risotot ja pastat Archives - Sivu 29 32:stä

Lintujen ruokaa?

17.4.2013 by Mari

Supppperia.

No ei sitten ollenkaan. Vaikka siemenistä onkin kyse. Kvinoa on superruokaa. Ja hyvää sellaista.

Hirveä nälkä. Nyt ruoka. Pastaa, riisiä, ääh, ei. Jotain terveellistä, mieluiten. Uudenvuodenlupauksena päätin kokeilla kaikkea terveellistä tässä muun ruoanlaiton sivussa. Paras tuttavuus tähän mennessä on tämä kvinoa. Nykyään en syö salaatin salaattia ilman näitä piskuisia, maukkaita siemeniä.

Kvinoaa salaatissa, paahdettua kvinoaa, rapeita vihanneksia ja sieniä. Ja pestoa. Sillä pestoa kvinoa rakastaa. Vai olenkohan se minä? Sekoitan joukkoon vihreää tai punaista, aivan sama. Hyvää tulee. Kvinoa saa muuallakin suitsutusta. Supervilja, proteiinipommi, terveysruoka. Mutta se eroaa kaikesta tylsän terveellisestä siinä, että se on aidosti maukasta. Ja monipuolinen käyttää.

Pienet ja rupuiset.

Erikoista, mutta nämä kvinoan siemenet ovat pinaatin sukulaisia. Kvinoa ei siis ole vilja, vaikka siitä puhutaan samassa lauseessa kuin kokojyvätuotteista. Ja mikä parasta, se kypsyy nopeasti. Eilen olin kuolla nälkään kokojyväbasmatia keitellessä. Vartti mennyt, vartti vielä. Oi voi. Kvinoa kypsyy vajaassa vartissa.

Kvinoapesto
2 hengelle

1 dl kvinoa (määrä triplaantuu keitettäessä)
1/2 prk vihreää pestoa (n. 125 g)
puolikuivattuja tomaatteja tai aurinkokuivattuja purkista koristeeksi

Huuhtele kvinoa ja keitä ohjeen mukaan suolavedessä. Sekoita pesto kvinoaan ja koristele annos mehevillä puolikuivatuilla tomaatinlohkoilla.

Seisovaan pöytään olen jo muutamaan otteeseen tehnyt ruokaisan ja kaikissa väreissä hehkuvan kvinoasalaatin. Vieraat tykkää. Uusi löytöni on muuten myös tuo cosmopolitansalaatti, todella vihreää ja rapeaa. Pysyy raikkaana ja narskuvan rapeana, vaikka odottaisikin vieraita hetken jo valmisteltuna.

Käykääs kimppuun.

Kvinoasalaatti
8 -10 hengelle

3 dl keitettyä kvinoaa
1/2 prk punaista pestoa
2-3 cosmopolitan tai 5 caesarsalaattia
vuonankaalia tai muita salaattiseoslehtiä
1 parsakaali
1 iso keltainen paprika
pari kourallista puolikuivattuja/aurinkokuivattuja tomaatteja
1 porkkana
nippu retiisejä

Sitruunakastike:

1 osa sitruunamehua, n. 1/2 dl
2 osaa hyvää sitruunalla maustettua oliiviöljyä, n. 1,5-2 dl dl
1 rkl Dijon-sinappia
ripaus sokeria
Maldon-suolaa
mustapippuria
hieman raastettua sitruunan kuorta

Kaikkea vehreää.

Sekoita keitettyyn kvinoaan punainen pesto ja anna seoksen jäähtyä. Leikkaa salaatti suikaleiksi ja paprika kuutioksi. Höylää juustohöylällä porkkanasta ja retiisesistä ohuita lastuja. Leikkaa parsakaalin varsi renkaiksi ja irroittele nuput pieninä kimppuina. Kokoa salaatti laakeaan vatiin, alle ensin salaatteja, sitten paprikaa ja parsakaalia, muutama porkkana- ja retiisilastu, lisää salaattia ja päälle lopuksi kvinoaa, puolikuivattuja tomaatteja, vuonankaalia, parsakaalinnuppuja ja porkkana- sekä retiisilastuja. Tarjoa sitruunaisen salaatinkastikkeen kanssa. Kastike valmistuu sekoittamalla sinappiin mausteet, sitruunan mehu ja sen jälkeen lisäämällä vähitellen öljy kastikkeen joukkoon, samalla koko ajan sekoittaen.

Tämä salaatti hehkuu noutopöydän värikkäänä niittynä ja sopii erinomaisesti savustetun lohen kanssa. Vielä vähän tuoretta leipää kylkeen ja muutama juusto. Kevään noutopöydän antimet on kasassa.

Kun johonkin ruokaan tykästyn, tuppaan laittamaan sitä viikottain. Tai ehkäpä jopa joka toinen päivä? Ei kenties niin mukavaa muille ruokailijoille. Tällä hetkellä joka tuutista tulee kvinoaa ja ah, chili con carnea.. Onneksi tämä on ohimenevää. Kyllä mä kohta kyllästyn..

Pastaa ennen pääsiäistä

26.3.2013 by Mari

Pastaa paistelemaan. Aseet valmiina.

Rapeita salamilastuja. Tomaatin aateloimaa oliiviöljyä. Timjamia, tietysti. Ja punaisena lankana puolikuivatut tomaatit. Siinä se. Paras pastareseptini.

Tämä pasta syntyi sattumalta. Kaapista löytyvistä aineksista. Mutta niin monet hyvät asiat tuppaavat tapahtumaan. Sattumalta.

Kuivanpuoleisia.

Pienet luumutomaatit alkoivat olla jo siinä tilassa, että pikaisesti ne olisi pitänyt nauttia. Koko purkki. Uunista sain niille lisää elinaikaa. Ja päässä alkoi muhia rustiikkinen pastaohje. Yrttipurkeista valitsin mausteeksi timjamin, joka aromit suorastaan soivat tomaatin kanssa. Varsinainen kastike syntyi oliiviöljystä, paahdetusta tomaattipureesta ja mausteista. Kastike, joka värjää pastaa oranssiruskealla sävyllään ja aromisoi sen. En halunnut pastasta kuitenkaan ihan vegeversiota, niipä paistelin hyvää italialaista salamia paistinpannulla, kunnes rasva suli pois ja jäljelle jäi maukkaat salamisipsit. Näitä sitten pastan päälle koristeeksi ja rapeutta antamaan. Ja pastaksi valikoitui leveääkin leveämpi pappardelle, tummana tottakai. Maalaismeininkiä ihan.

Kaikkea kanssa.

Tomaatti-timjamipasta
2 hengen annos

Puolikuivatut minitomaatit:

250 g minitomaatteja (luumu, kirsikka tai mitä sattuu löytymään)
1 tl sokeria
1 tl suolaa
1 rkl oliiviöljyä
1 valkosipulinkynsi

Pastakastike:

1/2 dl oliiviöljyä
2 – 3 rkl rkl tomaattipureeta
2 rkl rkl timjaminlehtiä (sen verran kuin jaksaa lehtiä yrittipensaasta nyppiä)
1 valkosipulinkynsi
1/2 tl savupaprikajauhetta
ripaus sokeria ja suolaa
mustapippuria

Salamisipsit:

4 – 5 siivua hyvää italialaista salamia kuivatetaan kuumalla pannulla

Kuka vei palan?

Aloita kypsentämällä minitomaatit uunissa. Leikkaa tomaatit pituussuunnassa halki ja sekoittele niitä kulhossa, jossa on 1 rkl oliiviöljyä, 1 valkosipulinkynsi murskattuna, 1 tl sokeria ja 1 tl maldonsuolaa. Laita tomaatit uuniin 175 asteeseen n. tunniksi, kunnes ovat kypsyneet ja kuivuneet hieman. Valmista tällä aikaa pastakastike. Paista tomaattipuretta kuumalla pannulla, kunnes pureen kirpakka tuoksu muuttuu paahteisemmaksi ja väri ruosteenruskeaksi. Sekoita paahdettu puree puoleen desiin oliiviöljyä. Purista joukkoon valkosipulinkynsi ja lisää hieman suolaa sekä hippunen sokeria ja nypityt timajaminlehdet. Rouhi joukkoon vielä hieman mustapippuria. Paahda kuumalla pannulla salamilastuja molemmilta puolilta, kunnes rasva sulla pois ja siivut ovat rapeita. Kuivata talouspaperin päällä. Näitä herkullisia tomaatteja voit säilöä oliiviöljyssä jääkaapissa ja käyttää koristeena, salaateissa, pastoissa. Kaikki käy!

Keitä hyvää, tummaa pappardellepastaa kahden hengen annos (esim. Stockalta saatava Garofalo) kypsäksi ohjeen mukaan. Sekoita joukkoon kastike ja puolikuivatut tomaatit ja asettele pasta lautaselle. Rouhi päälle maukkaita salamisipsejä.

Kertakaikkinen herkku.

Näin syntyy ihan itkettävän ihana makuyhdistelmä, jota voi vielä täydentää pienen pienellä lasilla tummaa, italialaista punaviiniä ja pääsiäisen odottelu sujuu ihan siivillä! Kuin lentoon olisi lähdössä. Pääsiäiseen taitaa olla juuri se viisi päivää nimittäin: the trouble with eating Italian food is that 5 or 6 days later you’re hungry again..

Tällä pastalla koetetaan onnea Mokon paras pasta -kilpailussa.

Raviolitarina

25.1.2013 by Mari

Pää tyynyyn tai tyyny suuhun.

Pastakonetta veivattiin joitain viikkoja sitten. Syntyi narupastaa. Ja ravioleja.

Ajatus raviolien tekemisestä oli niin ex tempore, että en ollut hankkinut mitään täytteitä näille italialaisille tyynyille. Ei muuta kuin pää jääkaappiin Nicky Minaj-tyyliin ja aineksia tutkimaan. Löytyi fetaa, tuoretta pinaattia ja munia sekä parmesania on hyllyssä aina. Näistä paprikaravioleille täytettä väsäämään.

Jotain tuttua tässä täytteessä oli. Tuli mieleen, että olen tällaisella parmesan-feta-kanamuna-oreganotäytteellä täytellyt miedosti kreikkalaisvaikutteisia rahka-voitaikinapiirakoita. Niistä ainakin tuli hyviä. Katsotaan, miten tämä toimii raviolibusineksessa.

Kuumensin reilun puoli litraa pinaatteja pannulla oliiviöljyssä hyörytetyiksi ja kypsennetyiksi. Jäähdytin pinaatin. Sekoitin tällä välin puolikkaaseen fetapakettiin raastettua parmesania, pari keltuaista, rouhauksen mustapippuria ja lopuksi jäähtyneet pinaatit. Raviolilevyt odottelivat jo laudalla. Sitten täyttämään.

Vihreää sisukseen.

Raviolit feta-pinaattitäytteellä

100 fetaa
3/4 dl parmesania
2 keltuaista
mustapippuria
n-. 1/2 l tuoretta pinaattia (n. 3/4 -1 dl dl valmista)

Ainekset sekoitetaan ja raviolilevylle laitetaan nökkösiä tasaisin välimatkoin. Itse halusin ravioleista isoja ja pulleita, tarjottaessa pari per ruokailija -kokoa. Ja tällä annoksella niitä tuli kahdeksan.

Kun täyte oli aseteltu ensimmäiselle levylle, voitelin huolellisesti kaiken täytteen alta näkyvän levyn vedellä. Takaraivossa nakutti pelko siitä, että kattilassa uisi löysiä pastarättejä ja muna-fetaseosta. Sitten toinen levy päälle, tarkkaa painelutyötä, turhat ilmat pihalle ja tuloksena syntyi kookkaita, hellyyttävän näköisiä ravioleja.

Raviolit odottelivat kelmun alla kylmässä iltaan, jolloin ne pääsivät alkuruokana tarjolle. Valmistin raviolien kanssa nopean öljyisen kastikkeen. Sitruunaoliiviöljy antoi juuri sopivaa kärkeä makuun ja annoksen koristeet, herneenversot, saivat kiiltoa pintaan. Poimin valkosipulin palaset pois kastikkeesta ja lusikoin sitä ensin raviolien päälle, lisäsin herneenversot ja lusikoin loput kastikkeet versojen pintaan. Kaikki maut suorastaan soivat yhteen: riittävän suolainen täyte, sitruunan aromi ja rapeat herneenversot. Ah!

Ja sen pituinen se.

Sitruunainen öljykastike ravioleille

4 rkl sitruunaoliiviöljyä
1 rkl voita
1 solo valkosipuli murskattuna

Laita voi ja öljy pannulle, kuumenna. Lisää murskattu valkosipuli, freesaa ja kaada kastike ravioleille.

Tämä raviolitarina ja koko pastakokeilu oli niin positiivinen, että eiköhän pastakone toistekin kaiveta kaapista käyttöön. Sitä odotellessa perjantaimusa päälle. Gabrielle Aplin on tehnyt jo entuudestaan koskettavasta ja moneen kertaan kopioidusta hitistä – The Power of Lovesta – ehkä vieläkin koskettavamman. Herkistelyä. Ja sen pituinen se. Raviolitarina.