Jotain maukasta

ruokablogi

  • Etusivu
  • Vintagem-verkkokauppa
  • Kuvauskurssit
  • Reseptit
  • Videot
  • Korkattu
  • Matkoilla
    • Viinimatkat
    • Alsace
    • Barcelona
    • Cadiz
    • Costa Brava
    • Egypti
    • Kööpenhamina
    • Madrid
    • Penedès
    • Pohjois-Espanja
    • Piemonte
    • Sisilia
    • Tukholman ravintolat
  • Yrityksille
    • Jotain maukasta
    • Tietosuojaseloste

Pikkelöity punasipuli ja muut herkut

22.8.2013 by Mari

Pikkelöidyt mustikat

Juustopöytä odottaa.

Pikkelöity punasipuli ja muut säilötyt vihannekset ovat must. Kesän satoa pitää säilöä, tallentaa ja purkittaa. Jotta on sitten mitä talvella muistella.

Sain keväällä Karin Bojsin ruotsinkielisen kirjan hapattamalla säilömisestä, Syra själv. Kiitos vaan Virpi ja kumppanit. Selailin kirjaa kesälomalla ja sieltä se tarttui. Säilömisvimma. Purkitin jos jonkinlaista tuotetta ja kesän antimia. Jääkaappi natisee liitoksissaan, kun purkkiarmeija asettui sinne.

En lähtenyt raaka-aineita hapattamaan, vaan tein perinteistä etikkasäilöntää. Jostainhan se on aloitettava. Hapattaminen on todennäköisesti se kaikkein vanhin säilömismuoto ja siinä hapatettavan tuotteen ravintoarvo säilyy  ennallaan. Hapattamisessa tärkeää on oikea lämpätila ja suolapitoisuus. Etikkasäilömisessä taas raaka-aineen säilyminen perustuu etikan happamuuteen ja sokeriin. Ja siinä on vaikea epäonnistua. Kunhan muistaa käyttää lasista tai muovista/kelmutettua kantta, jotta etikka ei pääse syövyttämään purkkia.

pikkelöity punasipuli, pikkelöintivinkkejä

Älä viivyttele, vaan kokeile.

Vielä ehtii purkittaa. Vaikka näitä mustikoita ja kurkkuja. Ja ihan ehdottomasti pitää valmistaa pikkelöityjä punasipuleita. Niitä parempia ei olekaan. Niillä voi kruunata aivan minkä tahansa ruoan. Ei hampurilaiset, hodarit tai  tacot ja revitty liha maistu miltään ilman näitä pinkkejä herkkusiivuja.

Ihana mökkipitäjän naapuri piti huolen siitä, että meiltä eivät mustikat lopu. Ikinä, siltä vaikuttaa. Suurimman osan mustikoista pakastin, mutta halusin myös kokeilla säilöttyjä mustikoita, etikkamustikoita. Ajatuksena oli syödä niitä riistalintujen lihan sekä pehmeiden juustojen kanssa juustopöydässä.

Ja täytyy myöntää, että hyvin toimii. Grillatun fasaanin kanssa mustikat olivat sekä kauniita että maittavia. Ja juustopöydän makeiden hillojen rinnalla hieman happamaan kallistuvat mustikat tuovat oivan lisän pöydän antimiin.

Jotain uutta mustikasta.

Jotain uutta mustikasta.

Pikkelöidyt mustikat

1 l mustikoita
3-3,5 dl omenaviinietikkaa
3 kanelitankoa
6 neilikkaa
2,5 dl ruokosokeria
2,5 dl hienoasokeria

Mittaa kattilaan sokerit ja etikka, kiehauta ja sekoita, kunnes sokerit ovat liuenneet. Mittaa mustikat ja mausteet yhteen isoon tai kahteen pienempään purkkiin, kaada etikkaliemi päälle ja säilö kylmässä. Vie tarjolle juustopöytään tai vaaleiden lihojen kanssa.

 

Sipulin ja etikan sinfoniaa.

Pikkelöity punasipuli – sipulin ja etikan sinfoniaa.

 

Pikkelöity punasipuli

10-11 punasipulia
4,5 dl etikkaa (punaviini- tai omenaviinietikka käy hyvin)
4,5 dl sokeria
1 tl suolaa
pari laakerinlehteä

Leikkaa punasipulit ohuen ohuiksi siivuiksi. Kiehauta etikka ja sokerit sekä suola. Lado sipuliviipaleet isoon purkkiin, laita pari laakerinlehteä joukkoon ja kaada etikkalieni päälle. Pikkelöityjä punasipuleita voi syödä jo vaikka seuraavana päivänä, mutta ihan parhaimmillaan ne ovat, kun saavat muutamia viikkoja pehmentyä etikkaliemessään. Pikkelöidyt punasipulit säilyvät jääkaapin kylmyydessä hyvinä pitkään.

Sitä perinteistä. Sitruunalla.

Sitä perinteistä. Sitruunalla.

Pikkelöidyt etikkakurkut

8 avomaankurkkua
2 sitruunan kuori
4 dl omena- tai valkoviinietikkaa
3,5 dl sokeria
1,5 tl sormisuolaa

Kiehauta etikka ja sokeri, sekoita niin, että sokeri suolaa etikan joukkoon. Riivi sitrusraudalla kahdesta sitruunasta kuori tai kuori se hyvin ohuelti kuorimaveitsellä ja suikaloi. Leikkaa kurkut pystysuunnassa suikaleiksi juustohöylällä. laita kurkut ja sitruunan kuorisuikaleet puhtaaseen lasipurkkiin ja kaada etikka kuumana päälle. Vie jääkaappiin asustamaan. Nämä maistuvat mahtavilta esimerkiksi hot dogien kanssa, hampurilaisen välissä tai ihan vaan leivän päällä syötynä.

Että sellaisia purkitushommia. Ajatuksena säilöminen tuntui aivan liian työläältä, mutta ei se sitä ollut. Ja kun säilömisen makuun kerran pääsee, ei meinaa malttaa lopettaa..
Kokeile myös:
Pikkelöidyt kuusenkerkät
Pikkelöidyt ruusukaalit
Pikkelöidyt horsmat

Kategoriassa: aamiainen, arkiruoka, hedelmät ja marjat, juustot, lisukkeet, pientä hyvää Avainsanoilla: etikalla säilöminen, etikka, etikka mustikat, etikkasäilykkeet, pikkelöidyt mustikat, pikkelöidyt punasipulit, pikkelöidyt vihannekset, pikkelöintivinkkejä, purkkiruokaa, säilöntä, säilötyt mustikat, säilötyt punasipulit, säilötyt vihannekset, sitruuna-etikkakurkut

Kuin keinoverta keittiössä

10.8.2013 by Mari

Verta, hikeä ja kyyneleitä. Sekä sushipuikko.

Verta, hikeä ja kyyneleitä. Sekä sushipuikko.

Sushipuikko, puoli ämpäriä kirsikoita. Ja verenpunaiset kädet.

Sellaista se on. Tämä kirsikkatouhu.

Ikävin vaihe kirsikoiden kanssa on kivien poisto. Keittiö ja kädet ovat kuin teurastuksen jäljiltä. Hidasta ja verisen oloista hommaa.

Kivien poistoon tympiintyneenä äkkäsin, että puisella sushiopikkolla saa kivet pois niin, että kirsikan muoto ei kärsi. Kirsikka etusormen ja peukalon väliin, paksulla sushiopuikolla napakka työntö ja kivi tulee toiselta puolen läpi.

Teurastus.

Teurastus.

Hidasta tuo kivien poisto silti on. Pari pientä kirsikkapuuta tuottaa yllättävän paljon satoa.

Jos pinna ei kestä hidasta piikitystä eikä keittiö kaipaa sotkua, kirsikat kannattaa upottaa sokeriin ja tummaan rommiin sellaisenaan. Kivineen poikineen. Syntyy upeanmakuista rommikastiketta ja pieniksi tiivistyneitä kirsikoita jäätelön ja kuivakakkujen kanssa.

Ja valmista tuli.

Ja valmista tuli.

Jos hermo riittää kivienpoistoon, kannattaa keitellä kirsikkahilloa. Syvän värinen, happaman makea hillo on omiaan juustojen kanssa.

Itse tein molempia. Rommikirsikoita odottelen jouluun saakka, mutta kirsikkahillo tulee jo ensi viikon lopun juustopöytään.

Tästä kaikki alkoi.

Tästä kaikki alkoi.

Kirsikkahillo

1 osa kirsikoita
3/4 osa hillosokeria
3/4 dl sitruunanmehua (1 l kirsikoita)

Poista kirsikoista kivet. Mittaa kirsikat kattilaan hillosokerin kanssa. Keitä hiljaisella lämmöllä n. 15 minuuttia ja purkita.

Joulua odotellessa.

Joulua odotellessa.

Rommikirsikat

1,5 l
5 dl tummaa rommia
4 dl sokeria
vaniljatanko

Mittaa rommi ja sokeri kattilaan, kuumenna hiljaisella lämmöllä koko ajan sekoitellen niin, että sokeri sulaa. Huuhtele kirsikat ja laita ne yhteen tai pariin kannelliseen lasipurkkiin vaniljatankojen kanssa. Kaada rommiliemi päälle, sulje kannet ja laita purkit kylmään odottamaan joulua.

Kirsikkashow on tältä vuodelta ohi. Ja tuloksia maistellaan vuoden varrella.

Kategoriassa: hedelmät ja marjat, juustot, makeaa, pientä hyvää Avainsanoilla: itsetehty kirsikkahillo, juustopöydän hillot, kirsikat, mitä juustopöytään, rommikirsikat

Mitä kuuluu, Helsinki?

7.8.2013 by Mari

 

Monemoista hyvää.

Monenmoista hyvää.

Mökkihöperyys karisee kerralla, kun käy haistelemassa, maistelemassa ja tutkimassa kesäistä stadia.

Puin kengät jalkaan, kampasin hiukset ja pesin mustikasta siniset sormet saippualla. Mökkirupeama on tältä kesältä ohi. Nyt stadilaistutaan taas. Mitä kuuluu, Helsinki?

Polttava, perjantainen elokuun helle oli saanut kaupungin täyteen väkeä. Kansainvälistäkin oli. Venäjää ja skandinaavisia kieliä kuului sieltä täältä. Japanilaiset marssivat laumoina, kamerat tanassa.

Facebook-lukijani kehui Hietalahden hallin lihakaupan hampurilaisia kaupungin parhaiksi. Sinne siis. Mutta ensin kierros kirpputorilla. Aika kurjaa tavaraa oli kaupan, vaikka pöytärivit olivat täynnä. Mukaan tarttui muutama lusikka ja vanhanaikainen, vekkuli vatkain. Kuvausrekvisiittaa.

Iso oli possu.

Iso oli possu.

Lopulta päästiin tilaamaan. Sitten meni vielä puoli tuntia ennen kuin odotus palkittiin. Oikea lihavuori, pulled pork burger ja pekonilla sekä paksulla juustosiivulla täytetty Roslund burgeri olivat valmiit. En valita. Hyviä olivat. Ja vielä sopivan kokoisiakin. Kuuma siellä yläkerrassa oli syödä tosin.

Aurinko jatkoi porotustaan. Nyt lasillinen viilentävää terassilla. Suunta kohti Vin Viniä, vaikka vähän pelotti, että ajaako taas joku höyrypää sisään kuin drive in:iin konsanaan. Aromikas riesling helmeili lasissa, kun arvioimme kaupunkilaisten kesämuotia. Lyhyitä oli hameet, neonväriä näkyi ja mustaa, tietysti. Vin Vinissä kului tovi, jos toinenkin. Viinilista on niin mielenkiintoinen ja palvelu niin asiantuntevaa, että ei sieltä hetkessä pois halua. Aika saa juosta.

Ykkössuosikit.

Ykkössuosikit.

Päivän ehtoopuolella teki vielä mieli jotain pientä hyvää. Joko Lupolo on avannut ovensa kesätauon jälkeen? Olihan se. Uutukainen lista, josta enää kolmea annosta saa pieninä, alkuruoan kokoisina. Maittavien, pienten annosten jakaminen ei siis enää onnistu entiseen malliin. Harmi. Mutta ruoan laatu on edelleen priimaa. Rapucocktail- ja porsaankylki-tryffelisalaatit ovat juuri niin herkullisia kuin Lupololta osaa odottaakin.

Maistuvaa, jännittävää ja hauskaa ruokaa. Vai mitä tykkäätte oliivilakritsista ratisemassa salaatissa tai toffeepaloiksi  paahdetusta valkosuklaasta uuniomenajäätelön kera? Myös Alban Barbera istui illan tunnelmaan.

Joko kohta saa maistaa?

Joko kohta saa maistaa?

Ruokaretki stadiin alkoi olla lopuillaan. Kotimatkalla Groteskista kuuluva iloinen pörinä saa haaveilemaan illan viimeisestä drinkistä ja askel kääntyy porttikongista sisäpihalle. Ja drinkkien tekemisen Grosteskin pojat osaavat. Tiskille nostellaan toinen toistaan herkullisemman värisiä drinkkejä. Ei täällä paljon muita juomia juoda. Täyttä on, mutta tunnelma on kiva. Yhdet ja veks.

Kello hapuilee yhdeksää ja aurinko porottaa vielä täydeltä terältä. Iltaelo vasta alkaa. Mutta väsynyt suuntaa jo kotiin. Huomenna sitten taas!

—

Ja ’huomenna’ käytiin sitten Street Gastro-kärrystä nauttimassa lisää possua eli possusandwich. Mitä herkkua! Freesiä, raikasta pikaruokaa. Tästä pitäisi tehdä oikein ketju. Palan painikkeeksi olisi helteellä maistunut hikoileva oluttuopponen, mutta sitä ei Street Gastro-kärrystä saa.

 

Muista maistaa kukkakaaliranskikset.

Muista maistaa kukkakaaliranskikset.

Mutta apu löytyi toiselta puolen tietä. Bryggeri-panimon tilavalla terassilla nautittu pils virkisti. Silmäilin myös heidän terassilistaansa. Kiinnostava ja kompakti. Tätäkin täytyy tulla tarkemmin testaamaan. Kokonaisuudessaan koko Sofiankadun ympäristö,  torikortteliseutu on todella viehättävä ja sympaattinen alue.

Lauantai-illan päätti se kuuluisa Toca, tämänhetkinen ykkössuosikkini hyvän ruoan ystäville.

Mahtava ruokakierros Helsingissä. Kaikki ihan ykkösluokan meinikiä. Nuorten inspiroituneiden ruoka-ammattilaisten tekosia. Hyvää kuuluu, Helsinki!

Lisää vedet kielelle herauttavia ravintola-arvosteluja löydät täältä.

Kategoriassa: pientä hyvää, ravintolaelämyksiä, tuote-arvostelu Avainsanoilla: Bryggeri, hyviä ravintoloita helsingissä, Lupolo, minne mennä helsingissä, paras hampurilainen helsingissä, ravintolaelämyksiä, Roslund, Street Gastro, Toca

  • « Edellinen sivu
  • 1
  • …
  • 105
  • 106
  • 107
  • 108
  • 109
  • …
  • 130
  • Seuraava sivu »

Jotain Maukasta

Maistele sienihullun ruokaentusiastin ja viininystävän maailmaa kuvina, arvosteluina ja resepteinä. Twistillä, mutta pingottamatta. Teksti, reseptit ja kuvat: © Mari Moilanen mari@jotainmaukasta.fi

mari moilanen
  • Näytä pages/Jotain-maukasta/286570568021674:n profiili Facebook palvelussa
  • Näytä Jotainmaukasta:n profiili Twitter palvelussa
  • Näytä Jotainmaukasta:n profiili Instagram palvelussa
  • Näytä jotainmaukasta:n profiili Pinterest palvelussa
  • Näytä UCr--SjxJzrpeA7_j50plOlw:n profiili YouTube palvelussa

Tilaa Sienikirja

Tilaa Sienikirja

FPOTY Finalist Graphic

Pink lady food photographer of the year 2024
pink lady highly commended, food photo award
pink lady food photographer of the year 2018, pink lady

Vanhan tavaran verkkokauppa

antiikkiverkkokauppa, vintagem

Jotain vailla?

Viimeksi kokkasin

  • MAAGINEN SIENIRETRIITTI – matka sienirihmastoon ja -herkutteluun
  • Fermentoitu parsa – hapatustako?
  • Punajuuriorzotto ja fetalumi -väriä talveen
  • Hapanjuuripatonki – helposti täydellistä!
  • Toscalaskiaispullat – siis mitä ihanaa?!?

Reseptit

Kännykkäkuvauskurssit

ruokakuvia kännykällä, ruokakuvauskurssi 2019

Mitä kaikkea?

#arkeakympillä aamiainen brunssi gluteeniton leivonta grillaus grilliruokaa joulu joulun jälkiruoka jälkiruoka jouluksi kalaneuvos kalareseptejä kasvisruoka kaupallinen yhteistyö kesäruokaa kesäsalaatti kurpitsareseptejä kurpitsaruokia lisuke riistalle omenajälkiruoka parsa parsareseptejä perjantaipullo pressimatka pääsiäinen ravintolaelämyksiä riistareseptejä ruoka ruoka- ja viiniblogi ruokablogi ruokakuvaus ruokakuvauskurssi ruokakuvausworkshop ruokalahjat sienet sienireseptejä sieniruoka sisältöyhteistyö sitä parempi soppa uusi vuosi vappu vihreä parsa viiniarvostelu villiyrtit yhteistyö äitienpäiväkakku

Klikkaa portfoliooni

mari moilanen portfolio, mari moilanen photography, food photography

Copyright © Jotain Maukasta

 

Ladataan kommentteja...