Jotain maukasta

ruokablogi

Hyviä päätöksiä – omenainen korvapuustipiirakka

by

omenainen korvapuustipiirakka, korvapuusteista piirakkapohja, omenapiirakka pullataikinaan

Omenainen korvapuusti piirakka on taivaallinen kombo mehevää omenatäytettä korvapuustitaikinan sisään leivottuna.

Nyt alkaa olla sellaiset kelit, että omenat ja pulla maistuvat. Ja mikä parasta, nämä kaksi lemppariani voi yhdistää tällaiseksi söötiksi omenaiseksi korvapuustipiirakaksi. Tämän korvapuustipiirakan leipominen on sellaista meditatiivista viikonloppuleivontaa, joten siksi nakkaan reseptin ulos näin perjantaina. Joka muuten on ollut tosi hyvä päivä – ainakin tähän asti.

Yksi yrittäjyyden monista iloista on se, että voit mennä urheilemaan lähes milloin haluat. Tänään aurinko houkutteli lämmöllään ja suuntasin Allas Sea pooliin aamu-uinnille. Lämmin kesä antoi mahdollisuuden uida joka aamu 27 asteisessa järvessä mökillä ja muistin, kuinka paljon pidän uimisesta. Elvytin vanhan harrastukseni ja päätin alkaa taas uimaan. Sillä lailla omin ehdoin, silloin tällöin.

Tykästyin jo kesän alussa Allas sea pooliin. Mikä upea paikka uida keskellä Helsinkiä ulkona laivojen seilatessa vieressä. Tänään vietin altaassa pitkän tovin, saunoin, kävin välillä 13 asteisessa merivesialtaassa ja saunoin taas lisää. Aivan upea fiilis. Nautin myös lounaan samaisen alueen kahvila-ravintolassa,  Neighbour Bistrossa, mutta se vähän latisti tunnelmaa. All day salaattipöytä on vähän väsynyt esitys kuivine salaattipohjineen, teollisine kastikkeineen ja vähäisine valikoimineen. Puolet salaatista jäi syömättä.

Yritin korjata tilannetta aiemmin herkulliselta maistuvalla kauramaitolattella. En tiedä, ovatko muuttaneet maidon vai kahvin, mutta tämäkään ei tällä kertaa maistunut. Pistaasikierrepullat sen sijaan saavat 10 pistettä, mutta ne lienevät Kanniston leipomon käsialaa. Harmillista, sillä olisi kiva nauttia lounas tällä mainiolla aluella, mutta tarjonnan ollessa, mitä on, vien rahani muualle.

omenainen korvapuustipiirakka, korvapuusteista piirakkapohja, omenapiirakka pullataikinaan

Omenainen korvapuustipiirkka
Tallenna resepti
Tulosta
Pullataikina
  1. (piirakkaan menee puolet taikinasta, lopuista voit leipoa korvapuusteja)
  2. 5 dl maitoa
  3. 50 g hiivaa
  4. 2 kananmunaa
  5. 2 1/2 dl ruokosokeria
  6. 1 rkl jauhettua kardemummaa
  7. 1–2 tl suolaa
  8. 200 g pehmeää voita tai 2 1/4 dl juoksevaa kasvirasvaa
  9. n. 16 dl spelttivehnäjauhoja
  10. kananmuna voiteluun
Piirakkatäyte
  1. 3 (600 g) hapanta omenaa, esim. Granny Smith
  2. 1 dl omenahilloa tai -sosetta
  3. 1 dl ruokosokeria
  4. 1 rkl maissitärkkelystä
  5. 1 tl aitoa vaniljaa jauheena
  6. 1/2 tl jauhettua muskottipähkinää
  7. 1 tl jauhettua kanelia
  8. 1 rkl sitruunanmehua
Kuorrutus
  1. 1 dl tomusokeria
  2. n. 2 1/2 rkl vaahterasiirappia
Valmistusohjeet
  1. Valmista pullataikina.
  2. Lämmitä maito kädenlämpöiseksi ja murenna hiiva nesteeseen. Lisää joukkoon sokeri, kananmunat, kardemumma ja suola. Lisää jauhot ja vaivaa taikina hyvin. Lisää lopuksi pehmeä voi. Kohota taikina kaksinkertaiseksi.
  3. Taikinan kohotessa pese ja kuori omenat ja leikkaa ne puoliksi. Koverra siemenkota pois ja kuutioi omenat kulhoon. Lisää sokeri, maissitärkkelys, mausteet ja sitruunanmehu.
  4. Kauli kohonnut taikina 50 cm x 30 cm:n kokoiseksi
  5. levyksi. Levitä pinnalle voi, sokeri ja kaneli. Kääri
  6. taikina tiukaksi rullaksi ja leikkaa rullasta 16 noin 1
  7. cm:n paksuista viipaletta. Leikkaa loput taikinasta
  8. korvapuusteiksi ja paista ne erikseen. Kauli taikina-
  9. viipaleet ohuemmiksi ja levitä puolet viipaleista pii-
  10. rakkavuoan pohjalle ja reunoille, niin että viipaleet 55 ovat hieman limittäin.
  11. Täytä vuoka omenakuutioilla, lusikoi päälle omena- hillo ja peitä omenat lopuilla korvapuustiviipaleilla. Painele viipaleet tiukasti reunaan kiinni. Anna ko- hota peitettynä noin 20 minuuttia. Voitele pinta ja paista uunin alaosassa 180 asteessa 45–50 minuut- tia. Peitä pinta leivinpaperilla, mikäli se tummuu liikaa. Anna piirakan jäähtyä huoneenlämpöiseksi.
  12. Sekoita tomusokerin joukkoon sen verran vaahte- rasiirappia, että saat notkean kuorrutteen, ja valuta kuorrutus piirakan päälle.
Vinkit
  1. Tämän piirakan voi täyttää käytännössä melkein millä tahansa. Kokeilin myös puolukkaa ja mustikkaa ja ah, toimii!
  2. Resepti löytyy Taikinakirjasta.
Jotain maukasta https://www.jotainmaukasta.fi/
Tein myös rentouttavan kesän lopuksi hyvän päätöksen elvyttää shiatsuhieronnassa käynti. Olen siitäkin aina pitänyt ja parikymppisestä on-off shiatsuhieronnassa käynyt. Nyt olen koko 4 1/2 vuoden yrittäjän urani ajan höpissyt, että pitäisi mennä hierojalle. Selkä on ihan jumissa valokuvaamisesta. Pitäisi ja pitäisi. Ei sinne hierojalle mene, ellei ota itseään niskasta kiinni ja komenna. Koko kesäloman jumissa ollut niska lempeästi pakotti internetin äärelle etsimään hierojaa. Löytyi. Tänään oli kolmas hierontakerta ja nyt alkaa niskajumikin helpottaa ja energia virtaa puhtaasti! En muuten muistanutkaan, kuinka hyvät unet shiatsu antaa. Suosittelen lämpimästi!

Nyt ole jälleen koneen äärellä ja teen iltapainotteiseti töitä. Tällainen hauska nurin perin työpäivä siis!

Mutta jos viikonloppuna leivotuttaa, niin tämä on nappivalinta omenapuiden notkuessa kirpeitä, kotimaisia omenoita. Viikonloppuja!

Muita omenaherkkuja?

Omenakakku
Omenapaistos
Toscaomenat suolakinuskilla
Hasselbackan uuniomenat

Lisää Jotain maukasta ?

Instagram / Facebook / Twitter 

Ostaisinko tykkääjiä?

by

omenapiirakka-suolakinuskilla-mari-moilanen-6-kopio

Ja tykkäyksiä? Enpä taitaisi. Itseänihän siinä vain huijaisin, puhumattakaan asiakkaistani. Mutta yllättävän moni kyllä ostaa. Kaikesta päätellen.

Instagramin tykkääjien kerääminen on hidasta ja hitaasti palkitsevaa puuhaa. Olen ollut instassa mitä, kaksi, kolme vuotta. Aktiivisena, kolme ruokakirjaa tehneenä ja englanniksi kirjoittavana. Tykkääjiä on 3000 ja rapiat.

Tykkäyksiä kuviini tulee jotain alta sadan ja parhaimmillaan lähemmäs kolmesataa. Kuvia olen julkaisuut 1400 kappaletta. Eli tilini on normaali, rauhaisasti kasvava IG-tili, koska en ole julkkis, kansainvälistä menestystä saavuttanut tai muuta vastaavaa, mikä saattaisi tykkääjien määrää nostaa.

Välillä aina törmää suomalaisiin tileihin, joita on pidetty muutaman kuukauden ajan, julkaisuja on kourallinen, tyyppi on ihan tavallinen tallaaja ja kuvatkaan eivät hätkähdytä. Mutta mitäh?! Tykkäyksiä on tuommoiset 300-500 per kuva ja tykkääjiäkin tuhansia. Tai tili on ollut pystyssä pidempään ja yhdessä yössä tykkääjien ja tykkäysten määrä kymmenkertaistuu. Herranjestas?! Mitä siis teen väärin?

Enpä juuri mitään. En vain halua Suomen ja Japanin välimaastoon asettuville tykkääjille tai tykkäysfirmoille tykkäyksistä maksaa. Enkä myöskään halua itseäni huijata. Haluan ansaita jokaisen tykkäyksen niin, että tykkääjä todella on valinnut tilini, päättänyt, että se on tykkäämisen arvoinen. Ja mitähän Suomen Blogimedia siitä sanoisi, kun tilini tykkääjien määrä nousisi päivissä tuhansilla ja sitten asiakkaat maksaisivat siitä, että olen niin hurjan tykätty. Ei, en kyllä näe tässä mitään positiivisia puolia.

omenahyytelo-mari-moilanen

Kärsivällisyys on siis hyve. Vaikka tottahan se on – valitettavasti – että tykkäyksiä alkaa tippua nopeammin, kun niitä on enemmän. Näin ihminen vain toimii eli tykkää herkemmin tileistä, joista jo ’kaikki’ muutkin tykkäävät. Tämä voi houkuttaa ostamaan tykkäyksiä, jotta näyttää muiden silmissä paremmalta.

Mutta, piilossahan tämä toiminta ei pysy. Kun vähän pintää syvemmältä raaputtaa eli katsoo näiden äkkitykättyjen tilien tykkääjiä ja tykkäyksiä niin asia alkaa aueta. Tykkääjinä on paljon intialaisia, venäläisiä ynnä muita tilejä, jotka monesti ovat ei kovin aktiivisia yksityistilejä, tykkäävät noin 7000 tilistä, ovat julkaisseet kuta kuinkin parikymmentä kuvaa ja näin pois päin.

Tai tilit ovat avoimia ja täysin hämäriä, outoja kerrassaan. Ja jos ei oikeasti ole supersuosittu julkimo, niin tavis ei viikossa vedä tuhansia tykkääjiä lisää. Yksi tili, johon kerran törmäsin oli suomalaisen nuoren valokuvaajaksi itseään tituleeraavan henkilön tili. Tällä tilillä tykkkääjämäärät olivat jo yli 10 K ja nousivat 2000 tykkääjän viikkovauhtia. Mutta..hän ei ollut huomannut ostaa tykkäyksiä ja tykkäyksiä – tällaisella tykkääjämäärällä – pitäisi olla useita satoja. Ei ollut ei. Oli vain muutamia kymmeniä. Huh, huh, sanon mä. 

Mutta mikäli ei ole kaupallinen toimija, niin pääasiassahan tämä on itsensä huijaamista. Mietin vain, että tuntuukohan se oikeasti hyvältä, kun tykkääjät ei oikeasti tykkää?  Mutta astetta vakavampaa on, kun tähän tulee sisältöyhteistyöt kuvioihin. Sitten huijataan jo asiakkaita. Tai tällä toiminnalla voi sulkea itseltään pois mielenkiintoiset yhteistyömahdollisuudet. Asiaa kannattaa kyllä puntaroida ennen kuin kukkaron nyörejä aukoo.

Tällaisia mietin tänään työhuoneella, koiran koisatessa tuossa vieressä tyynyllä ja lasten kirkuessa läheisessä leikkipuistossa. Itse en halua ostaa uskottavuutta ja mahdollisesti tarhia mainettani. Eikä myöskään innosta lämmitellä feikkitykkäysten haaleassa lämmössä. Haluan oikeasti olla jokaisen tykkäyksen arvoinen. Haluan tuottaa niin kiinnostavaa sisältöä, että kukaan ei voi olla tykkäämättä (no ehkä joku kuitenkin).

Entäs sä?

Tästä linkistä hyvää faktaa aiheesta. Ja tässä vinkkiä, miten spotata tilien feikkiseuraajia.Ja tämä on kaikkien aiheesta kiinnostuneiden ’must read’ (muutamalla kymmenellä kuvalla ei saa yli 3000 seuraajaa).

P.S Iltalehdessä tänään tuo kuvassa näkyvä, ihanainen, gluteeniton ja kinuskinen omenapiirakka. Nappaa resepti päivän lehdestä.

Muita omenaherkkuja:

Hunajainen omenapiirakka
Omenainen tuorepuuro
Omenajäätelö
Omenarisotto
Omena-lehtikaalimehu

Blogikateus.

by

 

Syksyn satoa.

Syksyn satoa.

Joskus se iskee.

En ole koskaan pitänyt itseäni eritysen kadehtivana ihmisenä. Jos jollain menee hyvin, ei se ole itseltä pois.

Mitä se kadehtiminen edes hyödyttää? Ei siitä ainakaan parempi olo tule.

Mutta bloggaamisen myötä olen törmännyt yhteen kateuden laatuun, blogikateuteen. Ja sitä on vaikea karistaa. Se vaan vaanii jossain ja hyökkää, kun et arvaakaan.

Kuin piirakkaa jäätelönä.

Kuin piirakkaa jäätelönä.

Juttelin taannoin bloggaajakollegan, ihanan Suolaa ja hunajaa Jonnan kanssa. Jonna katseli keittokirjaani ja totesi, että kuvani ovat niin kauniita. Ja jatkoi sitten, että käy aina tsekkaamassa tiettyjen bloggarien, kuten muun muassa minun, uusimmat postaukset. Totesin siihen, että samat sanat ja että mielestäni hänellä on yksi kauneimpia blogeja Suomessa.

Molempia nauratti, kun lähes samaan ääneen totesimme, että kun vierailemme toistemme blogeissa, blogikateus nostaa päätään. On pakko lähteä blogista pian pois, kun tulee ihan ranteet auki-fiilis. Kuinka tuo on taas voinut ottaa noin ihastuttavan ja tunnelmallisen kuvan jostain kerrassaan nerokkaasta reseptistä. Sitä ei vaan kestä. Tyhmää, tiedän. Mutta väistämätöntä.

Ehkä blogikateuden ydin piilee siinä, että se, mitä toinen on luonut, on ainutlaatuista. Sitä on mahdotonta edes yrittää kopioida. Jokaisen kuvassa näkyy oma kädenjälki ja vaikka saisi inspiraation jotain  kuvasta, ei mitään kuvaa pysty yksi yhteen toistamaan. Siinä näkyy aina se oma leima, oma tapa kuvata.

Ystäviltä saatuja.

Ystäviltä saatuja.

Onneksi tämä ei ole vaarallinen tauti ja lähinnä se naurattaa. Tarjoankin nyt  Jonnalle näin virtuaalisesti syksyn maukkainta jäätelöä, omenasta tietenkin.

Omenajäätelö
Tallenna resepti
Tulosta
Ainesosat
  1. 2 dl kuohukermaa
  2. 1 3/4 dl tiivistettyä maitoa
  3. 1 tl vaniljatahnaa (tai parin vaniljatangon siemenet)
  4. 2 dl omenankuutioita
  5. 1/4 tl kardemummaa
  6. 1/4 tl kanelia
  7. 2 rkl voita ruskistettuna
  8. 3 rkl inkiväärisiirappia tai ruokosokeria
Valmistusohjeet
  1. Kuori ja pilko kotimaiset omenat kuutioiksi. Valmista ruskistettu voi laittamalla pari ruokalusikallista voita kuumaan kattilaan ja antamalla seoksen ruskitua aj sen jälkeen jäähtyä. Kun seos on jäähtynyt, sakka laskeutuu pohjalle ja ruskean voi on kaadettavissa toiseen kulhoon.
  2. Kaada ruskistettu voi pannulle, lisää omenat, mausteet sekä haluamasi makeutusaine, sokeri tai joku maukas siirappi. Keitä, kunnes omenat on pehmeitä. Ota pois hellalta ja jäähdytä.
  3. Mittaa kuohukerma ja maitotiiviste kulhoon, vatkaa vaahdoksi. Sekoita joukkoon jäähtynyt omenaseos ja aja jäätelöksi jäätelökoneessa. Pakasta vielä pari tuntia ennen nautiskelua. Jos et omista jäätelökonetta, laita jäätelöseos astiaan ja sen anna jäätyä pakkasessa. Sekoittele seosta pari kolme kertaa per tunti.
Vinkit
  1. Jäätelönautinto viimeistellään paahdetun valkosuklaa muruilla. 100 g valkosuklaata laitetaan 200 asteeseen leivinpaperin päälle uuniin. Suklaata sekoitellaan ahkeraan, kunnes se muuttuu rapeaksi ja ruskeaksi. Tämä vie n. 10-15 minuttia. Sen jälkeen jäähdytys ja suklaan voi murentaa paloiksi jäätelön päälle. Suklaasta on tullut rapeaa, karamellista keksiä.. Mmm.
Jotain maukasta https://www.jotainmaukasta.fi/
Mutta summa summarum. On upeaa, että Suomesta löytyy useampia inspiroivia ruokablogeja, joissa kuvat pysäyttävät, reseptit innostavat ja teksti soljuu mukavasti.

Kyllä meillä osataan!