Mustaa valkoisella. Ja ripaus punaista.
Etelä-Afrikan helmi. Tumma ja täyteläinen Pinotage. Oikea catwalkin kuningatar.
Maailma on näyttänyt kovin mustavalkoisesta. Ja vähän kurjalta. Sitkeä flunssa on kitkutellut päällä. Joka aamu herätessäni tunnustelen oloani. Kyllä, parempi. Mutta kun saan itseni ylös sängystä, tauti tarttuu taas tiukasti kiinni.
Mutta nyt. Taudista viis. Vähän viiniä. Onhan perjantai. Pinotage-perjantai.
Maailma syttyi väreihin. (Lehti taustalla Love No 8, A Costume Drama, AW 2012)
En ole vähään aikaan ostanut tätä Etelä-Afrikan savuisaa juomaa. Alkossa niitä ei ole montaakaan tarjolla ja joitain vuosia sitten nekin vähät tuli maisteltua. Pinotage yhdistää rakastamani Pinot Noir -rypäleen Cinsault (Hermitage)-rypäleeseen ja näin syntyi tuo sopusointuinen nimi, Pinotage.
Kaksi kaunista. (Lehti taustalla Love No 8, A Costume Drama, AW 2012)
Nyt nappasin mukaani Flagstone Writer’s Block Pinotagen. Ihan muikea valinta. Vaikka tällä hetkellä sitkeä flunssa vie puolet mausta, niin tämä Pinotage yllätti. Pinotageille tyypillinen savuisuus ja rustiikkisuus oli tässä viineissä muodikkaan pehmeänä pakettina. Maku ei ole niin muhkea kuin Pinotageissa yleensä, vaan tämä viini maistuu ihan sellaisenaan. Ja antaa tilaa ruoan mauille. Marjaisa, tummanpuhuva ja maanläheinen maku soljuu suussa. Vielä ehtii laittaa jotain metsäistä ja riistaisaa tämän viinin kanssa.
Tyylikäs, maistuva viini. Kyllä nyt kelpaa. Selailla muotilehtiä. Flunssaa parannella.
