Jotain maukasta

ruokablogi

  • Etusivu
  • Vintagem-verkkokauppa
  • Kuvauskurssit
  • Reseptit
  • Videot
  • Korkattu
  • Matkoilla
    • Viinimatkat
    • Alsace
    • Barcelona
    • Cadiz
    • Costa Brava
    • Egypti
    • Kööpenhamina
    • Madrid
    • Penedès
    • Pohjois-Espanja
    • Piemonte
    • Sisilia
    • Tukholman ravintolat
  • Yrityksille
    • Jotain maukasta
    • Tietosuojaseloste

Kolmannen linjan kapakka

1.11.2013 by Mari

 

Pikkujouluherkuttelua.

Pikkujouluherkuttelua.

Tai baariksi ravintola Sandro itseään tituleeraa. Ja voi pojat, mikä mesta.

Saavuin viikko sitten Suomen Blogimedian pikkujouluseurueesta ensimmäisenä Bar Sandroon*. Paikka ei ollut ennestään tuttu eikä ulkona ole kyltin kylttiä, joten hieman arastellen astuin sisään tutkimaan, että täälläkö ne bileet pidetään. Paikka näytti enemmän baarilta kun ravintolalta. Pyörähdin jo kannoilla, kunnes kääntyessäni huomasin, että seinällä luki Bar Sandro. Joten oikea paikka tämä oli.

Kallion kunkku.

Kallion kunkku.

Bar Sandro on legendaarisen Sandron kulman kioskin paikalle syntynyt ravintola. Ei se paljon esittelyjä kaipaa. Rafla pongahti juuri Nytin ravintolakriitikkojen arvostelussa ykköseksi parhaana uutena tulokkaana ja kolmanneksi parhaana ravintolana lukijoiden valitsemana. Ei paha! Ja tämä on erittäin ansaittua.

No, löysin perille. Ei vielä näkynyt tuttuja kasvoja. Siinä samassa paikalle pölähti puhelias omistaja Richard, joka esitteli listaa ja kertoili sen teemoista. ’Ruoka on afrikkalais-marokkolaisvaikutteista, mutta teemme annokset modernilla twistillä’. Drinkkitarjontakeskustelun jälkeen olimme jo sillä tasolla, että jaoimme kokemuksiamme lemmikkilampaasta ja -possusta. Molemmilla tarinoilla oli hieman karu loppu. Mutta aika kului muita odotellessa rattoisasti lapsuuden traumoja jakaen. Hauskoja tyyppejä täällä.

Tunnelmaa..

Tunnelmaa.. (Kuva: Mikko Puttonen)

Vähitellen paikalle valuu iloista Suomen Blogimedian sakkia, bloggareita, mutta ei sitä tähän astista yhtätoista, vaan jopa 14 henkilöä. Ja kaksi vielä puuttui joukostamme. Eli porukkamme on kasvanut. Haleja, hölinää ja esittäytymistä. Jostain syystä uudelleen puhetta possuista. Tällä kertaa Koto Livingin Anun kanssa. Sopii tietysti pikkujoulun teemaan..

Mutta palataanpa Sandroon ja sen ruokaan. Ruoka on superherkullista, annokset ihanan reheviä ja yllättäviä. Paljon vihanneksia ja vihreää. Vierustoverin kanssa ihailimme sitä, miten annokset oli taiten rakennettu. Yhdellä haarukallisella suuta muikisteli chilin potku ja seuraava haarukallinen yllätti makeana. Jokainen suupala oli pieni yllätys.

.. ja ihanaa ruokaa.

.. ja värikästä ruokaa. (Kuva: Mikko Puttonen)

Testasimme listan läpi kattavasti ja jokaikinen annos oli maittava. Tykästyin kovasti salaattipedillä oleviin, täytettyihin filonyytteihin, toinen vegeversio ja toinen mausteinen liha. Myös murea ankankoipiannos oli mieleen. Seuraavan kerran kun Sandroon palaa, valinta tulee olemaan vaikea. Lista on täynnä maittavia annoksia. Ja kehuttu brunssikin on vielä testaamatta.

Muuten, pöytävaraus on suotava, paikka oli viimestä tuolia myöden täynnä. Sana on kiirinyt.

Loppuiltaa siivittivät melko päättömät höpinät sekä sponssien tarjoamat herkut. Kiitos Saimaan juomatehdas*  ja Saloniemen juustola*. Ja tervetuloa joukkoon, Suomen Blogimedian uudet bloggaajat, Jussi, Emmi-Liia, Pinja, Kasper ja Karin.

*sisältöyhteistyökumppanit

Kategoriassa: ravintolaelämyksiä, sisältöyhteistyö, tuote-arvostelu, yhtä juhlaa Avainsanoilla: bar sandro, ravintola sandro, ravintolaelämyksiä, suomen blogimedian bloggarit

Koiran ilma, kissanpäivät

28.10.2013 by Mari

Kakun alku.

Kakun alku.

Kissanpäivät tulee,  jos vaan ehtii sunnuntaina leipoa. Sitten on mitä syödä arkena.

Myrsky laukkasi yöllä pihalla, heitteli kiviä seinään ja raivosi. Sukelsin syvemmälle peiton alle, mutta nukuin levottomasti. Nyt teetä ja sympatiaa. Kakun muodossa.

Syksyn aikana olen siivuttanut, viipaloinut, raastanut ja paloitellut kesäkurpitsaa. Olen paistanut, keittänyt, grillannut ja narskuttanut raakana. Yliannostus? Yli-innostus? Ei laisinkaan. Kesäkurpitsa on yksinkertaisesti hyvää, kun sen oikein laittaa. Vaikka sellaisenaan mauton tapaus onkin.

Tässä kakussa se on ihan parasta. Kakku on mausteinen, pähkinäinen ja kermaviilistä lempeän hapan. Kesäkurpitsa tuo siihen upean kosteuden. Sunnuntaista tuli kevyt ja valoisa ilmasta huolimatta, kun tämä kakku kapusi aamiaispöytään.

Muhevaa, mehevää, maukasta..

Muhevaa, mehevää, maukasta..

Kesäkurpitsakakku

n. 3 dl raastettua luomukesäkurpitsaa
125 g voita
1 dl ruokosokeria
2 luomumunaa
1,5 dl Myllärin Luomu vehnäjauhoja
1 dl Myllärin Luomu täysjyvävehnäjauhoja
0,5 dl hasselpähkinärouhetta
1/2 prk kermaviiliä
2 tl vaniljajauhetta
3 tl kanelia
1 tl leivinjauhetta
hasselpähkinärouhetta vuoan leivittämiseen

Vatkaa sokeri ja huoneenlämpöinen voi vaahdoksi. Lisää kanamunat yksitellen. Sekoita jauhoihin – halutessasi voit korvata vehnäjauhot spelttijauhoilla –  mausteet, leivinjauhe sekä hasselpähkinärouhe. Lisää jauhoseos ja kermaviili kakkuun. Voitele pyöreä kakkuvuoka ja leivitä se hasselpähkinärouheella ja paista kakkua noin tunnin ajan 175 asteessa. Kakku vain paranee seuraavaan päivään, jolloin se on parhaimmillaan. Ja jos sitä vielä jää, loput voi pakastaa paloina ja sulattaa kahvihetkien makeaksi palaksi.

Koko viikon ilo.

Koko viikon ilo.

Mutta nyt. Hetkeksi eropaperit vetämään. Seuraavan kerran laitan kesäkurpitsareseptiä tulemaan ensi vuonna. Mutta en nyt kuitenkaan sentään lupaa mitään..

Muita kesäkurpitsaruokia:

Kesäkurpitsalasagne
Kesäkurpitsakeitto
Grillattu kesäkurpitsa ja grillijuusto

Kategoriassa: aamiainen, leivonnaiset ja leivät, makeaa, sisältöyhteistyö, vihannekset ja juurekset Avainsanoilla: kesäkurpitsakakku, kesäkurpitsaruokia, Lumoudu luomusta, Myllärin Luomu, Suomen inspiroivin leipoja-kisa

Näin. Se. Lähtee.

26.10.2013 by Mari

 

Rauhoittava opettaja Antti Uusitalo.

Rauhoittava opettaja Antti Uusitalo.

Pelotti. Ei pelota enää. Tuokaa mulle niitä pulloja. Ja sapeli.

’Sä hallitset pulloa eikä tosinpäin’, ohjeistaa Savoyn sommelier Antti Uusitalo. Selvä.. ’Enkä mä voi pitää sua kädestä kiinni, koska sulla on pullo vasemmassa kädessä ja sapeli oikeassa’. Snif.

Se olikin tylsä.

Se olikin tylsä.

Ja sitten tositoimiin. No niin. Tukeva ote pullon perästä.

Saumaa pitkin napakasti.

Saumaa pitkin napakasti.

Ekalla kerralla kuului vain ’kilks’. Ja mitään ei tapahtunut. ’Enemmän sapelin kärjellä’, kuului ohje. Oo-kei.

Mä..

Mä..

Sen tuntee, kun sapeli osuu oikeaan. Tumps. Kaula katkeaa kuuden barin paineella ja shampanja kuohahtaa. Mieletön fiilis. Saanko tehdä uudestaan?

tein sen!

tein sen!

Samppanjaa vai shamppanjaa? Samppanja.fi-sivustolla ohjeistetaan, että rakkaalla lapsella on monta nimeä. Tämä pätee ainakin samppanjaan, josta käytetään lukuisia eri kirjoitusasuja. Virallinen suomenkielinen muoto on samppanja, mutta yleisesti käytössä ovat ainakin shampanja, shamppanja ja kansainvälisempi champagne.

Mun rakas lapsi on shampanja. Hyviä shampanjahetkiä, siis!

Kiitos Pernod Ricardille ja Teijalle tästä ainutlaatuisesta oppihetkestä. Eiköhän mun pullot jatkossa aukea sapeloiden..

Kategoriassa: sisältöyhteistyö, yhtä juhlaa Avainsanoilla: antti uusitalo, shampanja vai samppanja, shampanjan sapelointi, shampanjasapeli

  • « Edellinen sivu
  • 1
  • …
  • 65
  • 66
  • 67
  • 68
  • 69
  • …
  • 82
  • Seuraava sivu »

Jotain Maukasta

Maistele sienihullun ruokaentusiastin ja viininystävän maailmaa kuvina, arvosteluina ja resepteinä. Twistillä, mutta pingottamatta. Teksti, reseptit ja kuvat: © Mari Moilanen mari@jotainmaukasta.fi

mari moilanen
  • Näytä pages/Jotain-maukasta/286570568021674:n profiili Facebook palvelussa
  • Näytä Jotainmaukasta:n profiili Twitter palvelussa
  • Näytä Jotainmaukasta:n profiili Instagram palvelussa
  • Näytä jotainmaukasta:n profiili Pinterest palvelussa
  • Näytä UCr--SjxJzrpeA7_j50plOlw:n profiili YouTube palvelussa

Tilaa Sienikirja

Tilaa Sienikirja

FPOTY Finalist Graphic

Pink lady food photographer of the year 2024
pink lady highly commended, food photo award
pink lady food photographer of the year 2018, pink lady

Vanhan tavaran verkkokauppa

antiikkiverkkokauppa, vintagem

Jotain vailla?

Viimeksi kokkasin

  • MAAGINEN SIENIRETRIITTI – matka sienirihmastoon ja -herkutteluun
  • Fermentoitu parsa – hapatustako?
  • Punajuuriorzotto ja fetalumi -väriä talveen
  • Hapanjuuripatonki – helposti täydellistä!
  • Toscalaskiaispullat – siis mitä ihanaa?!?

Reseptit

Kännykkäkuvauskurssit

ruokakuvia kännykällä, ruokakuvauskurssi 2019

Mitä kaikkea?

#arkeakympillä aamiainen brunssi gluteeniton leivonta grillaus grilliruokaa joulu joulun jälkiruoka jälkiruoka jouluksi kalaneuvos kalareseptejä kasvisruoka kaupallinen yhteistyö kesäruokaa kesäsalaatti kurpitsareseptejä kurpitsaruokia lisuke riistalle omenajälkiruoka parsa parsareseptejä perjantaipullo pressimatka pääsiäinen ravintolaelämyksiä riistareseptejä ruoka ruoka- ja viiniblogi ruokablogi ruokakuvaus ruokakuvauskurssi ruokakuvausworkshop ruokalahjat sienet sienireseptejä sieniruoka sisältöyhteistyö sitä parempi soppa uusi vuosi vappu vihreä parsa viiniarvostelu villiyrtit yhteistyö äitienpäiväkakku

Klikkaa portfoliooni

mari moilanen portfolio, mari moilanen photography, food photography

Copyright © Jotain Maukasta

 

Ladataan kommentteja...