulottomasti, rikkoo perinteisiä alsasilaisia viininvalmistusrajoja ja onnistuu upeasti työssään. Maistomme mittavan setin talon toinen toistaan upeampia viinejä. Harmillisesti Alkossa on tarjolla heiltä vain tämä yksi kuohuva, mutta suosittelen lämpimästi tutustumaan heidän muihin viineihinsä, etenkin samppanjamaisiin crémanteihin sekä burgundin viinejä muistuttaviin, upeisiin punaisiin.

Pressimatkan järjesti Interbrands