Jotain maukasta

ruokablogi

  • Etusivu
  • Vintagem-verkkokauppa
  • Kuvauskurssit
  • Reseptit
  • Videot
  • Korkattu
  • Matkoilla
    • Viinimatkat
    • Alsace
    • Barcelona
    • Cadiz
    • Costa Brava
    • Egypti
    • Kööpenhamina
    • Madrid
    • Penedès
    • Pohjois-Espanja
    • Piemonte
    • Sisilia
    • Tukholman ravintolat
  • Yrityksille
    • Jotain maukasta
    • Tietosuojaseloste

Kääk, mikä Gorilla!

9.2.2015 by Mari

 

Kööpenhaminan paras?

Barcelonan valkoinen gorilla oli hyvä, tämä Gorilla on paras?

 Tätä ruokaelämystä on vaikea ylittää. Ainakin nyt tuntuu siltä.

Kävin Kööpenhaminassa Boschin kutsumana kisaamassa pohjoismaalaisten bloggaajien kanssa oikein kunnon maaottelussa. Kakku sellaisessa. Tästä lisää, kunhan ehdin kuvat käydä läpi. Mutta sen voin jo todeta, että oli kyllä metkaa.

kööpenhamina

Jäin Köpikseen vielä kolmeksi päiväksi kisan jälkeen, oikeastaan ainoana tarkoituksena tutustua kaikkiin  hip-mestoihin, jotka tanskalainen bloggaajaystäväni Katrin oli listannut. Näin sitten tein ja voin todeta, että Köpis rokkaa ruoan saralla. Ja kovaa.

Pikku-Amsterdam. Varo pyöriä, myös talvella.

Pikku-Amsterdam. Varo pyöriä, myös talvella.

Ja Gorilla taitaa olla se makein mesta tällä hetkellä. Maailmanluokan bistroruokaa rennosti, mutta ah, niin hyvin.

En tiennyt paikasta juuri muuta kuin mitä olin sivuilta lukenut. Menu vaikutti hauskalta –slidereita, ostereita, ravioleja ja pastoja – joten varaus sisään.

Joulukukkia joka nurkassa. Vieläkin.

Joulukukkia joka nurkassa. Vieläkin.

Kisapäivän iltana suunnistimme Keltaisessa keittiössä Martinan ja Henkan kanssa aivan Gorillan holleilla sijaitsevan Pate Pate-viinibaarin kautta Gorillaan syömään. Eipä kyllä tiedetty, mikä meitä odotti!

Puntaroimme listaa tutkiessa, että starters menu voisi olla kiva. Otimme – näin jälkikäteen ajatellen luojan kiitos – vain 10 startersin menun. Listalta sai kivoja viinejä laseittain, otimme sekä punaista että valkoista tarjoilijan suosituksesta. Ja sitten alkoi ruokatykitys.

Katukuva on rustiikinen ja nasta.

Katukuva on rustiikinen ja nasta.

Tuli itsetehtyjä sipesejä, vasikkaterriiniä, äyriäiscoleslawta, ilmakuivattua kinkkua, tuli turskaa ja fenkolia, tuli itsetehtyä pastaa chilinpuremalla raakamakkarakastikkeella, tuli ricottalla täytettyjä pastapalloja parmesankastikkeella. 

Pastapallojen äärellä pohdimme, että nyt varmaan tulee jo jälkiruokaa, koska tämä kääntyi jo vähän makeaan ja ainakin kahdeksaa lajia olemme syöneet.  Olimme siis tupaten täynnä. Ja kattia kanssa. Seuraavaksi tuli kookas lampaankoipi, tuli suussasulavia litteitä sliderita, jotka maistuvat sille, miltä snägäriruoka maistuu kello kolmelta yöllä ja lisäksi vielä liiloja, marinoituja porkkanoita. Tarjoilija luki ilmeitämme ja rauhoitteli, että tämä on nyt pääruoka..

Lisää näitä.

Lisää näitä ukkeleita.

Jälkiruoka..tai siis jälkiruoat saapuivat tämä jälkeen pöytään. Banaani-suklaapehmistä suklaakastikkeella ja krokantilla ja luumujäätelöä pekaanikaramellilla ja taisi olla kirsikkamarjamoussella. Pehmis näytti hekumallisen hyvältä ja maistelimme sitä. Martina totesi, että hän vähän maistaa tätä toista jälkiruokaa. Tässä vaiheessa Henkka oli jo täysin hiljentynyt maistettuaan sitä. Itsekin kuopaisin lusikallisen luumujäätelöä suuhuni.. katsoimme toisamme. Tämä on parasta, mitä olen ikinä syönyt, tuli yhtä aikaa kolmesta suusta. Ei puhettakaan, että tätä jälkiruokaa olisi yhtään jätetty lautasille. Teki mieli nuolla lautanen. Viedä se mukanaan.

Böö!

Pönötys!

En muista montako kertaa illan aikana totesimme, kuinka upea ruokaelämys tämä on ja kuinka mahtavaa syöminen yleensäkin on. Tämä visiitti meni lennossa top 3 ravintolakokemuksiini, enkä juuri osaa sanoa, että mikä tämän ylittäisi.

Kyse on siitä, että Gorillan tyyli on juuri se, mistä pidän. Rentoa, superhyvää, konstailematonta bistroruokaa, herkullisia viinejä ja persoonallista meininkiä. Pääfiilis on kuitenkin se rentous, niin asiakkaissa, tarjoilijoissa kuin paikan tyylissä. Lämmin suositus. Jos käyt Köpiksessä ja ehdit visiitille vain yhteen paikkaan, valitse tämä. Gorilla on niin suosittu, että pöytävaraus on must. Tarjoilija kertoi, että etsivät jo lisätiloja, koska tulijoita riittäisi.

Kaikkialla oli värejä.

Kaikkialla oli värejä.

Palatessani kotimaahan nappasin Köpiksen kentältä Mad & Venner-lehden mukaan ja kappas, siellä oli usean sivun juttu tästä tuoreesta, lokakuussa avatusta ravintolasta. Ei ihme, että ruoka oli jumalaista. Gorillan chef on käynyt ottamassa oppia muun muassa sellaisissa ravintoloissa kuin Fat Duck, Nimb ja Almanak… Tämä selvä!

Yhteistyössä Boschin kanssa.

 

Kategoriassa: matkoilla, ravintolaelämyksiä, Ravintolaelämyksiä, Reseptit, sisältöyhteistyö Avainsanoilla: #boschbakingday, kööpenhamina, mitä tehdä kööpenhaminassa, ravintola gorilla kööpenhamina, ruoka, yritysyhteistyö

Gluteenittomat maapähkinäkeksit

30.1.2015 by Mari

maapähkinäkeksit

Leimattu.

Ensi viikolla Kööpenhaminassa kisataan kakkumestaruudesta. Tänään syön maapähkinäkeksejä. Ja ensi viikolla dallaan puoli viikkoa Köpiksen katuja.

Istuskellessa se aika taitaa ennemminkin mennä, sillä Kööpenhaminan ravintolatarjonta on kiinnostava. Mutta syy, miksi Köpikseen suuntaan, on se, että osallistun hienosti bloggaajien maaotteluksi tituleerattuun, leikkimieliseen kisaan ensi torstaina. Juuri siellä Kööpenhaminassa.

Kisa käydään siis Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan bloggaajista koottujen joukkueiden välillä. Suomessa meitä lähdössä kova iskujoukko, isompi jengi kuulemma kuin muilla mailla. Niin sitä pitää. Tilaisuuden järjestää Bosch, joten raakakakkua ei tässä kisassa väsätä, vaan uunit ovat kovassa käytössä. Tilaisuus on samalla Bosch Serie 8 -uunien lanseeraustilaisuus.

Jotain kahvin kanssa.

Jotain kahvin kanssa.

Onko harjoiteltu? No ei. Nanna Kaikki äitini reseptit-blogista totesikin ykskantaan, että ’lahjattomat harjoittelloo’..vai miten se vääntyi, Nanna? Ei tässä nyt oikein ole aika moiseen riittänyt ja aineksetkin tulee tietoon vasta paikan päällä, joten aika löysin rantein sitä pitää kisaamaan lähteä. Jos jotain toivon, niin se on kaikenmaailman piperrys ja pursottelu Suomen joukkueen kakussa. Mutta katsotaan!

Harjoittelin ainoastaan hauskan ’home made’ -keksileiman käyttöä. Ei muuten ollutkaan ihan niin helppoa kuin aluksi ajattelin. Yksi suklaakeksipelti tuli uunista ilman leimaa. Löin sitten leimat uudelleen kuumiin kekseihin. Mutta tämä gluteeniton maapähkinävoitaikina futasi ihan ok.

Ja pääasia on hyvä maku. Sillä se näissä kekseissä on!

Gluteeniton herkku!

Gluteeniton herkku!

Maapähkinäkeksit
2015-01-30 11:40:13
Tallenna resepti
Tulosta
Ainesosat
  1. 2 dl maapähkinävoita (ei siis levitettä, vaan aitoa maapähkinöitä jauhettua voita)
  2. 2 dl ruokosokeria
  3. 1 muna
  4. 1 tl aitoa, jauhettua vaniljaa
  5. 1/2 tl kardemummaa
Valmistusohjeet
  1. Anna voin hieman lämmetä huoneenlämmössä. Pilko se sitten kuutioksi ja aja hyvin sekaisin ruokosokerin kanssa. Lisää muna ja mausteet. Sekoita ja laita taikina tunniksi pariksi kylmään.
  2. Tee taikinasta kookkaan lihapullan kokoisia palloja, paina niitä kädellä hieman litteäksi ja paina lopuksi voimakkaasti muotilla taikinaa. Leikkaa ylimääräiset reunat pois veitsellä. paista keksejä 200 asteisessa uunissa, kunnes ovat kauniisti ruskettuneet eli n. 10 minuutin ajan.
Vinkit
  1. Ihanat, gluteenittomat keksit kahvin kera nautittavaksi.
Jotain maukasta https://www.jotainmaukasta.fi/
 Kakkukisa kuulumisa voi seurailla muun muassa instagramissa. Hauskaa meillä varmasti tulee olemaan..! Varsinkin kun bloggaajatuttu Ina Norjasta on vastassa kisaamassa..

Kategoriassa: gluteeniton, matkoilla, ruokablogi, sisältöyhteistyö Avainsanoilla: Bosch-blogikilpailu, gluteeniton leivonta, gluteenittomat keksit, keksileimasin, keksit, maapähkinäkeksit, ruokabloggaajien maaottelu, yritysyhteistyö

Pinnan alla

9.1.2015 by Mari

Underwater pictures

Kuva: Niklas Funk

Olen vahvasti sitä mieltä, että ihmisen paikka on pää pinnan yläpuolella ja jalat tiiviisti maassa.

Silti, taannoisella Egyptin matkalla, minut saatiin kuin saatiinkin houkuteltua uppisukkeluksiin, laitesukellusta testaamaan.

Aamulla on pimeää, kun herään. Työpäivän päätteeksi on taas pimeää. Ja ei se aurinko oikein päivälläkään jaksa nousta. On tämä aikaa. Ei ole mennyt viikkoakaan, etteivät ajatukset olisi palaneet kuumaan, aurinkoiseen Egyptiin tässä talven kuluessa. Huima kokemus, kerta kaikkiaan.

Eikä vähiten sen vuoksi, että uskaltauduin kokeilemaan sukeltamista. Ylitin itseni.

Egypti on paljon muuta kuin ne pyramidit ja nähtävyydet. Kuivan ja kuuman maan vieressä aaltoilee kalaisa Punainen meri. Punaisessa meressä kerrotaan löytyvän jopa 1000 erilaista kalaa ja tämä lie syy siihen, että Egypti on niiden viiden suositumman kohteen joukossa, jonne sukullusintoiset suuntaavat. Vesi on myös lämmintä läpi vuoden, lämpötila ei juurikaan alle 20 asteen laske. 

Kuva: Niklas Funk

Kuva: Niklas Funk

Matkalla tiedustelin, että miksi meren nimessä viitataan juuri punaiseen väriin. Nimen alkuperästä on kuulemma monenlaisia tarinoita. Nimi on saattanut tulla rannikolla sijaitsevista punaisista vuorista, vedessä kasvavasta punaisesta korallista ja joku kertoi tarinaa, kuinka nimi juontaa juurensa raamatun kertomukseen siitä, kuinka Mooses johdatti israelilaisia läpi Punaisen meren ja hait söivät perässä seuraavat egyptiläiset värjäten veden punaiseksi. Tylsin vaihtoehto näistä lie se, että vedessä elävä levä on punertavan ruskeaa ja siitä nimi.

Mutta palataanpa sinne veden alle. Kävin sukeltamassa Hurghadassa, Colona Diversien omistajan, mainion Niklas Funkin kanssa. Hän järjestää sukellusretkiä sekä El Gounasta, Marsa Alamista että Hurghadasta käsin. Opetusta voi saada englannin lisäksi myös suomeksi ja ruotsiksi, mikä on tietysti ensikertalaiselle hyvin rauhoittavaa. Pitkällisten maaharjoitusten jälkeen raahauduimme painavat välineet päällä veteen ja hups, äkkiä kelluin kuin pallo.

Kokemusta on vaikea sanoiksi pukea. Kävimme kolmessa metrissä ja näin kymmeniä ja kymmeniä kaloja, mm. murenan, pallokalan ja kaikkia niitä väri-iloittelevia kaloja, mitä luonto-ohjelmissa on nähnyt. Jos lähtee pidemmälle retkelle veneellä, pääsee näkemään myös isompia otuksia,  muun muassa delfiinejä ja kilpikonnia. Huikeaa, aivan huikeaa. Vesi oli lämmintä, hiekka valkoista, elämä hymyili. Puolen tuntia tuntui aivan liian vähältä ajalta, olisimme halunneet vain jatkaa ja jatkaa.

Jollain tasolla sukelluskärpänen minua puri, sillä olen nähnyt tämän retken jälkeen nähnyt unta sukeltamisesta. Mutta – ajatus syvemmälle menemisestä ei kuitenkaan houkuta. Haluan saa pääni sekunissa sinne, minne se kuuluu eli pinnan päälle. Samat kalat siellä syvissäkin vesissä kutevat, kuulemma, joten taidan itse tyytyä katselemaan niitä tuolla matalalla…

Näin videolta katsottuna vähän pöhkönnäköistä touhua, mutta se tunne!

 

 

 

http://youtu.be/cpMA3xg5VjI

 

 

 

Matkamessut ovat 15.-18.1 Helsingin Messukeskuksessa. Mikäli haluat kuulla lisää Egyptistä ja sukeltamisesta tai muuten vain tutustua messujen tarjontaan, jätä kommentti tähän postaukseen, niin arvon kommentoineiden kesken ensi maanantaina kaksi kahden lipun pakettia.

Yhteistyössä Egyptin turistiministeriön kanssa.

Kategoriassa: matkoilla, ruokablogi, sisältöyhteistyö Avainsanoilla: egypti, hurghada, matka egyptiin, sukeltaminen egyptissä, yhteistyö

  • « Edellinen sivu
  • 1
  • …
  • 53
  • 54
  • 55
  • 56
  • 57
  • …
  • 82
  • Seuraava sivu »

Jotain Maukasta

Maistele sienihullun ruokaentusiastin ja viininystävän maailmaa kuvina, arvosteluina ja resepteinä. Twistillä, mutta pingottamatta. Teksti, reseptit ja kuvat: © Mari Moilanen mari@jotainmaukasta.fi

mari moilanen
  • Näytä pages/Jotain-maukasta/286570568021674:n profiili Facebook palvelussa
  • Näytä Jotainmaukasta:n profiili Twitter palvelussa
  • Näytä Jotainmaukasta:n profiili Instagram palvelussa
  • Näytä jotainmaukasta:n profiili Pinterest palvelussa
  • Näytä UCr--SjxJzrpeA7_j50plOlw:n profiili YouTube palvelussa

Tilaa Sienikirja

Tilaa Sienikirja

FPOTY Finalist Graphic

Pink lady food photographer of the year 2024
pink lady highly commended, food photo award
pink lady food photographer of the year 2018, pink lady

Vanhan tavaran verkkokauppa

antiikkiverkkokauppa, vintagem

Jotain vailla?

Viimeksi kokkasin

  • MAAGINEN SIENIRETRIITTI – matka sienirihmastoon ja -herkutteluun
  • Fermentoitu parsa – hapatustako?
  • Punajuuriorzotto ja fetalumi -väriä talveen
  • Hapanjuuripatonki – helposti täydellistä!
  • Toscalaskiaispullat – siis mitä ihanaa?!?

Reseptit

Kännykkäkuvauskurssit

ruokakuvia kännykällä, ruokakuvauskurssi 2019

Mitä kaikkea?

#arkeakympillä aamiainen brunssi gluteeniton leivonta grillaus grilliruokaa joulu joulun jälkiruoka jälkiruoka jouluksi kalaneuvos kalareseptejä kasvisruoka kaupallinen yhteistyö kesäruokaa kesäsalaatti kurpitsareseptejä kurpitsaruokia lisuke riistalle omenajälkiruoka parsa parsareseptejä perjantaipullo pressimatka pääsiäinen ravintolaelämyksiä riistareseptejä ruoka ruoka- ja viiniblogi ruokablogi ruokakuvaus ruokakuvauskurssi ruokakuvausworkshop ruokalahjat sienet sienireseptejä sieniruoka sisältöyhteistyö sitä parempi soppa uusi vuosi vappu vihreä parsa viiniarvostelu villiyrtit yhteistyö äitienpäiväkakku

Klikkaa portfoliooni

mari moilanen portfolio, mari moilanen photography, food photography

Copyright © Jotain Maukasta

 

Ladataan kommentteja...