Pelotti. Ei pelota enää. Tuokaa mulle niitä pulloja. Ja sapeli.
’Sä hallitset pulloa eikä tosinpäin’, ohjeistaa Savoyn sommelier Antti Uusitalo. Selvä.. ’Enkä mä voi pitää sua kädestä kiinni, koska sulla on pullo vasemmassa kädessä ja sapeli oikeassa’. Snif.
Ja sitten tositoimiin. No niin. Tukeva ote pullon perästä.
Ekalla kerralla kuului vain ’kilks’. Ja mitään ei tapahtunut. ’Enemmän sapelin kärjellä’, kuului ohje. Oo-kei.
Sen tuntee, kun sapeli osuu oikeaan. Tumps. Kaula katkeaa kuuden barin paineella ja shampanja kuohahtaa. Mieletön fiilis. Saanko tehdä uudestaan?
Samppanjaa vai shamppanjaa? Samppanja.fi-sivustolla ohjeistetaan, että rakkaalla lapsella on monta nimeä. Tämä pätee ainakin samppanjaan, josta käytetään lukuisia eri kirjoitusasuja. Virallinen suomenkielinen muoto on samppanja, mutta yleisesti käytössä ovat ainakin shampanja, shamppanja ja kansainvälisempi champagne.
Mun rakas lapsi on shampanja. Hyviä shampanjahetkiä, siis!
Kiitos Pernod Ricardille ja Teijalle tästä ainutlaatuisesta oppihetkestä. Eiköhän mun pullot jatkossa aukea sapeloiden..
Martina sanoo
Vau, sä oot ollut rohkea! Ja taitava! 🙂
Jotain maukasta sanoo
I know! Mä niin niin tyytyväinen, että uskalsin.. Onneksi lupauduin hetken mielijohteesta, koska olisin saattanut muuten hannata.
riitta sanoo
Huikea tuo kuohuva kuva! Mehän voidaan ensi messuilla opastaa seuraava sukupolvi, eikö niin…? 😉
Jotain maukasta sanoo
Näin me tehdään, kun meiltä tämä käy…!