Kakun alku.
Kissanpäivät tulee, jos vaan ehtii sunnuntaina leipoa. Sitten on mitä syödä arkena.
Myrsky laukkasi yöllä pihalla, heitteli kiviä seinään ja raivosi. Sukelsin syvemmälle peiton alle, mutta nukuin levottomasti. Nyt teetä ja sympatiaa. Kakun muodossa.
Syksyn aikana olen siivuttanut, viipaloinut, raastanut ja paloitellut kesäkurpitsaa. Olen paistanut, keittänyt, grillannut ja narskuttanut raakana. Yliannostus? Yli-innostus? Ei laisinkaan. Kesäkurpitsa on yksinkertaisesti hyvää, kun sen oikein laittaa. Vaikka sellaisenaan mauton tapaus onkin.
Tässä kakussa se on ihan parasta. Kakku on mausteinen, pähkinäinen ja kermaviilistä lempeän hapan. Kesäkurpitsa tuo siihen upean kosteuden. Sunnuntaista tuli kevyt ja valoisa ilmasta huolimatta, kun tämä kakku kapusi aamiaispöytään.
Muhevaa, mehevää, maukasta..
Kesäkurpitsakakku
n. 3 dl raastettua luomukesäkurpitsaa
125 g voita
1 dl ruokosokeria
2 luomumunaa
1,5 dl Myllärin Luomu vehnäjauhoja
1 dl Myllärin Luomu täysjyvävehnäjauhoja
0,5 dl hasselpähkinärouhetta
1/2 prk kermaviiliä
2 tl vaniljajauhetta
3 tl kanelia
1 tl leivinjauhetta
hasselpähkinärouhetta vuoan leivittämiseen
Vatkaa sokeri ja huoneenlämpöinen voi vaahdoksi. Lisää kanamunat yksitellen. Sekoita jauhoihin – halutessasi voit korvata vehnäjauhot spelttijauhoilla – mausteet, leivinjauhe sekä hasselpähkinärouhe. Lisää jauhoseos ja kermaviili kakkuun. Voitele pyöreä kakkuvuoka ja leivitä se hasselpähkinärouheella ja paista kakkua noin tunnin ajan 175 asteessa. Kakku vain paranee seuraavaan päivään, jolloin se on parhaimmillaan. Ja jos sitä vielä jää, loput voi pakastaa paloina ja sulattaa kahvihetkien makeaksi palaksi.
Koko viikon ilo.
Mutta nyt. Hetkeksi eropaperit vetämään. Seuraavan kerran laitan kesäkurpitsareseptiä tulemaan ensi vuonna. Mutta en nyt kuitenkaan sentään lupaa mitään..
Muita kesäkurpitsaruokia:
Kesäkurpitsalasagne
Kesäkurpitsakeitto
Grillattu kesäkurpitsa ja grillijuusto
