Jotain maukasta

ruokablogi

Kahden vokaalin viini

by

Eminäosaatätälausua.

Enminäosaatätälausua.

Oi voi. Tämän viinin nimessä on kaksi vokaalia ja 10 konsonanttia.

Täytyy myöntää, että jos Alkossa vielä pitäisi viinit noutaa tiskiltä, niin jäisi itävaltalainen Jurtschitsch-roséviini noutamatta. Kun on helpompi sanoa vaikka Mateus-rose.

Mutta onneksi ei näin ole, vaan oman kaksivokaalisen voi hakea vaikka täyden hiljaisuuden vallitessa ja vastata Alkon myyjän iloiseen tervehdyshuikkaukseen viileällä päännyökkäyksellä.

Parempi olla lukematta. Sokkona vaan.

Parempi olla lukematta. Sokkona vaan.

Viileää. Sitä myös tämä viini haluaa olla. Kerrassaan hienon värinen viini on yllättävän tasapainoinen paketti. Kuiva ja ruokaisa. Viini, joka sopii erinomaisesti grillatun siian kanssa. Uudet perunat vielä kylkeen. Tuli tuossa taannoin kokeiltua. Hyviä olivat, molemmat!

 

Aikamoinen körmy. Ei muuta kuin grilliin paistumaan.

Aikamoinen körmy. Ei muuta kuin grilliin paistumaan.

Siika suolataan ja pippuroidaan puolin ja toisin. Sisus täytetään sitruunan- ja limenlohkoilla, ruohosipulilla ja tillin varsilla. Kala halsteriin ja grilliin. Valmista on, kun selkäevä lähtee pois helposti nyppäisemällä.

Kymmenen konsonanttia. Muttei nimi makua pahenna. Jurtschitsch on oikein kelpo rose.

Meri, se on tullut takaisin

by

Juhannuskukkien aikaan.

Juhannuskukkien aikaan.

Näin huusivat muumit Pyrstötähti-kirjan lopussa. Ja tämä lausahdus tuli nyt mieleeni, kun katselin merta ja nautin lasillisen. Sekä iloitsin uutukaisen blogimedian synnystä.

Haloo. Ei se ollut meri, vaan järvi. Ja miten muumit liittyvät tähän viiniin? Aika vähän. Paitsi että tämä viini kumisee merellistä kaikua. Vaatii vetten äärelle.

Olen kai hieman väsynyt viineihin, joissa päämakuna on voimakas mustaherukkaisuus, ruohoisuus ja nokkonen. Kyllä. Tarkoitan Sauvignon Blanc-viinejä.

Ryhdikäs. Hapokas.

Ryhdikäs. Hapokas.

En tosin ole unohtanut hetkeä, jolloin ensi kerran maistoin Cloudy Bay Sauvignon Blancia. Raikas, lempeä ja herkkäkin maku. Mikään ei ollut pilvistä. Rakastuin.

Mutta nyt jostain syystä Sauvignonin maku tökkii. Siksi suhtauduin vähän epäillen Tapiolan Alkon viiniguru Arin suosituksiin maistaa tätä Marigny Neuf Sauvignon Blancia. Mutta Ari kehui viiniä nimenomaan ruoan kanssa nautittavaksi. Viini kuulemma syttyy eloon ruokapöydässä. Ei noita hyviä ruokavalkkareita koskaan ole liikaa.

 

Korkki päälle ja kalaan.

Korkki päälle ja kalaan.

Kokeilin. Tykkäsin. Hienostunut ja tyylikäs viini, jossa sauvignonblancmaisuus on läsnä vain aavistuksenomaisesti. Viinissä oli myös mieto savuinen aromi, joka sopii erinomaisesti kalaruokien kanssa. Hyvät, kirpsakat hapot kestävät kalaruokien sitruunaisuutta.

Oikein kiva kalaviini. Nyt vaan matoa koukkuun ja koho veteen! Ja ruokaa tälle viinille.

—

Merellinen syntymä.

Merellistä juhlintaa.

Tässäkin kuvassa kilistellään iloisesti valkoviinilaseja. Eikä syyttä.

Tämä hyväntuulinen joukko on osa tänään perustetun blogiyhteisön, Suomen Blogimedian, tasokasta bloggaajajoukkoa.

11 taitavaa ja ammattitaitoista bloggaajaa on mukana tässä käynnistyvässä yhteisössä, Jotain maukasta-ruokablogi mukaanlukien. Bloggaajajoukkomme bloggaa laajasti eri aihepiireistä eli niin lapsiperhe-elämän, ruoan, sisutuksen kuin ekologisen elämäntyylinkin asiat saavat tilaa näiden blogien palstoilla.

Suomen Blogimedia -yhteistyön käynnistyttyä Jotain maukasta-blogin yritysten kanssa tekemä sisältöyhteistyö jatkuu vastaavaan malliin kuin aiemminkin, mutta se hoituu jatkossa Suomen Blogimedian kautta.

Alla koko komea bloggaajakaarti. Käy tutustumassa!

Jotain maukasta, Mari Moilanen

Kemikaalicocktail, Noora Shingler

KOTOliving, Anu Harkki

Lähiömutsi, Hanne Valtari

Outilespyy, Outi Pyy

Paikka auringossa, Dorit Salutskij

Mikko Puttonen, Mikko Puttonen

Project Mama, Katja Lahti

Safkaa, Hanna Gullichsen

Salamatkustaja, Satu Rämö

Varpunen, Susanna Vento

R-A-K-A-S koivu, koivusein

by

Älä viitsi, rakas.

Älä viitsi, rakas.

Meillä on viha-rakkaussuhde. Pohdin tätä Muskatellerin äärellä.

Kaunishan tuo koivu on. Ja tuulen havina koivunlehdissä kielii kesästä. Ja vihta. Kovin rakas saunakaveri. Mutta siitepölyaika. Se pistää suhteen katkolle.

Olen tässä odotellut, että milloin koivuallergia iskee päälle . Mutta eihän se enää iskekään. Kukinta alkaa olla ohi. Viime vuonna samaan aikana imin astmapiippua – ensimmäistä ja toivottavasti viimeistä kertaa – hartaasti. Nyt koivut eivät jaksaneet hyvän satovuoden jälkeen lykätä norkoja. Henki kulkee. Ihanaa.

Laittaa ukon tanssimaan.

Laittaa ukon tanssimaan.

Uskalsin myös taittaa koivunoksan tämän viikon perjantaipullon, Loimerin Muskatellerin rekvisiitaksi. Se sopii hyvin tähän hemaisevaan Itävaltalaiseen viiniin.

Itävalta on viinimaana kiintoisa. Villinpuoleinen viljelijä Willie Opitz häärii siellä ja on tuonut tarjolle mielenkiintoisia punaisia ja valkoisia. Jälkiruokaviinejä unohtamatta. Viinimaana Itävalta on pieni, mutta sitäkin persoonallisempi. Rypäleille rankka ilmasto tuottaa omintakeisia viinejä. Sokkona Italia-hyllystä napattu viini osuu herkemmin harhaan kuin Itävalta-hyllystä mukaan poimittu.

Mitä jäljelle jää.

Mitä jäljelle jää.

Ja Grüner Veltliner-maana Itävalta on pettämätön. Nämä ovat sellaisia kepeän olon viinejä, hyvän hapokuutensa ansioista raikkaan kuplivan oloisia ja hienosti ruokaan sointuvia viinejä.

Ja nyt tämä Muskateller. Ei juurikaan tarvinnut pohtia, että maistanko tätä Itävallan täyttä luomua olevaa uutuutta vai en. Enkä pettynyt. Loimer oli mieluisa löytö. Raikas ja hieman kukkainen maku. Kuitenkin viini on kevyt, kuiva eikä ollenkaan liian parfyyminen, mihin muskatellerit voivat joskus syyllistyä.

Loimer on jälkeen hyvä esimerkki siitä, että aina ei tarvitse mennä merta edemmäs kalaan, kun etsii sopusointuista vaaleaa.

Perjantaipullon kanssa soi 30 Seconds to Marsin uutukaisen levyn helmi ’Bright lights, Big city’. Ja taas mennään. Otetaan siis lasillinen. Kahisevalle koivulle ja kesälle!