pientä hyvää Archives - Sivu 114 130:stä

Grillin tuoksu

3.5.2013 by Mari

Täyttöhommia.

Grillin tuoksu. Siinäpä se.

Se tuoksu on taas täällä. Nenä nappaa sen lenkillä. Mm..tehdäänkö nyt pihviä vai kanaa? Vappuna se tuoksu kiiri naapuripihoilta. Ja makkaroiden tirinä kantautui tuulen mukana. Se tuoksu tekee aina nälkäiseksi. Grilliruoallekin taitaa olla oma vatsansa. Vähän kuin jälkiruoille.

Ensin katkaistaan jalka.

Grillin tuoksu. Siinä samassa sinkoudun vuosia, vuosia taaksepäin, Långvikin lahden rannalle. Pyöreän hiiligrillin ääreen, jossa isot T-luupihvit kypsyvät mehevästi tuoksuen. Tai Turun saaristoon, missä omatekoisessä grillihärvelissä paistui makkaraa. Päältä palanutta, sisältä kylmää. Grillin tuoksu. Positiivisia, aurinkoisia mielleyhtymiä. Yhtä kaikki.

Perjantaina voi grilliin nakata vaikka herkkutatteja. Näin alkupaloiksi.

Kuka sotki?

Herkkusienilakit Camembert-täytteellä

herkkusieniä
Camembert-valkohomejuustoa (ei mielellään vielä kovin valuvaa)
aurinkokuivattuja tomaatteja
tuoretta rosmariinia tai timjamia

Poista lakeista jalat. Leikkaa Camembertistä ja aurinkokuivattuista tomaateista pienempiä, lakin sisään mahtuvia paloja. Itse käytin vielä hieman napakkaa, mietoa ja voimaista Camembertiä. Näin juusto ei kypsennettäessä täysin valu pitkin grilliä, vaan säilyttää muotonsa ja makupalat säilyvät kauniina. Koristele lakit lopuksi pienellä rosmariinin oksalla tai timjamin lehdillä. Grillaa parilalla, kunnes lakki rypistyy kypsäksi ja juustosaa hieman väriä vaaleaan nahkaan. Kypsyy nämä muuten ihan sujuvasti uunissakin, 225 asteessa vajaa 10 minuuttia.

Ja ehkä vielä lasillinen? Perjantai.. Joku kiva, pehmeätanniininen punaviini ja nämä mehevät lakit muodostavat suussa sulavan herkkuparin. Sangiovese-pohjainen Tommasin Poggio al Tufo Rompicollo on aika mukava viini kypsennetyn juuston kanssa. Ja marjaisuutta löytyy eli T-luupihviä kalutessa voi siemailla tätä siinä sivussa. Tämä on sellainen vanha suosikkini Toscanasta. Jos muuta ei tule mieleen, niin Rompicollo ainakin on maittava punkku grillatun ruoan kanssa.

Paistumaan!

Grilli on kuumennut näinä rapsakkoina kevätpäivinä – viileydestä huolimatta tai siitä johtuen – jo monenmonituista kertaa. Kaikenmaailman herkkureseptejä tulossa, pysy kuulolla!

Mitä viime kesänä grillasinkaan?

Chorizot ja mehukas grillisalaatti
Porsaansisäfile korianteripestolla
Grillipizza
Kreikkalainen hampurilainen
Parsa
Lahna

Musta vappu, sittenkin!

28.4.2013 by Mari

Mustaa vappuna.

Hurraa! Se tuli sittenkin. Lumeton vappu. Tehdään siitä multaakin mustempi. Lakritsilla.

Keväthommia mökillä. Haravointia, lehtien polttoa. Kasvimaiden siivoamista. Ja vähän vapputastingiä. Mitäs kivaa veisi vappuna mukanaan kylään? No nämä kaksi herkkua ainakin. Vappu on tänä vuonna pöhkösti keskellä viikkoa, mutta näiden kanssa ei tarvitse säätää. Kunhan aloittaa jälkiruoan esivalmistelut edellisenä iltana ..

Minttu. Ei kestänyt talvea ulkona.

Passadis del Pepin tonnikalatartar Barcelonassa veti sanattomaksi. Mmm. Oikein kuin muikisteli, maiskutteli ja maisteli, niin veikkaan, että sisälsi ainakin näitä aineosia.

Oli vaalean puoleinen pala.

Tunatartar

300 g tuoretta tonnikalaa
2-3 kevätsipulin vartta
1 rkl kapriksia
1/2 isosta avokadosta
1/2 sitruunan mehu
loraus oliivioljyä
suolaa
mustapippuria

Lisäksi:

saaristolaisleipää
oliiviöljyä

Silppua kaikki ainekset hyvin hienoksi terävällä veitsellä. Lisää sitruunanmehu, oliiviöljyä ja mausteet. Anna makujen tasaantua hetki jääkaapissa ja vie sitten tarjolle. Joko alkupala-annoksina tai isommassa astiassa buffapöytään. Lisukkeena jotain tuoksuvaa leipää tai rapeita saaristolaisleipälastuja.

Lastut valmistuvat nopeasti 200 asteisessa uunissa, kun leikkaat leivästä ohuita siivuja, voitelet ne oliiviöljyllä ja rapeutat uunissa n. 5 minuutin ajan. Sanomattakin selvää, että tartarin kanssa lasissa kuplii jotain kirpsakkaa kuplajuomaa.

Mustaa ja makiaa?

Vappu. Pelleilyjuhla. Jotain hassua siten jälkkäriksi. Kelpaisiko tämä? Löysin purkin italialaista lakritsijauhetta herkkukaupasta Ruotsista. Kyselin myyjältä vinkkiä käyttöön. Kertoi, että helpoiten saa hyvää, kun maustaa valkosuklaavaahdon tällä jauheella. Kuulosti hyvältä, ostin.

Intouduin vielä tekemään pieniä lakritsimarenkeja jälkkärin koristeiksi. Tuli niin hyviä. Molemmista. Lakritsifriikki menee näistä sekaisin. Saattaa jopa syödä pelkän jauheen. Pidä siis piilossa.

Lakritsijauhe ei ole suolaista tai salmiakkista, vaan pehmeän, lempeän lakritsista. Jos jauhetta ei nyt juuri kotimarketin hyllystä löydy – tuskin löytyy myöhemminkään – voi kokeilla onneaan niiden karkkihyllyn jauhelakritsikarkkien kanssa. Tulee jotain sinne päin.

Tätä lisää. Heti.

Lakritsimousse, marjoja ja lakumarenkeja

6 hengelle

2,5 dl kermaa
150 g valkosuklaata
1 rkl lakritsijauhetta

Pilko valkosuklaa kulhoon. Kuumenna kerma kiehuvaksi, anna hetken jäähtyä ja kaada sitten valkosuklaapalojen päälle. Sekoita, kunnes valkosuklaa sulaa. Anna seoksen olla jääkaapissa yön yli, vähintään 10 tunnin ajan. Vatkaa tämän jälkeen seos sopivan löysäksi vaahdoksi ja mausta lakritsijauheella. Koristele lakupaloilla, lakumarengeilla ja marjoilla.

Jos ei tykkää lakusta, voi tehdä sitruunaisen version. Keväisen sitruunamoussen. Muuten seuraa ohjetta, mutta lakritsijauheen tilalle runsas ruokalusikallinen lime curdia ja hieman raastettua limen kuorta.

Vappupallot.

Lakritsimarengit

n. 30-40 pikkumarenkia

2 valkuaista
1/2 tl sitruunamehua
1 dl pölysokeria
1 dl sokeria

Vatkaa sitruunamehu ja valkuaiset kovaksi vaahdoksi . Lisää sokerit vähitellen ja vatkaa vielä tovi. Pursota tai nostele lusikalla pieniä nokareita pellille. Kuivata uunissa 100 asteessa parin tunnin ajan.

Näiden vappuherkkujen vaikeusaste on vähäinen, mutta maku hipoo huippua. Mutta shh, ei kerrota kaikkea salaisuuksia ruokailijoille.

Iloista, aurinkoista vappujuhlaa kaikille!

Jotain muuta vapuksi?

Vappujuomia ja ohjeet shampanjan avaamiseen

Ihanat pikkumunkit

Vappukakku

Se olis kukkakaalia nyt

22.4.2013 by Mari

Jos joka maanantai olisi näin värikäs.

Keittomuodossa tällä kertaa. Hempeää, niin hempeää.. Mutta mikäs oranssi tuolla vilkkuu.

Polkaisen arkiviikon käytiin pehmeänmakuisella kukkakaalikeitolla. Kohta toripöydät notkuvat niitä nyrkinkokoisia, ensimmäisiä. Tämä kaali ei ollut vielä tuota kategoriaa, vaan iso kaali, puolikas jalkapallosta. Ei muuta kuin keitoksi.

Ja vink, vink. Tätä keittoa kannattaa tehdä melkein pelkästään tämän keiton kanssa tarjoiltavien rapsakoiden juustolastujen takia. Maista, niin ymmärrät.

Kukkakaalikeitto

1 kukkakaali
ison sipulin puolikas
2 isoa valkosipulinkynttä
5 dl vettä
2 rkl kanafondia
2 tl maldonia
1,5 dl maitoa
oliiviöljyä
mustapippuria

Leikkele kukkakaali paloiksi. Kuori ja pilko puolikas isohko sipuli ja purista valkosipulinkynnet. Freesaa sipulisilppua ja valkosipua, kunnes on pehmenneet. Lisää vesi, fondi, suola ja kukkakaalinpalat. Keitä kypsäksi. Tämä vie noin 15 minuuttia. Ota kattila pois liedeltä ja soseuta kukkakaali pehmeäksi, sileäksi keitoksi. Lisää maitoa sen verran, että koostumus on sopiva, n. vajaan parin desin verran. Tarkista vielä suola ja mausta mustapippurilla.

Cheddarsipsit. Järjettömän helppoa ja järjettömän herkullista. Ja mikä väri. Sitä syö silmillään.

Tänne mulle heti kaikki.

Cheddarsipsit

aitoa, englantilaista cheddaria
savupaprikaa tai paprikajauhetta

Raasta cheddar karkeaksi raasteeksi. Laita raastetta pellille ohuelti, n. ruokalusikallinen per lastu. Ja jätä leviämisvaraa. Laita juustokeot uuniin 200 asteeseen ja paista n. 6-8 minuutin ajan. Ainoa, missä pitää olla tarkkana, on se, että lastujen tulee säilyttää alkuperäinen väri.

Jos oranssi väri muuttuu terrakotaksi, ovat sipsit päässeet liian kypsiksi ja maku on kitkerä. Huomioi myös se, että lastut kypsyvät vielä kuumalla pellillä uunista tulonsa jälkeen.

Täytyy vaan pitää itsensä oikein kurissa, ettei vedä koko peltiä tyhjäksi ennen kuin keitto ehtii lautaselle. Niin namia. Ihan perjantairuokaa. Mutta kun tekee kukkakaalikeittoa lisäksi, saa näitä raksuja syödä luvan kanssa jo maanantaina..