Jotain maukasta

ruokablogi

Kuin kirsikkana kakussa

by

Valkoinen kuin lumi, punainen kuin kirsikka.

Äidille vain parasta. Pullea, pieni kirsikkapiirakka. Kuppi kahvia ja kahmalokaupalla halauksia. Kirsikkapuussa ei vielä ole edes kukkia. Mutta ei hätää. Kaupasta löytyy purkillinen kirsikoita. Nuolaise, ennen kuin tipahtaa..

Tutkailin taas lähiruokakaupan jenkkihyllyä ja purkillinen kirsikkapiirakan täytettä lähti kokeiluun vaniljaisen juustokakun koristeeksi. Ja tästä kakusta tapeltiin. Kakun juju on valkosuklaisessa digestivepohjassa, joka tuo uutta makua perinteiseen piirakkapohjaan.

Äiti pitää juustokakusta. Äiti pitää makeasta. Tämä on kakku kaikille äideille.

Sweet cherrypie eli pienen pieni kirsikkapiiras
8 pientä piirasta

3 prk philadelphiajuustoa
2 kanamunaa
2 vaniljatangon siemenet
1,5 dl sokeria
100 g valkosuklaata
12 digestivekeksiä
1 prk jenkkihyllyn cherrypie – täytettä
1/2 dl kirsikkalikööriä

Sekoita philadelphiajuustojen joukkoon sokeri sekä kahden vaniljatangon siemenet ja kaksi kanamunaa. Sekoita tasaiseksi ja lisää vielä sokeria, mikäli tuntuu, että täyte ei ole riittävän makeaa.

Murskaa 12 digestivekeksiä sauvasekoittimella hienoksi jauheeksi. Sulata valkosuklaa mikrossa tai vesihauteessa ja sekoita sula suklaa keksimurujen joukkoon. Laita kahdeksan n. 8 cm leveän, pienen keraamisen kulhon pohjalle levinpaperia ja painele pari lusikallista valkosuklaista keksimurskaa pohjaksi leivinpaperin päälle. Jaa juustoseos kulhoihin ja kypsennä piirakat miedossa lämmössä, n. 175 astetta n. 20-30 minuuttia, kunnes täyte on hyytynyt, mutta pysyy kauniin vaaleana. Jäähdytä piiraset ja poista ne paistokulhoista. Saat piirakat kätevästi nostettua pois kulhoista leivinpaperin avulla.

Sekoita kirsikkatäytteeseeen n. 1/2 dl kirsikkalikööriä ja jaa täyte piirakoiden päälle. Laita piirakat vielä muutamaksi tunniksi jääkaappiin ennen tarjoilua.

Näin loppuun täytyy laittaa varoitus. Nämä piirakat ovat addiktoivia. Siis oikeasti, aivan superhyviä. Siksi niitä leivotaankin pullantuoksuisille, pehmeille äideille.

Äiti saattaisi myös pitää valkosuklaisesta kakusta. Ja jotkut äidit ovat heikkoina tummaan.

Suloisen makeaa äitienpäivää kaikille!

——–

Jotain maukasta -ruokablogi. Twistillä, mutta pingoittamatta.

Jotain maukasta sydän Suomen suosituin verkkopalvelu

by

 

Ruoanlaittoa tinkimätttä ja omistautuen.

Jotain maukasta bloggaa jatkossa myös Iltalehdelle, Iltalehden verkossa. Keittäen, paistaen ja reseptejä kehitellen. Tuoreesti ja tavanomaisuutta haastaen. Vähän erilaisesta näkökulmasta katsoen.

Jotain maukasta -blogissa on ruoanlaittoa kotikokkailun tuolla puolen. Laitan ruokaa ja kokkaan tinkimättä ja asialleni omistautuen. Haluan tuoda herkullisilla raaka-aineilla luksusta arkeen ja gourmetia viikonloppuun. Kuitenkin helppotajuisesti ja raaka-aineita kunnioittaen. Twistillä, mutta ilman liikaa pingoittamista.

Myös Iltalehti on tinkimätön oman tiensä kulkija, jonka tarjoamiin uutisiin ja viihteeseen tutustuu viikoittaan 2, 5 miljoonaa kävijää. Jotain maukasta -blogi ja Iltalehti.fi. Eiköhän tästä tule ihan maukas keitos!

Käy tutustumassa Jotain maukasta – blogiin ja Suomen suosituimpaan verkkomediaan.

——-

Jotain maukasta –ruokablogi. Nenä syvällä lasissa.

Koskettava kahvihetki

by

Täytetyn apinan katse kohtasi katseeni, kun astuin sisään Laboratory-galleriaan. Ja nenään löyhähti kahvin aromi. Mitäs tämä nyt on?

Vaikuttavaa. Perttu Saksan kuvaamat täytetyt, inhimillisyyttä huokuvat apinat napittivat lasisilmillään, kun maistelimme Erottajan Laboratory-galleriassa Pauligin uutukaista, vaaleapaahtoista vuosikertakahvia, joka tulee kauppojen hyllylle näillä main.

Ja kyllä, kyseessä on vain tietyksi kaudeksi eli täksi kesäksi valmistettu kahvi. Tämän vuosikerran pavut ovat kypsyneet Etiopiassa. Ensi vuonna maistelemme jonkun muun maan vuosikertaa. Minkä, sitä eivät pauliglaisetkaan vielä tiedä. Sato ratkaisee.

No, miltä se kahvi maistui? Pauligin Emmi, kahviasiantuntija, oli elementissään. Kädet piirtelivät kaaria ilmaan, kun hän hehkutti kahvin herkkyyttä ja hienoaromisuutta. Käyttipä hän jopa termiä ylärekisteri. Hänen mukaansa mausta löytyy mustikkaa ja jasmiinia. Sekä todella herkkiä aromeja.

Ja totta ainakin tältä osin. Presidentti Special Blend 2012 -vuosikertakahvista puuttui kahvin normaali kitkeryys. Se oli hienostunutta, jopa teemäistä. Tätä kahvia ei tarvitse laimentaa maidolla. Jasmiiniteen suurkuluttajana en erottanut makuun piiloutunutta jasmiinin aromia. Mustikkaa? Ehkä.

Mutta se, mikä tätä Pauligin innovaatiota, vuosikertakahvia, maistellessani tuli mieleen, on hienostunut kahvihetki ohutposliinisista mokkakupeista. Tarjolla kuivia kakkuja, kevyttä keskustelua ja kahvilusikoiden kilahtelua. Mieleeni hiipi myös syksyllä valmistamani herkullinen ja kostea mazariini-omenakakku, jonka reseptiä en muistanut kirjoittaa ylös. Se pitäisi tästä elegantista etiopialaisesta. Kuten minäkin.

Apinat ja niiden ihmismäiset olemukset jäivät mieleeni pyörimään, kun astuin kirpeään kevätiltaan Erottajalle. Upeita, koskettavia kuvia, jotka menivät suoraan ihon alle ja sydämeen. Kuin kaikuja menneisyydestä. Tähän näyttelyn nimi, Echo, viitanneekin. Vielä ehdit käydä katsomassa Perttu Saksan upean näyttelyn. Suosittelen lämpimästi.

———

Jotain maukasta -ruokablogi tuo nostetta keittiöön.