Jotain maukasta

Sitä mitä muutkin

17.7.2013 by Mari

Ehdinpäs.

Mansikka-aika tuli. Ja meni. Karkasi käsistä.

Paikallisen viljelijänkin mukaan mansikka-aika on normaalisti tähän aikaan parhaimmillaan, mutta nyt poimitaan jo loppuja. Niitä pienimpiä. Ja vadelmaa kaupataan tilalle.

Kun raapaisin unihiekat silmistä klo 8.50 ja huristelin 12 kilometriä viljelijän tilalle, niin ehdin saamaan vielä kolme litraa. Edellisenä päivänä lähdin tyhjin käsin. ’Tule yhdeksältä, niin saat.’ Huh.

Mansikoita muulla tapaa.

Mutta mansikoita oli saatava. Sillä täytyy olla ajan hermolla. Ja tehdä mansikoista sitä, mitä kaikki maailmalla tällä hetkellä tekevät. Ainakin Instagramin mukaan. Eli sokerilla maustettuja, uunissa paahdettuja mansikoita.

Mietin tosin, että eikö ulkomailla ole kuultu mansikkahillosta, sillä siltä paahdetut mansikat maistuvat. Vähän kuivempaa on koostumus tosin.

Polkat kipossa.

Itse halusin vähän twistiä mukaan ja paahdoin mansikoista hilloketta, jonka maustoin sokerin lisäksi pippurilla ja balsamicolla. Uskaliaimmat laittavat joukkoon vielä chilihiutaleita. Ja sitten tätä ihanuutta nautitaan pehmeän brien kanssa.

Niin makeita, niin pippurisia.

Paahdetut mansikat

mansikoita
sokeria
balsamicosiirappia
mustapippuria

Leikkaa mansikat halki pystysuunnassa tai siivuta isommat yksilöt. Levitä mansikat pellille ohuelti, ei päällekkäin. Ripota runsaasti ja tasaisesti kaikkien mansikoiden päälle hienoasokeria. Rouhi sen jälkeen tasaisesti joka puolelle kunnolla mustapippuria. Purista balsamicosiirappia tasaisesti kaikkialle. Laita mansikat 180 asteiseen uuniin noin 30 minuutiksi. Jäähdytä ja tarjoa juustojen kera.

Väri jäi.

Kokeile. Olet tosi hip!

Mustikoiden äärellä – mustikkacrumble

15.7.2013 by Mari

Itsepoimimattomia.

Kävin metsässä kyykistelemässä. Poimimassa pieniä, sinisiä marjoja. Mustissa verkkareissa. Bad idea!

Mutta ennen kuin mennään tähän tarinaan, niin ohessa linkki Jotain maukasta-blogin lukijakyselyyn. Olen pian kahden vuoden ajan fiilistellyt ruoista ja juomista tässä blogissa. Lukijoita on. Paljon.

Mutta hei, kertokaa lisää. Minkälaisia tyyppejä siellä ruudun toisella puolella on? Kuka löytää täältä itselleen inspiraatiota keittiöön? Vastaaminen kestää noin minuutin ajan. Kiitos kaunis jo etukäteen!

Kohta lusikoidaan.

Ja takaisin mustikkametsään. Tai sieltä paluuseen tarkemmin ottaen.

Palasin syötynä. Täysin rei’itettynä. Kupin pohjalla desi marjoja pyörien.

Joten ainekset tähän suut siniseksi maalaavaan mustikkacrumbleen on ostettu torilta. 6 euroa litra. Halpa hinta syötäväksi joutumisesta. Sama toritäti myi myös lakkoja. Kun kuulin poimimistarinan niiden takana- suonsilmiä, ojia, rämettä ja karhuja – nostin hattua. Ja ostin 10 eurolla puolisen litraa.

Myönnetään. Ei musta ole marjanpoimijaksi. Paarmojen puremat, itikoiden ininä ja kärpästen surina saa mut hulluksi. Ihan vartissa. Sienet on sitten asia erikseen. Siinä ei pienet puremat tahtia hidasta.. Kori kun täytyyy aika haipakkaa.

Voi onnea!

Mustikkacrumble

1 l mustikoita
4 dl luomukaurahiutaleita
75 g voita
2 1/4 dl sokeria
1 tl kardemummaa
1 vaniljatangon siemenet

Sekoita kaurahiutaleet, sokeri ja kardemumma. Kardemumma on tämän crumblen clue. Se tuo tähän herkkuun pullamaisen maun, vaikka tällä kertaa mustikat eivät pääsekään pullataikinan pehmeään syliin. Siihen ainoaan oikeaan mustikkapiirakkapohjaan.. Sulata voi, sekoita vaniljatangonsiemenet voin joukkoon ja sekoita seos kaurahiutale-sokerin joukkoon.

Käytä paistoastiana korkeaa kulhoa, jotta crumblesta tulee mehevä. Oma kulhoni on vajaa 20 cm halkaisijaltaan. Kaada kulhon pohjalle puolet mustikoista, lusikoi päälle 1/3 kaurahiutaleseosta. Lisää loput mustikat ja niiden päälle loppu kaurahiutaleseos. Höylää päälle vielä muutamia lastuja voita ja paista herkku 200 asteisessa uunissa n. 30 minuutin ajan, kunnes kauracrumble on muuttunut kullanruskeaksi ja rapeaksi.

Ja tämän kanssa nautitaan – mitäs muuta kuin jäätelöä. Ei se mustikka muuten mikään muu maa ole. Muu-muu-mustikka. Vetelee mansikkaa 6-0.

Ja loppuun vielä: muistathan käydä vastaamassa lukijakyselyyn. Kiitos.

Kokkaa ketjussa – itse tehty granola

11.7.2013 by Mari

Missä mun aamiainen?!

Löysin itseni keittiöstä heti aamusta. Granolaa teki mieli. Maatilalta ostettujen mustikoiden ja mansikoiden kanssa. Luonnonjugurtin päällä..

Joku tokaisi mulle kerran, että ’jotkut polttaa tupakkaa ketjussa, mutta sä laitat ruokaa ketjussa’.

Näin kesällä olen kiinnittänyt asiaan huomiota. Saan itseni tuon tuosta kiinni suunnittelemasta seuraavaa reseptiä, miettimästä kuvien stailausta tai jos oikein heikosti käy, jään kiinni keittiöstä kauhan varresta..

Aa, sieltä se tulee.

Heräilin -taas – aikaisin. Fiilis oli hyvä. Lomaa on vielä pari viikkoa jäljellä. Nyt jotain ihanaa aamiaista. Mökki täyteen tuoksua. Granola, rapea muromysli säilyy parin viikon ajan. Sitä siis. On mitä nautiskella aamuisin.

Granolalla ei taida olla varsinaista suomenkielistä nimeä. Se on rapeampaa ja makeampaa kuin mysli ja valmistustapakin on erilainen. Mysliä se ei siis ole, mutta voi sitä kutsua vaikka muromysliksi. Se on jotain siltä väliltä.

Kun aamulla saa uunilämmintä granolaa, ei päivä voi kuin mennä hyvin. Ja olihan se hauskaa kuunnella aamiaispöydässä sitä loputonta mmm, aah, ooh-huokailua granolalautasten äärellä. .

Granolaa on niin helppo tehdä, että täystumpelokin siinä onnistuu. Joten kaurat uuniin vaan !

Vähän jäi varastoon.

Granola

1 l luomukaurahiutaleita
1, 5 dl vaahterasiirappia (tai hunajaa)
100 g kookosöljyä
6 rkl ruokosokeria (tai tavallista sokeria)
1 vaniljatangon siemenet ja tanko
pari tl kanelia
1-2 tl kardemummaa
kourallinen tai pari paahdettuja pecanpähkinöitä (tai mitä tykkäät)

Sekoita kaurahiutaleet, kaneli ja ruokosokeri kulhossa. Sulata kookosöljy. Tavallinen ruokaöljykin välttää, mutta kookosöljy antaa hennon, aurinkorannan tuoksun granolaan. Sekoita kookosöljyyn vaahterasiirappi ja yhden vaniljatangon siemenet. Sekoita neste kaurahiutaleseokseen.

Levitä seos uunipellille, laita vaniljatankon palaset myös mukaan. Rapeuta seosta puolen tunnin ajan 200 asteisessa uunissa. Ota pelti pari kertaa puolen tunnin aikana pois uunista ja sekoita granola hyvin. Tarkoitus on, että kaikki kaurahiutaleet muuttuvat kullanruskeiksi ja rapeiksi.

Aamuhetki kullan kallis.

Kun granola on rapeaa ja valmista siis, sekoita joukkoon pannulla paahtamasi pecanpähkinät, jotka pienit granolan kypsyessä. Granolaan voi sekoittaa lisukkeita oman maun mukaan: kuivattuja mustikoita, karpaloita, erilaisia pähkinöitä, kookoshiutaleita. Lista on loputon. Voit säilytellä granolaa tiiviissä purkissa ainakin parin viikon ajan..jos sitä nyt säilytettäväksi jää.

Helppoa, niin helppoa. Uunista alkaa pian nousta tuoksu, kuin joku leipoisi pullaa tai piirakka siellä kypsyisi. Makuuhuoneista alkaa ryömiä unisia, mutta kiinnostuneita kasvoja. Mitä ii-hanaa herkkua täällä valmistuu?

Ja sitten alkoi se mmm, aah, uuh, ooh-vaihe..