Pää tyynyyn tai tyyny suuhun.
Pastakonetta veivattiin joitain viikkoja sitten. Syntyi narupastaa. Ja ravioleja.
Ajatus raviolien tekemisestä oli niin ex tempore, että en ollut hankkinut mitään täytteitä näille italialaisille tyynyille. Ei muuta kuin pää jääkaappiin Nicky Minaj-tyyliin ja aineksia tutkimaan. Löytyi fetaa, tuoretta pinaattia ja munia sekä parmesania on hyllyssä aina. Näistä paprikaravioleille täytettä väsäämään.
Jotain tuttua tässä täytteessä oli. Tuli mieleen, että olen tällaisella parmesan-feta-kanamuna-oreganotäytteellä täytellyt miedosti kreikkalaisvaikutteisia rahka-voitaikinapiirakoita. Niistä ainakin tuli hyviä. Katsotaan, miten tämä toimii raviolibusineksessa.
Kuumensin reilun puoli litraa pinaatteja pannulla oliiviöljyssä hyörytetyiksi ja kypsennetyiksi. Jäähdytin pinaatin. Sekoitin tällä välin puolikkaaseen fetapakettiin raastettua parmesania, pari keltuaista, rouhauksen mustapippuria ja lopuksi jäähtyneet pinaatit. Raviolilevyt odottelivat jo laudalla. Sitten täyttämään.
Vihreää sisukseen.
Raviolit feta-pinaattitäytteellä
100 fetaa
3/4 dl parmesania
2 keltuaista
mustapippuria
n-. 1/2 l tuoretta pinaattia (n. 3/4 -1 dl dl valmista)
Ainekset sekoitetaan ja raviolilevylle laitetaan nökkösiä tasaisin välimatkoin. Itse halusin ravioleista isoja ja pulleita, tarjottaessa pari per ruokailija -kokoa. Ja tällä annoksella niitä tuli kahdeksan.
Kun täyte oli aseteltu ensimmäiselle levylle, voitelin huolellisesti kaiken täytteen alta näkyvän levyn vedellä. Takaraivossa nakutti pelko siitä, että kattilassa uisi löysiä pastarättejä ja muna-fetaseosta. Sitten toinen levy päälle, tarkkaa painelutyötä, turhat ilmat pihalle ja tuloksena syntyi kookkaita, hellyyttävän näköisiä ravioleja.
Raviolit odottelivat kelmun alla kylmässä iltaan, jolloin ne pääsivät alkuruokana tarjolle. Valmistin raviolien kanssa nopean öljyisen kastikkeen. Sitruunaoliiviöljy antoi juuri sopivaa kärkeä makuun ja annoksen koristeet, herneenversot, saivat kiiltoa pintaan. Poimin valkosipulin palaset pois kastikkeesta ja lusikoin sitä ensin raviolien päälle, lisäsin herneenversot ja lusikoin loput kastikkeet versojen pintaan. Kaikki maut suorastaan soivat yhteen: riittävän suolainen täyte, sitruunan aromi ja rapeat herneenversot. Ah!
Ja sen pituinen se.
Sitruunainen öljykastike ravioleille
4 rkl sitruunaoliiviöljyä
1 rkl voita
1 solo valkosipuli murskattuna
Laita voi ja öljy pannulle, kuumenna. Lisää murskattu valkosipuli, freesaa ja kaada kastike ravioleille.
Tämä raviolitarina ja koko pastakokeilu oli niin positiivinen, että eiköhän pastakone toistekin kaiveta kaapista käyttöön. Sitä odotellessa perjantaimusa päälle. Gabrielle Aplin on tehnyt jo entuudestaan koskettavasta ja moneen kertaan kopioidusta hitistä – The Power of Lovesta – ehkä vieläkin koskettavamman. Herkistelyä. Ja sen pituinen se. Raviolitarina.
