Jotain maukasta

ruokablogi

  • Etusivu
  • Vintagem-verkkokauppa
  • Kuvauskurssit
  • Reseptit
  • Videot
  • Korkattu
  • Matkoilla
    • Viinimatkat
    • Alsace
    • Barcelona
    • Cadiz
    • Costa Brava
    • Egypti
    • Kööpenhamina
    • Madrid
    • Penedès
    • Pohjois-Espanja
    • Piemonte
    • Sisilia
    • Tukholman ravintolat
  • Yrityksille
    • Jotain maukasta
    • Tietosuojaseloste

Poro osso bucco – aivan parasta riistaruokaa

6.1.2017 by Mari

Moni, joka ei muuten lihaa nautiskele, kertoo kuitenkin syövänsä riistaa. Eikä ihme. Riistaruoissa on jotain maagista. Se metsäinen riistan maku on jotain aivan muuta. Kuten tässä poro osso buccossakin. Paras riistapata, mielestäni.

Nyt, kun joulukuusi on viskattu ulos – oli muuten lyhyt vierailu tällä kertaa – raketit ammuttu – paitsi että en -, niin normielämä on alkamassa. Nyt maistuvat ronskisti haudutellut pataruoat, mehevät pastat, paahdetut juurekset, sakeat keitot ja kaikki sellainen ’normaali’, ei niin juhlava ruoka alkaa maistua. 

———-

Poro osso bucco
4 hengelle

20 poron potkakiekkoa
spelttivehnäjauhoja
muutama rkl voita
5 dl hyvää punaviiniä
5 dl vettä
4 rkl tomaattipyreetä
3-4 maustepippuria
2 valkosipulin kynttä
2-3 oksaa rosmariinia
2 rkl riistafondia
1 punasipuli lohkoina
2-3 laakerinlehteä
1-2 porkkanaa kuutioina
1 lehtisellerin varsi kuutioina
suolaa

Leikkaa potkakiekkoa ympäröivään kalvoon pienet viillot terävällä veitsellä. Mausta lihat suolalla ja pyöräytä jauhoissa molemmin puolin. Ruskista kiekot voissa pannulla.

Laita kiekot uunipataan. Lisää pataan pilkotut juurekset, murskatut valkosipulin kynnet sekä mausteet. Sekoita vesi, viini, riistafondi sekä tomaattipyree keskenään ja kaada neste pataan.

Anna padan hautua 150 asteisessa uunissa 3-3,5 tunnin ajan, kunnes liha on mureaa ja pehmeää. Tarjoa lisäksi voilla maustettua perunasurvosta, puolukoita sekä maustekurkkuja.

——-

Muistan muuten kirjoittaneeni jokunen vuosi sitten postauksen käynnistymisvaikeuksista näin vuoden alussa. Jälleen kärsin tästä syndroomasta. Osasyynä sairastelu ja antibiootit, jotka vaan väsyttää ja saa lysähtämään aivottomana tuntikausiksi teeveen eteen tai pelaamaan puhelimella Grisly Manor 2-pelin läpi aivan maanisena. Pahinta on se, että en ole löytänyt uutta, koukuttavaa sarjaa HBO:lta tai Netflixista. Affairin kanssa sinnittelen, mutta pahus, kun sitä tulee jakso kerrallaan. Good wifen alkujaksot oli katsomatta, mutta sekin nyt tehty. Kamalaa.

Yritin katsoa (ja kuten kirjoissa, myös sarjoissa tiedän ekan 10 minuutin jälkeen, voinko tätä katsoa) Black Mirroria -ei, Westworldiä, eii, Badlandsiä, eiiiii, The Crownia, eiiii. Nyt äkkiä lisää Luke Cagea, Bansheeta, Jessica Jonesia, Game of Thronesia tai Narcosia. Ei tästä muuten mitään tule. Onnettomana harkitsen jo True Bloodin tai Twin Peaksin uudelleenkatsomista.

Mutta onneksi lepo on tehnyt tehtävänsä. Muutama herne tuolla aivoissa pyörii ja resepti-ideoita on levon johdosta alkanut tupsahdella esiin. Kyllä tämä tästä, viimeistään ensi viikolla virkistyn..! 

Seuraa @Jotainmaukasta instagramissa ja nappaa parhaat resepti- ja viini- sekä matkavinkit heti tuoreeltaan

Poro osso buco -reseptini julkaistu alun perin Iltalehden ruokasivuilla marraskuussa.

Kategoriassa: iltalehti, liha ja riista, Pääruoat, Reseptit Avainsanoilla: osso buco, osso buco porosta, poro osso buco, poron osso buco, pororuokia, riistareseptejä, riistaruokia

Hirvihampurilainen – ei sitten yhtään terveellinen

11.12.2016 by Mari

hirvihampurilainen-mari-moilanen-15

Kyllähän te mut tunnette. Moni kehuu ruokiani terveellisiksi, onhan käytössä tummemmat sokerit ja jauhot, kvinoat, speltit ja tattarit. Mutta joskus pitää irroitella. Niin kuin tämän järkkyhyvän, mutta megaepäterveellisen – paljon uppopaistettuja osia – hirvihampurilaisen kanssa. Ja voi pojat, että oli namia!

Kaiken tämän jouluhössötyksen, joululaulujen, joulukoristeiden, makeiden glögien ja pakkasen keskellä tekee mieli jotain muuta. Jotain aivan muuta. 

Kaivelin pakastinta ja kyllä, olin sinne jemmannut puolisen kiloa hirvenjauhelihaa. Oisko hirvihampurilainen mitään? 

HIRVIHAMPURILAINEN 

4 hengelle
 
Pihvit:
500 g hirevenjauhelihaa
2 tl merisuolahiutaleita esim. Maldon
mustapippuria
2 valkosipulinkynttä
1 muna
 
Lisäksi:
4 kovakuorisia vehnäsämpylöitä tai vast.
5 dl ruokaöljyä
3 kookasta salottisipulia
3/4 dl keskikokoisia kapriksia
hyvää cheddaria
pari pihvitomaattia ohuina siivuina
cocktailkurkkuja
ketsuppia
sinappia
 
Puolukka-piparjuurimajoneesi:
3/4 dl majoneesia
1 tl raastettua piparjuurta
3 rkl soseutettua puolukkaa
1/2 tl sokeria
ripaus suolaa
 
Valmista ensin pihvit sekoittamalla nopsasti hirvenjauhelihan joukkoon mausteet, murskatut valkosipulinkynnet sekä kananmuna. Älä vaivaa taikinaa, ettei pihveistä tule kovia.
 
Valmista sitten puolukkamajoneesi. Soseuta pakastepuolukoista sauvasekoittimella sileä sose. Lisää majoneesi, mausteet ja piparjuuri.
Leikkaa salottisipulit siivuiksi. Kuivaa kaprikset. Kuumenna 5 desilitraa ruokaöljyä kattilassa ja kun se on kieuhuvan kuumaa, friteeraa sekä sipulisiivut että kaprikset siinä rapeiksi. 
 
Nosta ne reikäkauhalla talouspaperin päälle valumaan. Uppopaista vielä sämpylät molemmin puolin rapeiksi ja ruskeiksi.
 
Paista hirvenjauhelihapihvit voissa, noin kolmisen minuuttia yhteensä. Sisus saa jäädä roseeksi. Laita pari kolme ohutta cheddarsiivua kypsien pihvien päälle sulamaan.
 
Leikkaa sämpylät halki, sivele pohjalle sinappia ja ketsuppia, laita päälle pihvi ja ohuita tomaattisiivuja, pituussuunnassa halkaistuja cocktailkurkkuja sekä lusikallinen majoneesia. Viimeistele hampurilainen friteeratulla sipulilla ja kapriksilla, laita kansi päälle ja nauti.
 

No, kuten arvata saattaa, tällä ’uppopaista kaikki, minkä voit’-reseptillä tästä hirvihampurilaisesta tuli aivan järkkyhyvä. Sämpylä oli kuin lihapiirakan kuori, sopivan rasvainen rapea ja lämmin. Suolaiset kaprikset istuivat upeasti hirvenlihan makuun ja puolukkamajoneesi antoi potkua piparjuurikärjellään.

hirvihampurilainen-mari-moilanen-18

Nauti tuli maksimoida eli ei kaljaa lasiin, vaan jotain punaista. Hyvää sellaista. Joten lasiin kaadoin aivan upeaa ranskalaista syrah’ta eli Jaboulet Cornas Les Grandes Terrasses punaviiniä, jota myös sarvipääruoille suositellaan. Jotenkin tämä viini nappaa mun makumaailmaani. Sopisi mainiosti myös hienommalle hirviaterialle, kuten vaikka hirvenfileelle ja paahdetuille maa-artisokille. Sellaisiin herkullisiin iltoihin. Tämä viini on hienostunut, tummia marjoja ja sopivasti tammea uhkuva herkullinen, joskin hieman tyyriimmän hintaluokan ranskalainen. 

Mutta älä anna reilun kolmenkympin hinnan säikäyttää. Mielummin harvemmin lasi hyvää ja kallista, kuin useammin pullo halpaa ja kehnoa, eikö?

Joskus – silloin kun olin vielä muilla töissä – kärsin sunnuntaiangstista. Tiedät varmaan tämän ajatusten juoksun, huomenna taas duuniin, kaikkea stressaavaa odottamassa, en halua, en jaksa. Sunnuntaiangsti katosi kuin tuhka tulleen, kun aloin yrittäjäksi. Mutta jos tätä yleistä vaivaa podet, niin lupaan, että tämä resepti toimii. Mehukas hirvihampurilainen ja lasillinen hyvää punkkua.

Angstista ei tietoakaan!

Muita riistaherkkuja:

Porolihapullat
Hirvipata
Saksanhirvenkaretta
Hirvenlihapullat
Peltilihapiirakka hirven jauhelihasta

 

 

 

 

 

 

 

Kategoriassa: juomat, Korkattu, liha ja riista, Pääruoat, Punaviinit, Reseptit Avainsanoilla: hirviburgeri, hirvihampurilainen, hirvireseptejä, Jaboulet Cornas Les Grandes Terrasses 2011, mitä tehdä hirvenjauhelihasta, riistareseptejä, riistaruokia, viini hirvelle, viini riistalle, viiniarvostelu

Elämä on matka..a

20.10.2016 by Mari

paahdetut maa-artisokat ja ruusukaalit, maa-artisokkaruokia, ruusukaaliruokia, ravintola kuu, ravintola-arvostelu, wine gallery-viinit, suomen juhlavuoden viralliset viinit, ayala-samppanja

Tältä ainakin tuntuu. Tuskin jalkani ehtivät koskettaa kotimaan maankamaraa, kun taas singahdan kentälle ja kohti seuraavaa matkaa.

Katselin tänään aamuisella lenkilläni, kuinka kuu kumotti ja auringon ensi säteet paistoivat kuun ohi lentäviin lentokoneisiin. Kaunista ja jotenkin haikeaa.

Taas kohta mennään, tiukka kuukausi tässä takana. Paljon on kertynyt jaettavaa tänä vuonna muun mussa Bilbaosta, Riojasta, Veronasta, Stokiksesta ja kiinnostavaa juttua tulossa vielä Virosta ja Barcelonan lähettyvillä sijaitsevalta pieneltä Bodegas Abdal-viinitilalta, jossa käyn tutustumassa Vi de Tina-viineihin.

Niissä väleissä, kun olen kotona, elän varsin normaalia elämää kodin, perheen ja työn keskiössä. Mitä nyt välillä pinkaisen jonnekin kiintoisaan tilaisuuteen.

Paahdetut maa-artisokat ja ruusukaalit
2016-10-20 09:28:58
Tallenna resepti
Tulosta
Ainesosat
  1. 300 g ruusukaaleja
  2. 300 g maa-artisokkia
  3. 2 rkl vaahterasiirappia
  4. suolaa
  5. mustapippuria
Valmistusohjeet
  1. Pese maa-artisokat ja halkaise ne kuorineen pituussuunnassa. Poista ruusukaalien kanta ja halkaise ne. Laita maa-artisokat uuniin 200 asteeseen koosta riippuen15-20 minuutiksi suolan ja oliiviöljyn kera. Lisää ruusukaalit, vaahterasiirappi ja paista 10 min. Lisää lopuksi vielä saksanpähkinät ja jatka paistamista noin 10 minuuttia. Rouhi päälle mustapippuria
Jotain maukasta https://www.jotainmaukasta.fi/
Viimeisen viikon sisään on ollut kaksi tapahtumaa, mihin halusin osallistua. Tutustuminen ravintola Kuun herkullisen kuuloisten riistamenuseen ja Viinimaan Suomi 100-juhlavuoden virallisten viinien lanseeraustilaisuus.

Ravintola Kuu on Töölössä, kuten myös KuuKuu. Olen joskus erheessä varannut toiseen, kun olen toiseen ollut menossa ja olen odottanut ruokaseuraa toisessa, kun treffit ovat olleet toisessa. Mutta eipä tuo haittaa, molemmat ovat kelpoja ravintoloita. Usein nurisen, että stadissa on niin vähän kivoja tavallisia oman rahan rafloja. Näin tehdessäni unohdan kokonaan perinteiset ravintolat ja mietin tätä uutta ja kuplivaa sceneä. Hölmö minä. Vanhassa vara parempi.

paahdetut-maa-artisokat-ja-ruusukaalit-mari-moilanen-9

Kuun riistamenu oli juuri niin makoisa kun mitä menun annosten nimet antoivat odottaa. Erityisen ilahtunut oli, että kahden ensimmäisen ruoan kanssa tarjoiltiin valkoviiniä, Joseph Scharchin natuviiniä Alsacesta sekä Fanny Sabren valkoviiniä Bordeauxista. Toimi erinomaisesti ja illallinen pysyi raikkaana. Punaviini tuli Portugalin suunnalta ja  tuli pöytään hirvirilleten vanavedessä. Rakastan riistaa ja ravintola Kuu oli sommitellut silmiä hivelevän ja makunystyröitä hellivät kokonaisuuden, johon kaikki riistan ystävät varmasti tykästyivät. Tämä menu on nautittavissa kyseisessä ravintolassa aina tämän kuun loppuun asti.

Sitten. Suomen juhlavuosi lähenee ja luonnollisesti juhlavuosi saa viralliset viininsä. Altian Wine Gallaryn viinit ovat virallisia juhlavuoden viinejä. Punainen, valkoinen ja samppanja. Ja niiden takana on soma tarina.

Alkon vuoden 1932 Bordeauxin viinit olivat hyvin edustettuina ja tästä lähti idea valita viinit tuolta suunnalta ja punaisen ja valkoisen rinnalle luonnollisesti samppanjaa. Juhlavuoden teema on ’yhdessä’ ja viinien hinta on pyritty pitämään maltillisena ja juhlaa sekä yhdessä oloa korostavat pullojen etiketeissä koreilevat, Tove Janssonin upeat freskot ’Juhlat maalla’ ja ’Juhlat kaupungissa’. Samppanja oli erityisesti mieleeni, onhan se pitämäni samppanjatalo Ayalan erittäin kuivaa ja aromikasta kuplajuomaa. Muumeja on turha pullojen etiketeistä etsiä, vaikkakin yksi sellainen toisessa freskossa seikkailikin. Viinilasin vieressä. Kapinallinen Tove.

Ohessa muuten aivan ihana lisuke esimerkiksi hirvelle tai porolle. Sen hienostunut ja makea maku istuu riistaruokiin mahtavasti. Ja Iltalehdessä mennään tänään myös lihaisissa merkeissä eli siellä tarjolla maukas kulhoruoka flank steakista. Juuri passeli viikonlopuksi!

Muista lihaherkkuja viikonlopuksi:

Hirvenlihapullat
Saksanhirvenkare
Angus-pihvi ja punaviinivoi
Tartarpihvi

Kategoriassa: Alkupalat, snäksit ja lisukkeet, iltalehti, ravintolaelämyksiä, Reseptit, viini Avainsanoilla: ayala-samppanja, lisuke riistalle, paahdetut maa-artisokat ja ruusukaalit, ravintola kuu riistamenu, riistaruokia, suomi 100-juhlavuoden viinit, wine gallery-viinit

  • « Edellinen sivu
  • 1
  • 2
  • 3
  • 4
  • Seuraava sivu »

Jotain Maukasta

Maistele sienihullun ruokaentusiastin ja viininystävän maailmaa kuvina, arvosteluina ja resepteinä. Twistillä, mutta pingottamatta. Teksti, reseptit ja kuvat: © Mari Moilanen mari@jotainmaukasta.fi

mari moilanen
  • Näytä pages/Jotain-maukasta/286570568021674:n profiili Facebook palvelussa
  • Näytä Jotainmaukasta:n profiili Twitter palvelussa
  • Näytä Jotainmaukasta:n profiili Instagram palvelussa
  • Näytä jotainmaukasta:n profiili Pinterest palvelussa
  • Näytä UCr--SjxJzrpeA7_j50plOlw:n profiili YouTube palvelussa

Tilaa Sienikirja

Tilaa Sienikirja

FPOTY Finalist Graphic

Pink lady food photographer of the year 2024
pink lady highly commended, food photo award
pink lady food photographer of the year 2018, pink lady

Vanhan tavaran verkkokauppa

antiikkiverkkokauppa, vintagem

Jotain vailla?

Viimeksi kokkasin

  • MAAGINEN SIENIRETRIITTI – matka sienirihmastoon ja -herkutteluun
  • Fermentoitu parsa – hapatustako?
  • Punajuuriorzotto ja fetalumi -väriä talveen
  • Hapanjuuripatonki – helposti täydellistä!
  • Toscalaskiaispullat – siis mitä ihanaa?!?

Reseptit

Kännykkäkuvauskurssit

ruokakuvia kännykällä, ruokakuvauskurssi 2019

Mitä kaikkea?

#arkeakympillä aamiainen brunssi gluteeniton leivonta grillaus grilliruokaa joulu joulun jälkiruoka jälkiruoka jouluksi kalaneuvos kalareseptejä kasvisruoka kaupallinen yhteistyö kesäruokaa kesäsalaatti kurpitsareseptejä kurpitsaruokia lisuke riistalle omenajälkiruoka parsa parsareseptejä perjantaipullo pressimatka pääsiäinen ravintolaelämyksiä riistareseptejä ruoka ruoka- ja viiniblogi ruokablogi ruokakuvaus ruokakuvauskurssi ruokakuvausworkshop ruokalahjat sienet sienireseptejä sieniruoka sisältöyhteistyö sitä parempi soppa uusi vuosi vappu vihreä parsa viiniarvostelu villiyrtit yhteistyö äitienpäiväkakku

Klikkaa portfoliooni

mari moilanen portfolio, mari moilanen photography, food photography

Copyright © Jotain Maukasta

 

Ladataan kommentteja...