Jotain maukasta

Soseita lasissa – mustikkasmoothie

5.2.2013 by Mari

Värikin on varmaan terveellinen.

Pakkanen pullistelee kesän marjoja. Viimeistään nyt on aika käyttää ne pois. Menettävät makunsa, raukat. Ja kohta pukkaa uutta tilalle. Tehosekoittimelle käyttöä, siis.

Joskun on niin helppoa elää terveellisesti. Ainakin hetki. Aamuinen hetki.

Teho- ja sauvasekoitin viettävät suurimman osan aikaa kaapin kätköissä. Nyt kaivelin ne käsille. Tervehdys, c-vitamiinipitoinen elämä. Nyt tyhjennetään jääkaappia. Ja soseutetaan kaikkea eteen sattuvaa. Mustikat saivat kyytiä näin alkuun. Pöydällä kypsyvät mangoparat eivät tiedä, mikä niitä odottaa. Ja bataatti, älä luule, että säästyt tältä. Tosin smoothieta ei bataatista tehdä – vai pitäisikö kokeilla?

Soseutuksen jälkeen on varmaa, että kukaan ei enää nuku.

Mustikkasmoothie

Omena-rypälemehua tai pelkkää omenamehua
1 dl rahkaa
1 banaani
200 g pakastemustikoita jäisinä

Ja matkaan!

Laita kaikki ainekset rahkaa lukuunottamatta tehosekoittimeen ja aja soseeksi. Tai tee sama sauvasekoittimella. Lisää joukkoon rahka ja tarjoile heti. Imuttele smoothie pillillä aamutoimien lomassa. Ennen töihin lähtöä kannattaa käväistä peilin kautta katsomassa, että kuinka sinisen lookin tällä supersmoothiella saikaan aikaan..

Catwalkin kuuma kuningatar

1.2.2013 by Mari

Mustaa valkoisella. Ja ripaus punaista.

Etelä-Afrikan helmi. Tumma ja täyteläinen Pinotage. Oikea catwalkin kuningatar.

Maailma on näyttänyt kovin mustavalkoisesta. Ja vähän kurjalta. Sitkeä flunssa on kitkutellut päällä. Joka aamu herätessäni tunnustelen oloani. Kyllä, parempi. Mutta kun saan itseni ylös sängystä, tauti tarttuu taas tiukasti kiinni.

Mutta nyt. Taudista viis. Vähän viiniä. Onhan perjantai. Pinotage-perjantai.

Maailma syttyi väreihin. (Lehti taustalla Love No 8, A Costume Drama, AW 2012)

En ole vähään aikaan ostanut tätä Etelä-Afrikan savuisaa juomaa. Alkossa niitä ei ole montaakaan tarjolla ja joitain vuosia sitten nekin vähät tuli maisteltua. Pinotage yhdistää rakastamani Pinot Noir -rypäleen Cinsault (Hermitage)-rypäleeseen ja näin syntyi tuo sopusointuinen nimi, Pinotage.

Kaksi kaunista. (Lehti taustalla Love No 8, A Costume Drama, AW 2012)

Nyt nappasin mukaani Flagstone Writer’s Block Pinotagen. Ihan muikea valinta. Vaikka tällä hetkellä sitkeä flunssa vie puolet mausta, niin tämä Pinotage yllätti. Pinotageille tyypillinen savuisuus ja rustiikkisuus oli tässä viineissä muodikkaan pehmeänä pakettina. Maku ei ole niin muhkea kuin Pinotageissa yleensä, vaan tämä viini maistuu ihan sellaisenaan. Ja antaa tilaa ruoan mauille. Marjaisa, tummanpuhuva ja maanläheinen maku soljuu suussa. Vielä ehtii laittaa jotain metsäistä ja riistaisaa tämän viinin kanssa.

Tyylikäs, maistuva viini. Kyllä nyt kelpaa. Selailla muotilehtiä. Flunssaa parannella.

Kohti uutta. Ja sen yli.

27.1.2013 by Mari

Onnellinen aamiainen.

Joskus on aika. Aika ottaa iso luuta ja lakaista kunnolla. Ravistaa pois menneiden vuosien kivet ja roskat. Tehdä tilaa uudelle.

Nyt on tämä aika. Isompien elämään liittyvien muutosten lisäksi myös pienemmät asiat ovat saaneet huutia. Vuoden alussa olen vaihtanut kampaajaa (iso asia naisen elämässä), tuhlannut aivan liikaa aivan liian hienoon tietokoneeseen ( ja nyt koetellaan

Lasi skagenia. Tai kaksi.

hermoja uuden opettelussa), uusinut blogin ilmeen (silkkaa riemua, suitsutusta) ja etsinyt tuoreen lenkkimaaston. Tämän viimeisen sillä seurauksella, että eksyin kolmen kilometrin säteelle kotitalosta. Neitsytmatkalla.

Blogi elää, muuttuu ja kehittyy. Tuli halu ja tarve saada blogille oma ilme ja identiteetti. Näitä vaihtoehtoja piti lähteä brunssille pähkimään rakkaiden ystävien kanssa.

Kämp Brasserien sunnuntaibrunssi meni uusiksi Michelin mestari Sauli Kemppaisen tulon myötä. Ja alkufiilikset oli hyvät. Jos näin moni jonottaa brunssille klo 12, sen täytyy olla herkullinen. Ja pöytävaraus selkeästi suositeltava.

Punaista ja tulista.

Kämpin Brasserie ja baari henkivät sellaista rauhaa ja jykevyyttä, että mieli tyyntyy ja ajatus selkiytyy. Juuri oikea paikka isoille päätöksille.

Haahuilin blogin eri logovaihtoehtojen välillä, enkä päässyt kiinni oleelliseen. Kiusasin aiheella ystäviäkin. No, nyt hieman apetta. Alkuun Mimosaa, katkarapuskagenia, punajuurilohta ja meheviä salaatteja. Leipiä, mehuja inkivääri- ja rakuunatwistillä.

Joku höpsö aloitti lämpimillä ja nautiskeli antaumuksella tuhdeista makkaroista, ribseistä ja crabcakeista. Näkyi pöydällä olevan

Näillä olisi voinut aloittaa.

uppomunakin. Tämän brunssin teema näyttää tiivistyvän ajatukseen ’erilaista ja tuoreesti.’

Istuskelimme katetun terassin puolella ja onnistuneesti tiivistettyyn jälkiruokatarjontaan – raikkaaseen minttu-vadelmamousseen, suloisen makeaan suklaamousseen, monenkirjaviin macaroneseihin ja juustoihin – päästyämme, päätös oli tehty. Jotain maukasta -ruokablogille oli valittu logo ! Tyytyväisenä, vatsa herkkuja pullollaan siemaisin viimeiset Mimosan rippeet ja astelin napakkaan pakkassäähän.

Tämä valittiin. Ikkunat höyryssä kokaten.

Tämä vuosi kuljetaan pää pilvissä ja jalat maata tapaillen. Ja mitä, eikö tässä pakkasessa tunnu jo lämmin tuulahdus? Laulavat linnut ovat palanneet ja kevät kolkuttelee ovella? Valo on taas täällä.