Kaikki jaetaan.

Rapisevaa, ruskeaa sokeria. Pecanpiirakkaa. Jugurttijäätelö sulaa päällä. Marrakeshin  maistuvaista sitruunapiirakkaa paksun, imelän kinuskin kera. Karvaan makeaa suklaakakkua kinuskisydämellä. Olenko taivaassa? No,sokerihumalassa ainakin.

Nämä sokerilla kyllästetyt herkut kannettiin pöytään ravintola Boulevard Socialissa todella maittavien, jaettavien alku-ja pääruoka-annosten jälkeen. Ja taju meinasi mennä. Sokerista, makeudesta, täydellisestä aterian lopetuksesta. Ei  näin hyviä jälkiruokia edes ole. Olisin nuollut lautasenkin, jos olisimme jaksaneet tämän kahdelle makean ystävälle tarjottavan sokeri-ilotulituksen syödä viimeistä murua myöden.

Välimeren maat, värit ja lämpö ovat innostaneet ravintolaelämän kultapoika Tomi Björckiä kumppaneineen tässä kaikin puolin mukiin menevässä  ravintolassa. Siellä täällä näkyy pieniä, kivoja yksityiskohtia: persoonallisia laseja, koukeroiset aterimet, puuta ja metallia. Roseviinikin oli läpinäkyvän vaaleanpunaista ja tuoksui mansikalta. Viinilista on napakka, mutta hyvä. Ja ne jälkiruoat..

Mutta kelataanpa tuosta loppuhuipennuksesta takaisin  alkuun. Bulevard Social aukesi joskus kesän korvilla. Tarjolla on mausteisia herkkuja pieninä annoksina. Lista on pitkä. Kuin nälkävuosi. Viiden hengen seurueemme oli jo päättänyt,  mitä yhteisiä annoksia tilataan ennen kuin itse ehdin edes kahlata koko listaa läpi. Mutta ei se mitään. Jok’ikinen annos oli maukas ja niistä riitti maistiaiset koko joukolle. Pöytään kiiti kovaa tahtia -tämä tahti on ainoa asia, josta tuli pitkä miinus – meriahventa ja bouillabaissea tiiviissä muodossa, rapeaa possunkylkeä omenaraasteella,  jättikatkoja ja fetaa, vihersimpukoita vartaassa, naudanlihatartaria ja social plate, jossa muun muassa hummusta ja pieniä pitaleipiä. Johtuuko vauhdikas tarjoilu tarjoilijoiden valtavasta määrästä vai siitä, että illassa on pari kattausta ja nautiskelijat täytyy saada pika pikaa lykättyä yöhön?

Joka tapauksessa Tomi on löytänyt aarteen sateenkaaren päästä tai ainakin keksinyt, mikä puree kaupunkilaisiin ravintolakävijöihin.  Kaikki kolme ravintolaa-Gaijin, Farang ja uusin Bulevard Social – saavat suitsutusta osakseen. Ja pöytää saa jonottaa. Mutta ihan aiheesta. Kyllä näihin kannattaa mennä. Muuten, älä ohita LL Cool J:tä. Sekin maistuu!

Perjantaisen tyttöjen illan jälkeen pehmeän hummuksen ja pitaleivän himo iski uudelleen lauantai-iltana. Ei se mitään. Nopsaan sen vääntää. Tällä ohjeella saa pehmeän ja tavallista valkosipulisemman hummuksen aiksiseksi. Joka katoaa parempiin suihin tuota pikaa.

Melkein kuin Välimeren auringon yllä.

 Valkosipulihummus

1 prk kikherneitä liemessä (n. 250 g)
1,5-2 dl kikherneiden säilöntälientä
5 rkl sitruunamehua
1 iso valkosipuli kypsennettynä uunissa (tai pari valkosipulin kynttä murskattuna)
1 tl sormisuolaa , sitruunaista, jos on
1,5 rkl tahinia

Leikkaa valkosipuli vaakasuunnassa halki. Sivele leikkauspinnat oliiviöljyllä. Kypsennä puolikkaat 175 asteen lämmössä niin, että kynnet ovat aivan pehmeitä. Mittaa kaikki aineet kulhoon ja aja tasaiseksi tahnaksi sauvasekoittimella. Tahnaa kaavitaan suuhun pitaleivällä, joka on leikattu kuuteen pieneen kolmioon, voideltu öljyllä, pinta koristeltu mustilla seesaminsiemenillä ja palaset lämmitetty uunissa.   Helppoa ja niin hyvää!