Jotain maukasta

ruokablogi

  • Etusivu
  • Ruokafilosofiasta
  • Kuvauskurssit
  • Reseptit
  • Videot
  • Korkattu
  • Matkoilla
    • Viinimatkat
    • Alsace
    • Barcelona
    • Cadiz
    • Costa Brava
    • Egypti
    • Kööpenhamina
    • Madrid
    • Penedès
    • Pohjois-Espanja
    • Piemonte
    • Sisilia
    • Tukholman ravintolat
  • Yrityksille
    • Jotain maukasta

Chapter ja Zonin

23.10.2017 by Mari

zonin, zonin prosecco, zonin viinit, sommelier's themed lunch, lorenzo zonin

Maistettu!

Tiedättekö sellaisen tunteen, kun tekee mieli nauttia lasillinen jotain kivaa viiniä? Ja jo kolmas pullo korkattuna ja juomatta, koska mikään näistä viineistä ei juuri nyt kelpaa. Ei ole juuri se sellainen hyvä, mitä suu kaipaa. Tällaista on ollut ilmassa.

Syynä tähän nirsoilevaan makuuni lienee lähiviikoissa. Varsin viinillistä aikaa nimittäin takana eikä loppua näy.. 

Toissa viikolla olin asiakkaan matkassa juttelemassa alkolaisten kanssa viinien sekä ruokien yhdistämisestä ja maistelimme suunnittelemiani ruokia komppaaville viineille. Ihan älyttömän kivaa ja alkolaiset oli tosi jees.  

Askel kävi myös aivan loistavan herkulliseen ja innovatiiviseen ravintola Chapteriin, jossa takana aiemmin vain lounaskokemus, mutta sekin varsin oiva sellainen. Nyt paikalla oli italialaisen viinitalo Zoninin yksi viinintekijöistä eli Lorenzo Zonin, kymmenkunta sommelieriä ja 9 viinin sokkotastingkattaus aka Sommelier’s themed lunch, jossa tällä kertaa italialaiset ja ranskalaiset viinit ottivat mittaa toisistaan teemanimellä David and Goliath.

zonin, zonin prosecco, zonin viinit, sommelier's themed lunch, lorenzo zonin

Mietteliäs Lorenzo Zonin viinien äärellä.

Konsepti on Zoninin jo pidempään jatkama konsepti, jossa eri teemoilla yhdistellään ruokaa ja viiniä ja kokoonnutaan eri maiden laaturavintoloihin viinillisen pöydän ääreen. 

Zoninin viinit lienevät suomalaisille tutuimpia tarjolla olevien edullisten ja eloisien Proseccojen, noiden Italian suosituimpien kuplajuomien muodossa, mutta Zonin on paljon muutakin. Heillä on viinitiloja ympäri Italiaa – Sisiliasta Piemonteen-, viinejä valmistetaan biodynaamisesti ja rakkaudella, perheyritys kun on kyseessä.

Tasting oli järjettömän mielenkiintoinen, opettavainen ja todella rento. Jos jotain nenäni on tässä vuosien varrella viineistä oppinut tunnistamaan, niin selkeästi ainakin sen, miltä italialainen viini tuoksuu (rustiikkiselta, maanläheiseltä) ja mikä viini tulee Ranskasta (se elegantimpi, niukempi aromimaailma). Nenä ei pettänyt kertaakaan. Tässä tastingissä ihan konkreettisesti hiffasi sen, kuinka paljon nenä vaikuttaa makuaistiin. Kieli kertoo sitä, minkä nenä jo tunnisti.

zonin, zonin prosecco, zonin viinit, sommelier's themed lunch, lorenzo zonin

Kilpakumppaneita.

Proseccoista vielä. Zoninin perhe on valmistanut viinejä ja juurikin näitä Proseccoja Venetossa jo vuodesta 1821. Tiedätkö rypäleen näiden keveiden kuohuvien takana? Valkoinen Glera-rypäle ei lie nimeltään niin tuttu, mutta se on Proseccon maun ydin ja Zonin luottaa Proseccoissaa 100 prosenttisesti Gleraan, vaikka myös muita rypäleitä voi Gleran lisäksi Proseccoihin hippusen verran sekoittaa.

Entä se ravintola Chapter sitten? Aivan mahtava!

Chapterissä, jos jossain osataan laittaa kasviksista – etenkin moninaisista juureksista – oivia aterioita. Pääasia ei ole se, että juurekset maistuvat juureksille, kuten monissa kasvisravintoloissa tuppaa olemaan, vaan se, että juurekset maistuvat aivan käsittämättömän herkulliselle, ne ovat valmistettu mielenkiintoisesti ja annokset ovat hyvin herkän näköisiä, kuin pieniä maalauksia.

Makumaailma Chapterissä miellytti todella paljon – yhdellä aterialla saattaa saada lanttua, juuriselleriä, palsternakkaa, valkoista porkkanaa, you name it -, suolaa ripotellaan annoksiin reteellä ranteella. Kuin pisteenä ii:n päällä  molemmilla visiiteilläni ruoissa oli paljon ruskistettua voita – tähän sydämiä ja huuhtomerkkejä – ja ruokien kanssa tarjolla speltti- tai emmervehnäpuuroa, jotka makoisuudessaan yksistään ovat syy ravintolavisiittiin. Ja lihansyöjille tiedoksi, kyllä, annoksissa on kasvisten lisäksi toki myös kalaisia ja lihaisia vaihtoehtoja eli jokaiselle jotain.

Chapterille myös pojot siitä, että tekivät palsternakasta jälkkärin, joka oikeasti oli kiva. Olen enemmän kuin pettynyt maa-artisokkakakkuihin, kurkkupehmiksiin sun muihin, mutta usko palasi tuon jälkkärin myötä.

Chapterin ote viiniin jäi vähän kysymysmerkiksi, sillä lounasvisiitillä viinilista oli juuri muuttunut ja tarjoilija ei osannut kertoa muuta kyselemistämme viineistä, kuin että ne olivat Ranskasta ja sen toki jo listalta osasimme itse lukea. Lista oli myös niukahko. Ja tällä toisella kertaa Zoninin maukkaat viinit kisasivat paikalle tuotujen ranskalaisten kera, joten ravintolan omista viinin ja ruoan komboista en ole saanut kokemusta. Tässä Zonin-setissä oli varsin oivia yhdistelmiä.

Chapterissä vieraillut ystäväni kertoi, että listalla on ainakin pienen tuotannon natural-viinejä. Itse toivon, että myös muitakin, sillä natu-viinien kanssa voi mennä todella pieleen, jossa näiden viinien hallinta ei ole hyppysissä. Helsingin ravntoloissa on niitä, jotka tämän homman osaavat ja niitä, jotka eivät..

zonin, zonin prosecco, zonin viinit, sommelier's themed lunch, lorenzo zonin

Viinilistan sisältä on itselleni yhtä tärkeä kuin mitä ruokalistalta löytyy, joten tämä on sitten se viimeinen, joka tulee kertomaan, kuinka korkealle Chapterin tulevaisuudessa rankkaan. Chapter tarjoaa illallistajille ainoastaan 7-10  lajin menuuta 79 euron hintaan ja annoskoko on sellainen, että tällä kyllä saa rahalleen vastinetta. Mikä näillä hinnoilla on kyllä ihan suotavaakin.

Jos et ole Chapteriä vielä testannut, niin heitä varausta sisään – pikimmiten. Paikan sommelier kertoi, että pääsalin auettua ravintolan varauslista on täyttynyt pikavauhtia ja kun näin joulua kohti mennnään, vauhti todennäköisesti vain kiihtyy. Lämmin suositus ravintola Chapterille, joka on mainio lisä Helsingin ravintolasceneen maukkaine annoksineen ja cooleine ja skandinaavisine sisustuksineen. Ja ei tuo maisemakaan ole paha illallisvieraiden ihastella, kun ikkunan takaa Helsingin Tuomiokirkko kohoaa kohti taivaita. 

Ei hassumpaa, ei ollenkaan!

Sommelier’s Themed Luncheon tarjosi Pernod Richard.

 

 

Filed Under: ravintolaelämyksiä, Ravintolaelämyksiä, speltti, vihannekset ja juurekset, viini Tagged With: lorenzo zonin, prosecco alko, ravintola chapter, ravintolaelämyksiä, sommelier's themed lunch, zonin, zonin prosecco, zonin viinit

Tattiliemi ja kuinka tulla hulluksi

16.9.2017 by Mari

suppilovahverot, tattiliemi, itse tehty liemi, sieniliemi

Ei tästä mitään tule, puhisin. Kumisaappaat upposivat syvälle rahkasammaleeseen. Hirvikärpänen tunki silmään. Kaksi ja puoli. Tuntia siis. Sateisessa metsässä.

Päästelen melko rumia ärräpäitä metsässä pääni sisällä. Mäntyharju on mitä mainioin mökkikunta. Metsät pullistelevat sieniä. Kerään joka vuosi kolmisenkymmentä litraa herkkutatteja. Mutta tiedän, että täällä on muutakin. Kuten suppilovahveroita.

Mulla on saalistajan vietti. Olen sitkeä. Ja päätin tällä viikolla, että nyt, seitsemän mökkivuoden jälkeen löydän niitä kuuluja Mäntyharjun suppilovahveroita.

Kun käy aamusaunassa 6.20, pulahtaa pari kertaa järveen ja syö hyvän aamiaisen, on metsässä jo ennen kymmentä. Sataa. Hyvä merkki, ei ehkä tule hirvikärpäsiä kimppuun. Fiilis on korkealla. Tulen kotiin korillisen kanssa. Tää on mahtavaa.

Tattiliemi
2017-09-16 17:09:03
Tallenna resepti
Tulosta
Ainesosat
  1. n. 3 litraa ehtoopuolen tatteja tai tattiperkeitä
  2. vttä niin paljon, että tatit peittyvät
Valmistusohjeet
  1. Anna liemen kiehua hiljakseen parinkymmenen minuutin ajan. Älä pääsä kiehumaan liian voimallisesti etteivät tatit hajoa ja et saa lientä siivilöityä.
  2. Valuta neste siivilän läpi toiseen kattilaan ja anna kiehua kasaan, noin 1/3 nykyisestä määrästä. Poista lusikalla pintaan kertyvä vaahto. Kun liemi on sopivasti kiehunut kasaan, siivilöi se vielä kertaalleen. Pakasta jääpalamuotissa tai isommissa astioissa ja käytä esimerkiksi risoton liemenä, keittojen mausteena tai pastakastikkeen mausteena.
Jotain maukasta https://www.jotainmaukasta.fi/
Kaksi ja puoli tuntia kuluu. Rymistelen menemään, enää ei haukan katseeni jaksa zoomata jokaista – kaunista kyllä – rahkasammalmätästä. Ketuttaa. Missä perskeleessä ne sienet ovat?

Olen kiertänyt neljä eri paikkaa, jotka kyllä pullistelevat kaikkia muita sieniä: on haperoita, on haapa- ja sikurirouskuja, viimeisiä kanttarelleja, jotka poimin mukaan. On karvalaukkuja, on kourallinen mustiatorvisieniä. Mutta ei yhden yhtä suppista. Olen nirso. Haluan vain kolmen tähden ruokasieniä.

Kaksi ja puoli tuntia ja neljä paikkaa myöhemmin alan olla melko turhautunut.  Päätin, että nyt saa riittää. Tulen hulluksi kohta. Mutta käyn vielä sen yhden paikan, missä on useasti autoja metsän vieressä. Jotain ne sieltä hakevat. Olen tosin skeptinen, koska jos siellä on jo käyty niin eiköhän ne mahdolliset suppilovahverot ole jo poimittu.

Paikka on hieman erilainen kuin aiemmat. Samaa sammalmätästä, mutta maasto on vaikeakulkuisempaa ja sammaleesta pukkaa puolukanvartta. Ehdin sukeltaa metsän syvyyksiin ehkä viitisen metriä, kun huomasin seisovani suppilovahveroiden päällä.  Osa oransseista varsista oli jo katkennut ja litistynyt askeleideni alla. Mutta aaah, mikä tyydytyksen tunne. Mä löysin niitä. En tosin enempää kuin litran verran. Mutta kuitenkin. Sitkeys palkittiin.

Tämän lisäksi keräsin kolmisen litraa ehtoopuolen herkkutatteja ja voitatteja ja keitin niistä tattiliemen talven risottoja varten. Idean sain, kun juttelin Sillä Sipulin Merituulin kanssa ravintola Kungfun pressidinnerin äärellä. Hän kertoi keittävänsä kaikki liemet itse – ja kertoo saaneensa idean tähän tattiliemeen Ripaus tryffeliä-blogista – ja innostuin. Tätä täytyy kokeilla.

Muuten, kyseinen ravintola Kungfu Lönnrotinkadulla on kokeilemisen arvoinen. Maistelimme tuoreen Chef’s menun, 7 lajia asialaisia herkkuja, mm. itse tehtyjä banh baoja, valkoisia, pehmeitä, vietnamilaisia sämpylöitä ja Hoisin-ankkaa.  Kolme annosta vei lähes jalat alta: tartar korealaiseen tyyliin kimchimajoneesin kyydittämänä, marmorihärkä Yakiniku-tyyliin ja ihastuttavan trooppinen banaanikakku-kookosjäätelöjälkkäri. Ravintola on Master Chefin voittaja Miro Kurvisen ensimmäinen oma ravintola ja hän luotsaa kunnianhimoisena aasialaista fuusiokeittiötään. Tykkäsin. 

Mesta on auki myös lounaalla ja jos ei halua menuuseen venyä, myös a la carte-lista löytyy. Käy tsekkaan. Mä meen nyt ihailemaan mun suppiksia..!

 

 

suppilovahverot, tattiliemi, itse tehty liemi, sieniliemi

Filed Under: Alkupalat, snäksit ja lisukkeet, mökki, ravintolaelämyksiä, Reseptit, sienet Tagged With: itse tehty tattiliemi, miten tehdä itse liemi, mökkeilyä mäntyharjulla, pressidinner, ravintola kungfu, ravintolaelämyksiä, sieniliemi, tattiliemi

Kesälomailua!

20.7.2017 by Mari

munakoisoranskalaiset, munakoisoranskikset, ravintola lumo, kulttuurikeskus tempo mikkeli, mitä tehdä mikkelissä, mökki mäntyharjulla

Olen mökki-ihminen henkeen ja vereen. Koti on vain paikka, jossa käydään töiden jälkeen nukkumassa. Varsinainen lepopaikka ja rauhan tyyssija on sen sijaan Mäntyharjun mökkimme, jossa jo seitsemättä vuotta lomailemme kesäisin ja talvisin.

Tästä johtuen mulla onkin sellainen soft spot alueen tapahtumiin, ravintoloihin, viljelijöihin ja ties mihin. Onhan tämä niin rakasta seutua.

Meren äärellä kasvaneena rakastan merta ja meren tuoksua, mutta meri on arvaamaton. Pelottavakin. Järvi on tuntunut hyvältä valinnalta mökkivedeksi. Se kun ei koskaan riehu ja perille pääsee ihan omalla autolla.

Munakoisoranskalaiset
2017-07-20 14:59:10
Tallenna resepti
Tulosta
Ainesosat
  1. 2 pientä, hoikkaa munakoisoa
  2. 100 g tempurajauhoja (esim. Yutaka Tempura Batter Mix)
  3. 1/2 l ruokaöljyä
Majoneesidippi
  1. 3/4 dl kevytmajoneesia
  2. 1 rkl silputtua ruohosipulia
  3. 1 rkl silputtua minttua
  4. 2 silputtua, punaista jajapenosiivuja
  5. ripaus suolaa
Jugurttidippi
  1. 1 1/4 dl turkkilaista jugurttia
  2. 1/2 dl mangochutneyta
  3. 2-3 rkl silputtua korianteria ja minttua
Valmistusohjeet
  1. Leikkaa munakoisot pituussuunnassa hoikiksi ranskalaisiksi. Kierittele ranskikset tempurajauhoissa. Kuumenna ruokaöljy kiehuvan kuumaksi ja uppopaista ranskikset erissä. Valuta talouapaperilla ja tarjoa maukkaan dippikastikkeen kera.
Jotain maukasta https://www.jotainmaukasta.fi/
Tänä vuonna olen bongannut pari uutta, kivaa ja käymisen arvoista mestaa näillä holleilla.

Keväämmällä ajelimme Hirvensalmelle ja nautimme Sataman herkun aurinkoisesta terassista. Tänä kyseinen ravintola löytyi, kun googlailin koiraystävällisiä ravintoloita seudulla. Ja koiraystävällinen Sataman herkku toden totta oli. Koira oli paikalla lähes enemmän kuin omistajia, vesipalvelu pelasi ja paksujen pöytien alla oli viileää.

munakoisoranskikset, munakoisoranskalaiset

Mikkeli kuuluu vierailukohteisiin kerran pari kesässä. Siellä perinteisesti käymme Siiskosen leipomossa hakemassa sen ihanaisen, 12 euroa maksavan mansikkapiirakan, jolle ei yksinkertaisesti löydy voittajaa. Koluamme myös Mikkelin lukuisat kirpparit, käymme mainiolla torilla ja tietysti jossain vaiheessa nälkäkin alkaa kurnia.

Muutaman viikon vanha, ihastuttava ravintola on putkahtanut Naisvuoren kupeeseen. Kulttuuritalo Tempon ravintola Lumo tarjoilee varsin kelpoa ruokaa todella viehättävissä ympyröissä. Voit nauttia runsaan buffalounaan paikalla leivottuinen leipineen tai tilata a la carte-listalta mieluisan annoksen. Lisäksi ravintolasta löytyy erillinen kesälista, jossa herkkuja kannetaan pöytään juuri näillä näppäimillä ravintolaan saapuvasta grillistä. Ravintolaa luotsaa Roope Raski ja hän luottaa paikalliseen lähiruokaan. Raaka-aineet napataan Mikkelin torilta ja paikallisilta viljelijöiltä, herkulliset jäätelöt tulevat paikallisen Ramin konditorian pakastimesta ja perunat noudetaan Mäntyharjulta.

Koko kulttuuritalo on saanut entistä ehomman ilmeen: salit ja aulatilat on pintaremontoitu, keittiö on rakennettu uusiksi ja saunatilat remontoitu täysin. Vuokrattavat saunatilat olivat varsin viehkot ja trendikkäät ja ovat yksi asuntomessujen sivukohde. Ainakin kahdeksan peppua mahtuu noille uudelta tuoksuville lauteille sopuisasti istumaan. Saunatilan sali on kuin parinkymmenen hengen rapujuhlia varten räätälöity..

Niin, ja mainitsiko jo? Ravintola Lumon terassille ovat karvakuonot myös lämpimästi tervetulleita. Ja sehän on hyvä juttu se.

Kuvan munakoisoranskikset olivat jättihyviä. Ihan sellaisenaan ihana naposteltava herkku ja itse nautin ne pihvin lisukkeena..! 

P.S Iltalehdessä tänään höyhenen keveä jäätelöherkku eli mustikkasemifreddo. Tässä muutamia muita viilentäviä kesäjälkkäreitä.

Hopeatoffeejäätelö
Simppeli kahden aineksen jäätelö
Banaanijäätelö
Mustikkajäätelökakku

Tsekkaa kesän maukkaimmat reseptit Jotain maukasta IG-tililtä.

Lounaan tarjosi ravintola Lumo

munakoisoranskalaiset, munakoisoranskikset, ravintola lumo, kulttuurikeskus tempo mikkeli, mitä tehdä mikkelissä, mökki mäntyharjulla

Filed Under: Alkupalat, snäksit ja lisukkeet, arkiruoka, grillistä, lisukkeet, mökki, pientä hyvää, ravintolaelämyksiä, Ravintolaelämyksiä, Reseptit, tuote-arvostelu Tagged With: kulttuuritalo tempo, mökki mäntyharjulla, munakoisoranskalaiset, munakoisoranskikset, ravintola lumo mikkelissä

  • « Previous Page
  • 1
  • 2
  • 3
  • 4
  • …
  • 20
  • Next Page »

Jotain Maukasta

Maistele ruokaentusiastin ja viininystävän whole food-maailmaa kuvina, arvosteluina ja resepteinä. Twistillä, mutta pingottamatta. Teksti, reseptit ja kuvat: © Mari Moilanen mari@jotainmaukasta.fi

mari moilanen
  • Näytä pages/Jotain-maukasta/286570568021674:n profiili Facebook palvelussa
  • Näytä Jotainmaukasta:n profiili Twitter palvelussa
  • Näytä Jotainmaukasta:n profiili Instagram palvelussa
  • Näytä jotainmaukasta:n profiili Pinterest palvelussa
  • Näytä UCr--SjxJzrpeA7_j50plOlw:n profiili YouTube palvelussa
pink lady highly commended, food photo award
pink lady food photographer of the year 2018, pink lady

Jotain vailla?

Viimeksi kokkasin

  • Veriappelsiinikana – värikästä peltiruokaa
  • Puikularanskalaiset – ne maailman parhaat ranskalaiset
  • Banaani-suklaagalette on huisin hyvää
  • Riistapata on talven paras
  • Crunch wrap-pelti – TikTokista tuunattu

Reseptit

Kännykkäkuvauskurssit 2021

ruokakuvia kännykällä, ruokakuvauskurssi 2019

Apropoo

The more you eat, the less flavor; the less you eat, the more flavor. Kiinalainen sanalasku

Mitä kaikkea?

aamiainen brunssi gluteeniton leivonta grillaus grilliruokaa hirvireseptejä hortoilu jotain maukasta joulu joulun jälkiruoka jälkiruoka jouluksi kalaneuvos kalareseptejä kaupallinen yhteistyö kesäruokaa kesäsalaatti kurpitsa kurpitsareseptejä kurpitsaruokia lisuke riistalle omenajälkiruoka parsa parsareseptejä perjantaipullo pressimatka pääsiäinen pääsiäisherkkuja ravintolaelämyksiä riistareseptejä ruoka ruoka- ja viiniblogi ruokablogi ruokakuvaus ruokakuvauskurssi ruokakuvausworkshop ruokalahjat samppanja sisältöyhteistyö sitä parempi soppa uusi vuosi vappu viiniarvostelu villiyrtit yhteistyö äitienpäiväkakku

Klikkaa portfoliooni

mari moilanen portfolio, mari moilanen photography, food photography

Copyright © Jotain Maukasta