Ei se ole ihme, että persimoniin ei hirveän halukkaasti kaupassa tartu. Kun sen nimikin vaihtelee sen mukaan, mistä maasta tuo tulee. Jos et huomaa maata tsekata, et tiedä, syötkö persimonia, sharonia vai kakia.
Omassa kauppakassissa kotiin kulkeutui kilo Espanjan hedelmää eli juurikin persimonia. Eri maissa tätä oranssia, tomaatinnäköistä hedelmää kutsutaan eri nimillä. Ja makukin vaihtelee.
Omat kokemukseni persimonista ovat vähän ristiriitaiset. Kaupassa se yleensä köllöttelee tiskillä kivikovana, ei erityisen makeana tai maukkaana. Joskus se kypsyy ihanasti ruskea pilkulliseksi, sokerisen makeaksi hedelmäherkuksi. Joskus ei. Nyt ostin persimonit ennen viikon kestävää matkarumbaani ajatuksena, että siinähän saa persimonit kypsyä huoneenlämmössä sen aikaa, kun itse viiletän Veronassa ja Virossa.
- 1 kg persimoneja (joukossa muutama päärynä)
- 500 g ruokosokeria
- 1 rkl inkivääriuutetta tai raastettua inkivääriä
- 1/2 dl sitruunanmehua
- Kuori ja pilko persimonit ja päärynät. Sekoita kulhossa hedelmäpalojen joukkoon ruokosokeri. sitruunanmehu sekä inkivääri. Levitä ainekset uuninkestävän, laakean vuokaan ja laita 175 asteiseen uuniin 1, 5 tunniksi.
- Soseuta 1/3 kypsistä hedelmistä ja sekoita hillon joukkoon. Purkita hyvin puhdistettuihin lasipurkkeihin. Nauti juustojen kera.
- Persimonin joukkoon kannattaa (etenkin jos hedelmät eivät ole läpeensä pehmeitä ja kypsiä) sekoittaa jotain toista hedelmää tuomaan rakennetta. Persimon pukkaa ulos paljon nestettä, päärynä taas soseutuu mukavasti.
Joten päätin, että en ala tähän leikkiin, vaan keittelen hilloksi koko sakin. Rakennetta tuovien, kypsien ja makeiden päärynöiden kera. Koska en jaksanut hillokattilan äärellä seisoskella, päätin testata uunihilloa. Syötäviä vietäviä-kirjassani on ihanan maukas raparperiuunihillo, joten tämä voisi toimia.
Ihan mukavasti toimi lukuunottamatta sitä, että pimeä laskeutui ja en saanut enää hillosta kuvaa. Mutta maistelin sitä kotiintultuani jugurtin kanssa ja ei kakimpaa.
