Jotain maukasta

ruokablogi

  • Etusivu
  • Vintagem-verkkokauppa
  • Kuvauskurssit
  • Reseptit
  • Videot
  • Korkattu
  • Matkoilla
    • Viinimatkat
    • Alsace
    • Barcelona
    • Cadiz
    • Costa Brava
    • Egypti
    • Kööpenhamina
    • Madrid
    • Penedès
    • Pohjois-Espanja
    • Piemonte
    • Sisilia
    • Tukholman ravintolat
  • Yrityksille
    • Jotain maukasta
    • Tietosuojaseloste

Grillin tuoksu

3.5.2013 by Mari

 

Täyttöhommia.

Täyttöhommia.

Grillin tuoksu. Siinäpä se.

Se tuoksu on taas täällä. Nenä nappaa sen lenkillä. Mm..tehdäänkö nyt pihviä vai kanaa?  Vappuna se tuoksu kiiri naapuripihoilta. Ja makkaroiden tirinä kantautui tuulen mukana. Se tuoksu tekee aina nälkäiseksi. Grilliruoallekin taitaa olla oma vatsansa. Vähän kuin jälkiruoille.

Ensin katkaistaan jalka.

Ensin katkaistaan jalka.

Grillin tuoksu. Siinä samassa sinkoudun vuosia, vuosia taaksepäin, Långvikin lahden rannalle. Pyöreän hiiligrillin ääreen, jossa isot T-luupihvit kypsyvät mehevästi tuoksuen. Tai Turun saaristoon, missä omatekoisessä grillihärvelissä paistui makkaraa. Päältä palanutta, sisältä kylmää. Grillin tuoksu. Positiivisia, aurinkoisia mielleyhtymiä. Yhtä kaikki.

Perjantaina voi grilliin nakata vaikka herkkutatteja. Näin alkupaloiksi.

Kuka sotki?

Kuka sotki?

Herkkusienilakit Camembert-täytteellä

herkkusieniä
Camembert-valkohomejuustoa (ei mielellään vielä kovin valuvaa)
aurinkokuivattuja tomaatteja
tuoretta rosmariinia tai timjamia

Poista lakeista jalat. Leikkaa Camembertistä ja aurinkokuivattuista tomaateista pienempiä, lakin sisään mahtuvia paloja. Itse käytin vielä hieman napakkaa, mietoa ja voimaista Camembertiä. Näin juusto ei kypsennettäessä täysin valu pitkin grilliä, vaan säilyttää muotonsa ja makupalat säilyvät kauniina. Koristele lakit lopuksi pienellä rosmariinin oksalla tai timjamin lehdillä. Grillaa parilalla, kunnes lakki rypistyy kypsäksi ja juustosaa hieman väriä vaaleaan nahkaan. Kypsyy nämä muuten ihan sujuvasti uunissakin, 225 asteessa vajaa 10 minuuttia.

Ja ehkä vielä lasillinen? Perjantai.. Joku kiva, pehmeätanniininen punaviini ja nämä mehevät lakit muodostavat suussa sulavan herkkuparin. Sangiovese-pohjainen Tommasin Poggio al Tufo Rompicollo on aika mukava viini kypsennetyn juuston kanssa. Ja marjaisuutta löytyy eli T-luupihviä kalutessa voi siemailla tätä siinä sivussa. Tämä on sellainen vanha suosikkini Toscanasta. Jos muuta ei tule mieleen, niin Rompicollo ainakin on maittava punkku grillatun ruoan kanssa.

Paistumaan!

Paistumaan!

Grilli on kuumennut näinä rapsakkoina kevätpäivinä – viileydestä huolimatta tai siitä johtuen – jo monenmonituista kertaa. Kaikenmaailman herkkureseptejä tulossa, pysy kuulolla!

Mitä viime kesänä grillasinkaan?

Chorizot ja mehukas grillisalaatti
Porsaansisäfile korianteripestolla
Grillipizza
Kreikkalainen hampurilainen
Parsa
Lahna

 

Kategoriassa: grillistä, pientä hyvää, sienet, viini Avainsanoilla: grilliruokaa, herkkusienet grillissä, perjantaipullo, täytetyt herkkusienet, Tommasi Poggio al Tufo Rompicollo, viiniarvostelu

Se on ruoste

19.4.2013 by Mari

Kuvassa valkoviini.

Kuvassa valkoviini.

Tästä viinistä tuli vahva mielleyhtymä. CMX. Ja ruoste.

Edelleenkin odotan kevättä. Tai edes hippusen verran lupausta terassikeleistä. Ja siksi etsiskelin hapokuutta elämään. Roséviinillä. Mutta löytyi ruosteenruskea valkoinen.

Piti oikein käydä Alkon-tädilta kysymässä, että mitä tämä rosé tekee valkoviinihyllyssä. Tämä Tommasin Il Grigio Ramato. Täti siihen totesi, että ei ole rosé. On valkoviini. Tarkalleen ottaen Pinot Grigio.

Jopas nyt jotain. Ja älkää nyt huijatko. Mutta kyllä, kyllä, viini on vain ollut kuorikosketuksessa normaalia pidempään. No niin on. Valkoviinini on ruostunut! Pakko maistaa.

Ja hyvä, että maistoin. Oli kerrassaan mukiinmenevä valkoinen. Tai valkoviini rosén häivähdyksellä paremminkin. Tästä viinistä löytyy molempien sävyjen parhaat puolet. Ja väriä kuin ruostuneesta haarniskasta. Kirvoittaa varmasti kielenkannat illallispöydässä.

Korkkia kohti

Korkkia kohti.

Sillä illallispöytään tämä viini kannetaan. Suolapaahdetun siian kanssa tai voimakassavuisen lohen kera. Tästä Tommasin viinistä kun löytyy sopivasti happoja ja hienostuneisuutta. Hedelmääkin. On viini herkullista sellaisenaan, CMX:n kanssa tai yksinkertaisesti vain kaunis katsella. Enemmän tällä viinillä on luonnetta ja särmää kuin roséilla. Ei ole mikään hupakko. Väristä huolimatta,

Mutta edelleenkään en pääse irti CMX-muisteloista. Vieläkö joku muistaa tämän biisin? Mä muistan. Mutta kyllä noi taitelijat vähän värittää näitä sanoituksia. Ei se Yrjänä mitään pihallaan polttanut. Siellä se tamppasi mattoja Lauttasaaressa. Naapureita kun oltiin. Silloin joskus.

Minä kerään kaiken pihalle ja poltan.

Minä kerään kaiken pihalle esiin ja poltan.

Kuuntele. Kokeile. Maista.

hei
katso kuinka hiljaa
kaikki käy
mutta vuodet on lyhyet
ja kun kuu ja aurinko ovat yhdessä taivaalla
minä kerään kaiken pihalle esiin ja poltan

niin
kirjat ja paperit
ehkä myös
huonekalut ja muistot
kaikki valheet jotka tulevat elämän tielle

kaikki hyvä mikä estää näkemästä
se on ruoste

savu nuolee raunioita
tiedäthän miltä tuntuu
lämmittää käsiään
palaneiden kotien tuhkassa

hei
katso kuinka hiljaa
sataa taas
tomu vuotten ylle
ehkä nämäkin murhaajankädet etsivät päätä
jota silittää ja tuntea maailman paino
se on ruoste

A. W. Yrjänä

Kategoriassa: perjantaipullo, tuote-arvostelu, viini Avainsanoilla: erinomainen valkoviini, hyvä kalaviini, perjantaipullo, Tommasi Il Grigio Ramato, viiniarvostelu

Noidat juhlivat öisin

24.3.2013 by Mari

Pimeä nousee.

Pimeä nousee.

Musta etiketti. Jotain hämärästi tuttua. Huh, onko tämä pullo Blair Witch -projektin noidan tekosia?

Intensiivistä kauhua ja näkymätön vihollinen. Öisiä ääniä teltan ulkopuolelta. Jäljelle jää vain filmi..

Mitähän itävaltalainen viinintuottaja Willie Opitz on ajatellut, kun on tähän Heideboden punaviinipulloon etiketin suunnitellut? Oksarakennelmia ja joku hämärä teltta. Ensi fiilikset pullosta nostattavat ihon kananlihalle. Ihan kauhuelokuvameininkiä. Blair Witch -project.

Ääniä. Et ole yksin.

Ääniä. Et ole yksin.

Kulttielokuva Blair Witch -project oli aidosti pelottava elokuva, vaikka ei siinä ollut päätä eikä häntää. Eikä tarinalla yhteyksiä todellisuuteen. Toisaalta, itävallan mielenkiintoisin viinivaikuttaja Willie Opitz osaa hommansa ja tämä uutuus kiinnostaa kovasti. Alkon myyjäkin kehui tätä tuotetta vuolaasti. Unohdetaan kauhuelokuvaviittaukset ja maistetaan. Rohkeasti.

Värit häviävät.

Värit häviävät.

Kyllä kannatti. Heideboden on todella hintansa, muutaman sentin yli 10 euroa, väärti. Pehmeä, tummanpuhuva ja marjaisa viini on erittäin herkullinen. Helppo juotava. Viini sellaisenaan, seurustelujuomaksi tai lihaisan ruoan kanssa. Pääsiäisen lammasaterialle? Tuntuu, että viini sopii melkein minkä kanssa vain. Hyvin se meni mausteisemmankin aterian, chorizomakkaralla ja kinkulla sekä sienille täytettyjen perunankuorien kanssa. Vieraat tykkäsivät. Juoma katosi parempiin suihin alta aikayksikön. Olisi pitänyt ostaa pari pulloa. Willie ei petä. Jännittävä pääsiäisjuoma tämä Opitzin uutuus.

Vain viini jää.

Vain viini jää.

Kokeile. Mutta. Muista ottaa taskulamppu sängyn viereen yöllä. Yöllä hahmot erkanevat varjoista ja lapsuuden ajan pelot ojentelevat pitkiä kouriaan. Rapsahdus keittiöstä. Sydän jättää yhden lyönnin väliin. Kahiseeko portaissa? Blair Witchin noita palannut noutamaan omansa. Jäljelle jää vain viini..

Kategoriassa: perjantaipullo, tuote-arvostelu, viini Avainsanoilla: Heideboden, hyvä punaviini, pääsiäisviini, perjantaipullo, ruoka- ja viiniblogi, viini lampaalle, viiniarvostelu, Willie Opitz

  • « Edellinen sivu
  • 1
  • …
  • 9
  • 10
  • 11
  • 12
  • 13
  • …
  • 15
  • Seuraava sivu »

Jotain Maukasta

Maistele sienihullun ruokaentusiastin ja viininystävän maailmaa kuvina, arvosteluina ja resepteinä. Twistillä, mutta pingottamatta. Teksti, reseptit ja kuvat: © Mari Moilanen mari@jotainmaukasta.fi

mari moilanen
  • Näytä pages/Jotain-maukasta/286570568021674:n profiili Facebook palvelussa
  • Näytä Jotainmaukasta:n profiili Twitter palvelussa
  • Näytä Jotainmaukasta:n profiili Instagram palvelussa
  • Näytä jotainmaukasta:n profiili Pinterest palvelussa
  • Näytä UCr--SjxJzrpeA7_j50plOlw:n profiili YouTube palvelussa

Tilaa Sienikirja

Tilaa Sienikirja

FPOTY Finalist Graphic

Pink lady food photographer of the year 2024
pink lady highly commended, food photo award
pink lady food photographer of the year 2018, pink lady

Vanhan tavaran verkkokauppa

antiikkiverkkokauppa, vintagem

Jotain vailla?

Viimeksi kokkasin

  • MAAGINEN SIENIRETRIITTI – matka sienirihmastoon ja -herkutteluun
  • Fermentoitu parsa – hapatustako?
  • Punajuuriorzotto ja fetalumi -väriä talveen
  • Hapanjuuripatonki – helposti täydellistä!
  • Toscalaskiaispullat – siis mitä ihanaa?!?

Reseptit

Kännykkäkuvauskurssit

ruokakuvia kännykällä, ruokakuvauskurssi 2019

Mitä kaikkea?

#arkeakympillä aamiainen brunssi gluteeniton leivonta grillaus grilliruokaa joulu joulun jälkiruoka jälkiruoka jouluksi kalaneuvos kalareseptejä kasvisruoka kaupallinen yhteistyö kesäruokaa kesäsalaatti kurpitsareseptejä kurpitsaruokia lisuke riistalle omenajälkiruoka parsa parsareseptejä perjantaipullo pressimatka pääsiäinen ravintolaelämyksiä riistareseptejä ruoka ruoka- ja viiniblogi ruokablogi ruokakuvaus ruokakuvauskurssi ruokakuvausworkshop ruokalahjat sienet sienireseptejä sieniruoka sisältöyhteistyö sitä parempi soppa uusi vuosi vappu vihreä parsa viiniarvostelu villiyrtit yhteistyö äitienpäiväkakku

Klikkaa portfoliooni

mari moilanen portfolio, mari moilanen photography, food photography

Copyright © Jotain Maukasta

 

Ladataan kommentteja...