No tänään näytti kuta kuinkin tältä kuin allaolevissa kännynäpsäisyissä näyttää. Tänään starttasi Kokaten ja kuvaten -kännykkäkurssi 15-20-vuotiaille nuorille. Ja kuvattavana luonnollisesti ruokaa.
Huokaisin ihastuksesta, kun saavuin Kaapelitehtaalle tänä aamuna. Aurinko paistoi ja siivilöityi upeasti Vapaan taidekoulun ikkunoista sisään tiloihin, jossa tulisimme kuvaamaan tänään ruokaa.
Onneksi oli hetki aikaa ja räpsin muutamia otoksia ihan omaksi huvikseni. Mutta sitten paikalle saapui joukko nuoria osallistujia, suomalaisia sekä turvapaikanhakijoita. Alkuun kävin läpi hieman ruokakuvauksen periaatteita, näytin mallikuvia ja hupsis, kun annoin padit osallistujien käteen, en meinannut perässä pysyä. Kaapelitehtaan lattioille alkoi rakentua erilaisia sommitelmia raaka-aineista ja padit räpsyivät.
Onneksi meitä opettajia oli kolme, kotitalousopettaja Hanna Virtanen ohjasi toimintaa keittiössä ja taidepedagogi Maija Ihanainen avusti vähän kaikessa ja juoksi keittiön ja neljännen kerroksen kuvaustilan väliä.
Rohkeasti nämä nuoret lähestyivät aihetta ja välillä – kun kuviin alkoi kertyä lähes jokaista vihannesta, jota tarvikepöydällä oli – muistutin siitä, että yksinkertainen on kaunista. Kuvasimme paljon overhead-kuvia eli kuvia suoraan ylhäältäpäin, mutta hyödynsimme myös ihastuttavia vaaleita seiniä ja kuvasimme ruokaa myös sivulta, 45 asteen kulmasta. Voi että tuli hienoa jälkeä.
Osallistujien kuvia en tässä nyt jaa – saatte odottaa niitä keskiviikkona 12.10.2016 Valokuvataiteen museossa avattavaan näyttelyyn. Ties mitä me siihen mennessä saamme aikaan, sillä alku oli lupaavaa, hyvin lupaavaa..
