Pastaa, helpolla.
Halkean kuin Humpty Dumpty. Tällainen olo on nyt. Mutta ainakin halkean tyytyväisenä.
Olen vähentänyt valkoisen jauhon käytön minimiin. Muun muassa pastaa on tullut vähemmän syötyä vihannesten täyttäessä lautasesta leijonanosan.
Mutta nyt tutkailin innolla viini- ja keittiötarvikkeisiin sekä herkkuihin erikoistuneen, Töölössä sijaitsevan Ceestashopin tuotteita. Spelttipastaa – tätä voin hyvillä mielin syödä-, salviapastaa – tätä kokeilen hirven sisäfileen kanssa -, kirkkaan vihreää, orgaanista vegaanipestoa, orgaanista tomaattimurskaa basilikalla maustettuna sekä antipastolajitelma. Monet tuotteista suoraan Piemontesta, alueesta, johon rakastuin pari vuotta sitten.
Isot vesikattilat liedelle porisemaan. Lo Zoccolaio Dolcetto d’Alba auki. Nyt syödään pastaa.
Poks. Poks, poks. Nappasin auki ilman juustoa valmistetun, vegaanipeston, Costa del Sud-antipastopurkin ja basilika-tomaattimurskan. Pestoa en aio mitenkään tuunata. Keitän sen kanssa vain kattilallisen Le Farrette-spelttipastaa. Ja rouhin päälle parmesania. Tomaattimurskasta ja antipastoista pyöräytän kastikkeen.
Kepeä Dolcetto maustoi pastan.
Tomaatti-antipastopasta
4 hengelle
1 prk Riolfin orgaanista, basilikalla maustettua tomaattimurskaa
1 prk Riolfin Antipasto Costa del Sud- purkki
1 valkosipulinkynsi
3/4 dl punaviiniä
oliiviöljyä
mustapippuria
ripaus suolaa
1 tl sokeria
Kuumenna pannu, lisää sille loraus oliiviöljyä sekä murskattu valkosipulinkynsi. Freesaa hetki ja lisää joukkoon tomaattimurska sekä punaviini. Mausta seos sokerilla, ripauksella suolaa sekä mustapippuria. Anna kiehua reippaasti hieman kasaan pastan kiehuessa. Kun pasta on valmista, valuta se ja kaada kastikkeen joukkoon. Sekoita ja annostele lämmitetyille lautasille korkeiksi keoiksi. Laita jokaisen keon päälle lusikallinen antipastoja ja kiikuta tarjolle.
Sitten haarukoidaan.
Ja sitten sitä herkullisen kepeää Dolcettoa lasiin. Tämä syksyn uutuus, Lo Zoccolaio Dolcetto d’ Alba on juuri sellaista, millaisena Dolcettot muistan Piemontesssa: kepeää, kirsikkaista, lempeää. Hapokkuus ja tanniinisuus loistavat poissaolollaan. Tätä nauttii mieluusti tällaisten kevyempienkin ruokien kanssa.
Neljä henkeä istahti pöytään näiden pastapatojen ääreen.Tyytyväistä muminaa kuului haarukoiden kilistessä lautasilla. Etenkin La Farrette-pastaa kiiteltiin sen maukkauden takia. Pasta itsessään maistui herkulliselta. Ihan sellaisenaan. Myös vegaanipesto miellytti eikä maussa juuston puuttumista huomaa mitenkään.
Piskuisia purkkeja Piemontesta.
Itse tykästyin basilika-tomaattimurskaan ja sen syvän punaiseen väriin. Kuinka helpolla siitä saikaan aikaan maukkaan pastan. Ja maku maistui siltä kuin olisi kovastikin keittiössä touhunnut.
Älyttömän maukkaat pastat, sanonpa vain. Kerrankin pääsi helpolla keittiössä, mutta ruokailijat kiittivät silti. Taidanpa piilottaa purkin, jos toisenkin kaappiin vierasvaraksi. Ja muuten vaan!
Ja sitten. Arvonta on suoritettu. Liput Viini, ruoka ja hyvä elämä messuille voitti blogiin viestin jättänyt ’Nimetön’. Vielä kun laitat kotiosoitteen tulemaan sähköpostiini, niin laitan liput tulemaan. Mukavia messuhetkiä!
