Olen vahvasti sitä mieltä, että ihmisen paikka on pää pinnan yläpuolella ja jalat tiiviisti maassa.
Silti, taannoisella Egyptin matkalla, minut saatiin kuin saatiinkin houkuteltua uppisukkeluksiin, laitesukellusta testaamaan.
Aamulla on pimeää, kun herään. Työpäivän päätteeksi on taas pimeää. Ja ei se aurinko oikein päivälläkään jaksa nousta. On tämä aikaa. Ei ole mennyt viikkoakaan, etteivät ajatukset olisi palaneet kuumaan, aurinkoiseen Egyptiin tässä talven kuluessa. Huima kokemus, kerta kaikkiaan.
Eikä vähiten sen vuoksi, että uskaltauduin kokeilemaan sukeltamista. Ylitin itseni.
Egypti on paljon muuta kuin ne pyramidit ja nähtävyydet. Kuivan ja kuuman maan vieressä aaltoilee kalaisa Punainen meri. Punaisessa meressä kerrotaan löytyvän jopa 1000 erilaista kalaa ja tämä lie syy siihen, että Egypti on niiden viiden suositumman kohteen joukossa, jonne sukullusintoiset suuntaavat. Vesi on myös lämmintä läpi vuoden, lämpötila ei juurikaan alle 20 asteen laske.
Matkalla tiedustelin, että miksi meren nimessä viitataan juuri punaiseen väriin. Nimen alkuperästä on kuulemma monenlaisia tarinoita. Nimi on saattanut tulla rannikolla sijaitsevista punaisista vuorista, vedessä kasvavasta punaisesta korallista ja joku kertoi tarinaa, kuinka nimi juontaa juurensa raamatun kertomukseen siitä, kuinka Mooses johdatti israelilaisia läpi Punaisen meren ja hait söivät perässä seuraavat egyptiläiset värjäten veden punaiseksi. Tylsin vaihtoehto näistä lie se, että vedessä elävä levä on punertavan ruskeaa ja siitä nimi.
Mutta palataanpa sinne veden alle. Kävin sukeltamassa Hurghadassa, Colona Diversien omistajan, mainion Niklas Funkin kanssa. Hän järjestää sukellusretkiä sekä El Gounasta, Marsa Alamista että Hurghadasta käsin. Opetusta voi saada englannin lisäksi myös suomeksi ja ruotsiksi, mikä on tietysti ensikertalaiselle hyvin rauhoittavaa. Pitkällisten maaharjoitusten jälkeen raahauduimme painavat välineet päällä veteen ja hups, äkkiä kelluin kuin pallo.
Kokemusta on vaikea sanoiksi pukea. Kävimme kolmessa metrissä ja näin kymmeniä ja kymmeniä kaloja, mm. murenan, pallokalan ja kaikkia niitä väri-iloittelevia kaloja, mitä luonto-ohjelmissa on nähnyt. Jos lähtee pidemmälle retkelle veneellä, pääsee näkemään myös isompia otuksia, muun muassa delfiinejä ja kilpikonnia. Huikeaa, aivan huikeaa. Vesi oli lämmintä, hiekka valkoista, elämä hymyili. Puolen tuntia tuntui aivan liian vähältä ajalta, olisimme halunneet vain jatkaa ja jatkaa.
Jollain tasolla sukelluskärpänen minua puri, sillä olen nähnyt tämän retken jälkeen nähnyt unta sukeltamisesta. Mutta – ajatus syvemmälle menemisestä ei kuitenkaan houkuta. Haluan saa pääni sekunissa sinne, minne se kuuluu eli pinnan päälle. Samat kalat siellä syvissäkin vesissä kutevat, kuulemma, joten taidan itse tyytyä katselemaan niitä tuolla matalalla…
Näin videolta katsottuna vähän pöhkönnäköistä touhua, mutta se tunne!
http://youtu.be/cpMA3xg5VjI
Matkamessut ovat 15.-18.1 Helsingin Messukeskuksessa. Mikäli haluat kuulla lisää Egyptistä ja sukeltamisesta tai muuten vain tutustua messujen tarjontaan, jätä kommentti tähän postaukseen, niin arvon kommentoineiden kesken ensi maanantaina kaksi kahden lipun pakettia.
Yhteistyössä Egyptin turistiministeriön kanssa.