KAUPALLINEN YHTEISTYÖ

Eilen jossittelin, että jos jussina olisin maisemissa. Jatkan jossittelua, koska haluan kertoa kavereilleni, mitä kaikkea emme nyt sitten jussina syö..

Rakastan monia asioita. Runsaskuituiset ruissipsit ovat yksi tällainen. Ei juurikaan syö muita sipsejä enää. Ruissipsit ja -lastut ovat sen verran perussipsejä maukkaampia. Sipsiasioissa en terveellisyyttä juurikaan mieti, koska silloin kun on sipsihetki, se ei ei terveellisen elämän huippukohtia. Mutta toki nämä rukiiset vastineet ovat himpun verran perussipsejä terveellisempiä, koska niitä ei paisteta upporasvassa, vaan ne valmistuvat uunissa.

 

Sipsit? Lastut? Enkö osaa päättää mistä puhun. No osaan, osaan. Linkosuolla vain sattuu löytymään kahta plaatua –RuisSipsit ja RuisLastut – sipsiherkkua. Ohuita, rips raps rapsakoitalastuja ja himpun verran paksumpia sipsejä.

Molemmat hyviä, tosin oma suosikkini on nuo paksummat lastut. Vahva, rukiinen maku ja ne kestävät myös täyttämistä näpsäköiksi alkupaloiksi. Lastuja voi dippailla kaikenmaailman kastikkeisiin ja itse dippailen iloilla myös sipsejä. Saunasta vilvoitellessani nautin sipsejä kuplivan kanssa sellaisenaan.

Tässä kuvitteellisen kaverijussini alkupalat. Kun pääruoaksi suunnittelin frendeille grillatut, mehevät ahvenet, niin aterialla alkupalan virkaa hoitavat tartartäytteiset sipsit ja aurinkokuivattu tomaatti-nokkoskeaviilikastikeeseen dipattavat lastut. 

Dippikastike sai idean villiyrttiajasta, joka nyt käy kuumimillaan. Nokkonen on superterveellistä ja vielä upean vihreän väristä kevyesti ryöpättynä, joten sitä dippiin siis. Vastaväriksi punaista aurinkokuivattua tomaattia. Kombo on mainio ja se istuu rukiisten lastujen makuun.

Kohta alkaa kuvitteelinen juhannuspöytä olla katettuna kavereille. Vain jälkiruoka puuttuu..!

Yhteistyössä Linkosuon kanssa.