Ravintolaelämyksiä Archives - Sivu 2 10:stä

Sympaattinen Sikke’s – poltettua kurpitsaa ja ruskistettua voita

4.10.2019 by Mari

Poltettua kurpitsaa ja ruskistettua voita. Onkohan edes parempaa olemassakaan?

Ravintoloista ja maailmalta saa parhaat vinkit kokkailuun. Tämä resepti, poltettua kurpitsaa ja ruskistettua voita, tarttui matkaan Sikke’s -ravintolasta – joka muuten on varsin mukava ja maukas paikka.

Vuoden alussa ovensa Eiraan avanneessa Sikke’sissä on kompaktissa paketissa kaikki piirteet, mitä ravintolalta toivon. Se on hengeltään kotoisa, mutta samalla ulkoasultaan tyylikäs. Sikke’sissä näkyy naisen käden jälki. Ravintola on sympaattinen ja lämmintunnelmainen puheensorinoineen, kynttilöineen ja mutkattomine tarjoilijoineen. Poissaolollaan loistaa etäinen, mukatrendikäs palvelu. Ja avokeittiöstä kurkistava, hymyilevä keittiöhenkilökunta toivottavaa asiakkaat tervetulleiksi.

On tiistai-ilta, mutta paikka on tupaten täynnä. Iloinen puheensorina täyttää pienen, naisvoittoisen asiakaskunnan täyttämän tilan. Sikke pyörii ravintolasalissa yhtä tyttömäisenä kuin aina, joku haluaa selfien emännän kanssa ja Pipsakin vilahtaa keittiössä. Kaikki on mutkatonta ja mukavaa. Ravintolassa on käsinkosketeltavan hyvä pössis niin ruokailijoilla kuin itse henkilökunnallakin.

Ja sitten se tärkein, ruoka. Jo ruokalistan lukeminen aiheutti välittömät kylmät väreet. Haluan maistaa kaikkea. Mutta varoituksen sana jo heti alkuun. Alkupalatkin ovat kookkaita, joten liian reteästi ei kannata annoksia pöytään kutsua.

Alkupalasetti oli kiinnostava. Maistoimme burrataa ja säilöttyä sitruunaa (ihanaa!), ohuita, värikkäitä porkkanasuikaleita ja pehmeää juustoa aromikkaalla samattikukkaöljyllä höystettynä (taivaallista) ja frittikalapalleroita (meidän makuumme frittikuori oli liian paksu ja kala hieman tunkkaisen makuista). Otimme alkuun myös lisukkeeksi tarkoitetun poltettua kurpitsa ja ruskistettua voita ( maagisen herkullista, ohessa oma versioni). Leipä oli juureen leivottua ja tuoretta.

POLTETTUA KURPITSAA JA RUSKISTETTUA VOITA
lisuke tai alkupala 4 hengelle

n. 800 g myskikurpitsa
100 g voita
sormisuolaa
1 dl hasselpähkinöitä

Kuumenna grilli ja grillaa kokonaista kurpitsaa kuorineen keskilämmöllä 1 h 15 minuuttia. Käy kääntämässä kurpitsa välillä. Sammuta grilli ja jätä kurpitsa puoleksi tunniksi jälkilämpöön. Kurpitsan pinnasta tulee täysin musta sisuksen olleessa silkkisen pehmeää ja ylikypsää.

Paahda hasselpähkinöitä öljyttömällä pannulla, kunnes niistä nousee aromaattinen tuoksu ja kuoret alkavat repeillä. Ota pannu liedeltä ja pyörittele pähkinöitä patakintaalla tai pyyheliinan välissä niin, että kuoret irtoavat. Rouhi pähkinät.

Valmista ruskistettu voi kuutioimalla voi kattilaan ja kuumentamalla sitä, kunnes se on kauniin pähkinänruskeaa.

Leikkaa kurpitsa halki, poista siemenet ja pilko lohkoiksi. Valuta päälle kuumaa ruskistettua voita, ripota pinnalle hieman sormisuolaa ja viimeistele annos rouhituilla hasselpähkinöillä.

Pääruoaksi nappasin tartarin, sillä tartar on aina testattava, onhan se yksi lempiruokani. Sikke’sin tartar oli moitteeton ja kookas, mutta kylkeen tilaamani ranskalaiset olivat kerran liikaa kypsennetyt eli olivat läpiruskeita, vaaleaa perunaa ei juuri potuissa ollut. Paahdettu munakoiso ja hummus maittoi vierustoverille.

Sikke’sin annokset olivat kikkailemattomia, mutta sieviä. Ja taisin jo mainita, että hyvänkokoisia. Jopa niin hyvänkokoisia, että silmäilin jälkiruokailistalta jotain keveää, vaikka en koskaan nauti keveitä jälkkäreitä. No, keveys sikseen. Jaoimme laventeli crème brûléen (täydellinen) ja maistelimme myös suklaamoussea viikunajäätelöllä (brûlée veti pidemmän korren) kolmeen pekkaan. Tarte Tatin vatkatulla ranskankermalla houkutteli, mutta sitä ei ollut tuolloin saatavilla.

Pikaisesti silmäilemäni viinilista on riittävän kattava ja helposti lähestyttävä. Listalta löytyy mukava setti perinteisiä sekä ah, meillä Suomessa vielä niin suosittuja ja tällä hetkellä asiakkaiden hinkumia natuviinejä.

Sikke’s oli oikea täsmäisku syysangstia vastaan. Täällä ruokaa tehdään täällä rakkaudella ja selkeästi halutaan, että asiakkaat viihtyvät. Päällimmäisenä jäi mieleen, että hitsit, täällä on mukavaa. Ja viihtymään haluan ravintolaan mennä, en vain ruokailemaan.

Osasyynsä onnistuneella illalla oli luonnollisesti miellyttävällä ruokaseuralla ja Charles Heidsieckin Tytyrin kalkkikaivoksessa (muistatko tämän?) vuoden verran majailleella, Tytyrista hapokkuutta ja napsakat kuplat matkaansa napanneella samppanjalla, jota alkujuomaksi ennen ravintolaan siirtymistä maistelimme.

Feminiinisestä Sikke’sistä maskuliinisempaan suuntaan eli tänään käyn maistelemassa, miltä juuri avattu Alexanderplats Brasserie maistuu. Siitä ehkä kuulette lisää myöhemmin!

Vieläkö lisää kurpitsaa?

Maailman paras kurpitsarisotto
Paahdettua kurpitsaa sinihomejuustolla
Za’ataarilla maustettu kurpitsakeitto

Brunsseilua – Hotelli Klaus K:n viikonloppubrunssi

25.9.2019 by Mari

KAUPALLINEN YHTEISTYÖ/KLAUS K-HOTELLI

Brunssi. Mikä ihana asia. Rakastan nimittäin pitkiä, myöhäisiä aamuja ja maittavia brunssikattauksia yli kaiken. ruoka maistuu parhaimmalle juuri aamupäivisin. Kävin nautiskelemassa Klaus K:n viikonloppubrunssin eräänä leppoisana sunnuntaina.

Jos mietin, että mitkä asiat ovat tärkeitä brunssissa, niin mieleen tulee kolme asiaa. Brunssikattaus ei saa olla liian mittava, sillä sitten tulee eteen valinnanvaikeus ja ylensyönti, kun kaikkea pitää maistaa. Hotelli Klaus K:n viikonloppubrunssi, check. Alkupala ja jälkiruokakattaus on maltillinen, mutta maittava. On kalaa – rautua ja mätikästiketta, smetanasilliä ja kyytipojaksi perunaa, lihaa – riiminaudanfilettä, palvattua kalkkunaa ja Kivikylän nakkeja. On myös perinteisempää aamiaissettiä, kuten puuroa, jugurttia, hedelmiä sekä ne pakolliset croissantit. Tarjolla on mukava kattaus makeita – mustikkajuustokakkua, lakkavanukasta, toscaomenoita Amarone-kermalla. Miinusta makeakattaus sai siitä, että houkuttelevan näköiset Kolatun Valma-briejuustosiivut olivat odotelleet syöjiä liian pitkään ilman suojaa, olivat reppanat ihan kovia reunoista.

Lämmin ruoka tuodaan pöytää ja valittavana liha, kala tai kasvis. Tällä kertaa tarjolla oli paahdettua lohta kantarelleilla ja pinaatilla, punajuuririsottoa sekä sorsaryynimakkaroita. Emmin sorsamakkaran ja risoton välillä, mutta lopulta risotto veti pidemmän korren. Syvänpunaisen punajuuririsotto oli lempeä ja varsin mainio.

Neljän hengen porukastamme yksi oli vegaani, tai vegaani, jolle myös kala maistuu, mutta hän välttää muita eläinperäisiä tuotteita. Vegaanille sopi siis päivän lohiannos ilman maitotuotteita, mutta täysin vegaanille ei kuulemma olisi oikein sopivaa pääruokaa tarjoilijan mukaan tuosta valikoimasta löytynyt. Mutta ehkäpä vegaanit suunnistavat Klaus K:n varta vasten vegaaneille suunnattuun brunssiin, joka tarjoillaan joka kuukauden ensimmäisenä viikonloppuna.

Toinen tärkeä seikka onnistuneessa brunssissa on se, että tarjoilukulhot eivät pääse tyhjenemään, vaikka ruuhkaakin olisi. Hotelli Klaus K:n viikonloppubrunssi, check. Tätä tapahtuu vilkkaissa brunssiravintoloissa ja hotelleissa usein ja se on harmittavaa. Siinä sitten seisoskelet hoomoilasena, että missä on kylmäsavulohi, entä milloin saan lämpimiä karjalanpiirakoita. Tämä harmittaa. Kovasti. Klaus K:ssa kiinnitin huomiota siihen, että tarjoilija kävi brunssimme aikana useampaankin otteeseen tsekkaamassa tilanteen ja tyhjenevät kulhot täytettiin ennen kuin pohja alkoi häämöttää. Pisteet tästä.

Kolmas seikka on se, että haluan istuskella brunssilla pidempään kuin normaalilla aamiaisella. Tilan tulee siis olla sopivan rauhaisa, ei liian hälyinen ja penkkien tai sohvien tulee olla houkuttelevan mukavia. Hotelli Klaus K:n viikonloppubrunssi, check. Samettiset sohvat, tyynyt ja pehmustetut tuolit houkuttelevat lähtemään santsauskierrokselle. Pöydät eivät sijaitse liian lähekkäin, joten naapurien aamuhöpinöitä ei tarvitse kuunnella. Vaikka joskus se toki on hauskaakin..!

Mutta kyllä. Olen joskun blogissa tainnut mainitakin, että Klaus K hotelli on yksi suosikkihotellini Helsingissä, sen sijainti Bulevardilla on loistava ja huoneet viihtyisät. Ja aamiaisella sekä brunssilla olen käynyt useamminkin, vaikka hotellissa en olisi asunutkaan.

Joten – lämmin suositus tälle 35 euron viikonloppubrunssille. Astele brunssille klo 12, tilaa lasi samppanjaa ja nauti, nauti! Ai niin, älä unohda pöytävarausta, vilkasta näytti tuona sunnuntaina olevan.

Luitko myös juttuni Klaus K:n Sweet Suitesta, tuosta suloisen pinkistä jäätelöhuoneesta?

Yhteistyössä hotelli Klaus K:n kanssa.

Sydän sykkii Turulle – Wiklund Turku

21.5.2019 by Mari

KAUPALLINEN YHTEISTYÖ/WIKLUND TURKU

Viime viikonloppuna Turussa oli kuuma ja ilmassa juhlan tuntua. Turun uusi sydän, Wiklund Turku juhli avajaisiaan.

Sydämestäni löytyy – ja on aina löytynyt soft spot Turulle. Olen nimittäin pikkutytöstä asti suunnannut kesälomilla Turkuun ja Turun saaristoon. Välillä saaresta poistuttiin ihmisten ilmoille ja jopa isolle kirkolle, Turun keskustaan.

Nyt sain kutsun tulla tutustumaan Turun keskustan ’uuteen sydämeen’ eli Turun Wiklundiin. Mikä tämä Wiklund sitten oikein on? Lyhyesti sitä voisi kutsua elämyskeskukseksi ravintoloineen, kauppoineen, kattobaareineen hotelleineen ja muine palveluineen.

Paikka on varsinainen ravintolakeidas. Viisi ravintola-kahvila-baaria – Venn, Trattoria, Rapido, Coffee House ja Walo rooftop bar – löytyvät Wiklundista. Pikkusnäksejä, burgereita, pizzoja ja viiniä tarjoileva Venn tarjoaa hulppeat näkymät parvekkeeltaan, italialaisiin herkkuihin painottunut Trattoria kattaa olohuonemaiseen tilaan maukkaita herkkuja ja burgereita ja kaikkea ’vihreää’ tarjoileva Rapido löytyy myös siitä vierestä. Kaikki nämä kolme ravitolaa ovat samassa kerroksessa ja asiakkaat voivat vaellella ravintolasta toiseen. Tarjoilijat opastavat oikeaan paikkaan sen mukaan, mitä kenenkin tekee mieli syödä.

Alakerran Coffee Housessa maistuu tuoreet pullat ja kahvit sekä pikkusuolaiset ja kattobaari Walosta avautuu huikeat näkymät Turun keskustaan. Walo oli tosi nasta mesta, viikonloppuisin auki viiteen (!), joten voin luvata, että tämän kesän kuumin bilemesta löytyy Wiklundista.

Pääsin haastattelujeni lomassa tutustumaan pariin ravintolaan ja maistelenaan Rapidon Up side down -juustokakkuja sekä Trattorian Il Bordo – settiä, jossa lajitelma italialaisia antipastoja ja lankullinen kahta erilaista pizzaa. Pistelin poskeeni pizzaa ja yritin samalla vastailla Aki Linnanahteen haastattelukysymyksiin työstäni, ruoan mausta ja villiyrteistä. Ja kaiken kukkaraksi yritin olla pudottamatta pizzaa valkoiselle paidalleni. Onnistuin ja herkullista oli!

Ja hei, Wiklundissa voi myös yöpyä. Itse en näin sunnuntaina jäänyt yöksi, mutta kauempaa tuleville tiedoksi, että Wiklundissa on myös hotelli, Sokos Wiklund. Hotelli on täysin uudistettu ja erikoisuutena sieltä löytyy 5 huonetta, joista väliovet avaamalla, majoittuu samassa tilassa jopa 22 hlöä. Nämä kookkaat huoneet sopivat esimerkiksi urheilujoukkueille, ystäväporukoille, polttariseurueille, työporukoille. Kokoustilatkin ovat uniikit ja uudenlaiset – joissain istutaan keinuissa tai soutuveneessä tai työpöydän virkaa ajaa pulpetti.

Lisäksi Wiklundin asiakkaita hemmottelevat Hyvä Olo- ja Hyvä Olo Express– hoitolat sekä tuttu S-marketin Wiklund Herkku sekä joukko erikoistavaraliikkeitä.

Tämä pikainen pyrähdys Turkuun sai aikaan sen, että aloimme selailla kalenteria ja etsiä loman alusta sopivaa hetkeä, milloin pyrähtää takaisin Turkuun ja uudelleen, ajan kanssa dallata näitä varsin mukavan kaupungin katuja ja ehkä hiukkasen sukeltaa ravintola- ja yöelämäänkin!

Yhteistyössä Wiklund Turku kanssa.