Jotain maukasta

ruokablogi

Come on Eileen – mikä chardonnay!

by

 

Eileen Hardy

Näillä ei kyllä aukea.

Kelpo chardonnayt on harvassa. Ainakin näin Alkon valikoimia miettiessä. Mutta Aussie-chardonnay Eileen Hardy oli ilahduttava tuttavuus. Veti olon ihan muikeaksi. Vaikka olikin vasta keskiviikko.

Vielä on matkaa viikonloppuun. Mutta keskiviikkopäivä oli niin aurinkoinen ja ilahduttava, että tuota mukavaa oloa kannatti kohentaa lasillisella maistuvaa viiniä. Viinikaapissa on jonkin aikaa odotellut uusi tuttavuus; tasmanialainen, paljon suitsutusta saanut chardonnay. Tämä Eileen Hardy chardonnay kantaa Hardys viinintekijäsuvun matriarkan, Eileen Hardyn nimeä. Eileen oli kantava voima Hardysin viinintuotannon takana eli nimi velvoittaa tätä viiniä.

Ja hyvin tämä viini velvoitteestaan selvisi. Ensisiemaisu Eileen Hardyä. Oikein tasapainoinen ja pyöreä maku, joka kuitenkin muuttui hyvin sitruunaiseksi ja raikkaaksi loppu kohden. Ja hyvät hapot tässä tasmanialaisessa myös on. Ihana tätä vaalean oljenväristä viiniä oli nuuhkia ja maistella. Maukasta, raikasta ja yllättävääkin. Mutta se herkullinen chardonnayn maku punaisena lankana.

Näytti Eileen saaneen mitalin jos toisenkin. Sen verran paljon niitä oli etiketin yläosaan liimattu, että hieman huvitti. No, suitsutus näkyy myös hinnassa. Alkossa tästä chardonnaysta saa maksaa reilut 30 euroa. Mutta mieluummin sitä juo pullon hyvää chardonnayta kalliilla kuin kolme pulloa heikkoa halvalla.

Seuraavan pullon voisi nauttia kesällä, kun päivä alkaa taittua illaksi ja raukeus jo hiipii jäseniin. Tuoli laiturilla, Eileen ja mä.  Ja järven pinta hehkuu auringon kiloa.

 

Chacra ei auennut

by

Tyylikkään pullon pettymys.

Tyylikkään pullon pettymys.

Olen Pinot Noirin vannoutunut ystävä. Argentiinalaisen Bodega Chacran Chacra Pinot Noir 55 odotteli vuoden päivät viinikaapissa sopivaa hetkeä. Sopiva hetki oli viikonloppuna. Odottavina kaadoimme Chacraa lasiin.

Viini oli väriltää vanhan roosan punaista. Hajussa vahva ja houkuttelva ruukkurusinan aromi.  Pullo oli miellytti yksinkertaisuudessaan silmää. Lupaavaa.

Argentiinalaisen Bodega Chacran sanotaan tekevän parhaat Pinot Noirit Argentiinassa. Bodega Chacra tuottaa vain neljää viiniä; kolmea Pinot Noiria ja yhtä Merlota. Ja Chacra 55 on yksi näistä neljästä, ja sen köynnökset on nimensä mukaisesti istutettu vuonna 1955.

Mutta maistamaan siis. Chacran maku oli valitettavasti melko mitäänsanomaton eikä viini auennut ruoankaan kanssa. Vaikka kuinka olisi halunnut viinin räjäyttävän auki kaikki chakrat, niin tätä ei tapahtunut. Viini oli yksiulotteinen ja hintaansa nähden, n. 75 euroa, kallis.  Tyylikäs pullo mutta siinä kaikki. Eurot olisi voinut sijoittaa paremminkin.

No, joskus käy näinkin. En tiedä, oliko vika maistajassa, tilanteessa vai viinissä, mutta seuraavan kerran hivelen chakrojani jollain toisella Pinot Noirilla ja etsin uudelleen nirvanaa.

Outo valoilmiö vai vuoden viini?

by

Sisäinen hehku?

Vuoden viiniltä vaaditaan tasapainoisuutta ja harmoniaa. Virheettömyyttäkin. Ilahdutti, että vuoden 2011 punaviiniksi kiri Tommasi Ripasso Valpolicella 2009. Viini on sellainen, joka helposti tulee valittua, kun haluaa lasillisen jotain hyvää. Way to go, Tommasi!

Perjantai-iltana taas pyörittelin Tommasin Ripassoa lasissa työviikosta toipuen. Viini heijasteli kauniin purppurana valkoiseen pöytään, tuoksui nahalta, vähän jopa lannalta, mutta maku oli pyöreä ja miellyttävä.

Viini-lehti on jo vuodesta 2004 valinnut vuoden valko- ja punaviinit ja valitut saavat kyllä boostausta myyntiinsä. Hyllyt tyhjenevät tasaiseen tahtiin. Ja miksikäs ei, kun valitut viinit ovat tasokkaita.

Ripassoa lasissa.

Ripasso viittaa valmistusmenetelmään, jossa Amaronen ja Recioton valmituksen jäänteet eli rypäleiden kuoret lisätään Valpolicella-viiniin. Tämä tuo viiniin intensitettiä, väriä ja omintakeisen maun. Ja lisää viinin alkoholipitoisuutta.

Tommasin Ripasso on helppo viini. Se ei vaadi ruokaa seurakseen eikä kovin nopeasti muutu karvaaksi lämmetessään. Juuri oiva viini viikonlopun rentoutumiseen: vähän hyvää salamia, herkullista juustoa ja maalaisleipää sekä kauniisti hehkuvaa Tommasia lasiin. Se on viikonloppu nyt!