santeri vuosara Archives - Jotain maukasta

Syynissä vuoden parhaimmat ruokakirjat

9.9.2016 by Mari

Tuntuu, että tänä vuonna on tullut erityisen kiinnostavia, visuaalisesti näyttäviä tai muuten vain hauskoja ruokakirjoja.

Nyt, kun olen ehtinyt selailla saamiani arvostelukappaleita läpi, sanon suosikeistani muutaman sanasen.

Olen Chef Santeri-fani. Tämä fanitus alkoi hänen Rakkaat juurekset-kirjansa julkkareissa. Siellä istuskelin Santerin keittiömestarifrendien ja M.A Nummisen pöydässä Tampereella ihan hoomoilasena. Jokainen annos yllätti, innosti ja oli supermaukasta. Ja kuitenkin jotenkin järkevää.

Tuosta tapahtumasta on jo tovi vierähtänyt ja nappasin heti Santerin mukaan workshopeihini osallistujia kestitsemään. Tunnustan. Oikeasti vain siksi, että Santeri kokkaisi mulle lisää herkkuja.

No. Tänä vuonna Santeri laittoi mulle listaa tarjottavista herkuista. Hyvältä kuulosti..paitsi että jälkkäriksi oli luvassa tyrniporkkanoita. TYRNI. Ja porkkana!! Söin kerran kurkkujäätelöä Köpiksessä jälkkäriksi ja itku meinasi tulla. Ei jälkkäri voi olla vihannesta. Eikä myöskään tyrniä. Sehän maistuu ihan… no oksulle.

Santeri ei hevillä luovuttanut. Mari, lupaan, että tykkäät tyrniporkkanoista, hän vakuutteli. Haluan tehdä sen jälkkäriksi, sillä se on uudesta kirjastani. En luovuttanut. Vedin myös Haarukkavatkaimen Minnan mukaan juttuun ja kun en muuta keksinyt, sanoin, että Minnakaan ei tykkää tyrnistä. Heh, tyrniporkkanoita oli sitten kuitenkin jälkkärinä (tosin Santeri oli ystävällisesti tuonut mulle ja Minnalle lauantaikarkkipussit, jos tyrni ei maistuisi). Mutta maistui se. Että oli herkullista. Lisää tätä!

Pitkän alustuksen jälkeen arvanette varmaankin, että yksi tämän vuoden suosikkiruokakirjoistani on Santeri Vuosaran ja Ilkka Isotalon Säilö & kokkaa-kirja. Kirja on ihanan innovatiivinen, hullu – vai mitä sanotte näistä tyrniporkkanoista tai kuivatuista ruodoista – ja positiivisella tavalla perinteinen. Inspiroiva, skandinaavishenkinen opus vähän enenmmän kokanneille. Niin , ja löytyy sieltä siis kivaa reseptiikkaa, nuo kaksi mainittua ovat vain näitä suosikkejani..

Elän ja hengitän kauniita asioita, esineitä, lehtiä ja kirjoja. Ja tänä vuonna tätä kauneuden nälkää ovat ruokkineet hellästi Hannele Hyvärisen ja Johanna Myllymäen Suupaloja!-kirja sekä Kaisa Niemisen ja Riikka Katinkosken Ruokakirja.

Bloggaajakollega Hannelen blogi on jo syötävän kaunis ja reseptiikka innostavaa. Sama linja jatkuu tässä kirjassa, joka muuten on jokaisen illanistujaisia, kokkareita ja muita juhlia järkkäävään must buy-opus. Mä tyydyn vain selaisuun, sillä tässä hektisessä tilanteessa haluaa jokaisen vapaan hetken viettää möhveröverkkareissa sohvalla. Ilman vieraita. Tsekkaa ainakin reseptit pinaattisipseihin, punaviinissä huuhdeltuihin chorizopulliin ja ruusukaalihampurilaisiin. Itkettävän ihania ideoita! Way to go.

Ruokakirja taas on niin pysäyttävän rauhallinen, sellainen harras kirja, jota vain silkkihansikkain selailee. Se- on -kaunis. Tällaisia kirjoja haluan hyllyyni ihan vain estetiikan nälkääni ruokkimaan. Ostaisin tämän kirjan pois kotona muuttavalle, sillä kirjassa on perinteisiä ruokia, joita lapsuudessani laitettiin. Haluaisin, että niiden – joulutorttujen, korvapuustien, kauralastujen – muisto jatkuu ja jatkuu ja jatkuu..

Huomaan tykkääväni perinteisestä. Tällä viikolla kopsahti luukusta Susanna Haaviston ja Samuli Karjulan Satokauden ruokaa. Tämä kirja jakaa mukavalla tavalla tietoutta satokauden raaka-aineista ja vähän nojailee jopa enemmän perinteisyyteen kuin yllä mainittu Ruokakirja. Vai mitä tykkäätte resepteistä Krapukeitto, Mantsikkamöllä ja omenaplätyt. Silmiä hivelevät Laura Riihelän hempeän herkulliset kuvat.

Jäin kuitenkin miettimään, että miksi kirjasta oli tehty niin vanhanaikaisen oloinen, onhan satokausikokkailu nyt niin trendikästä. Ihan hipsteriä jopa. Mutta kyllä, tykkäsin!

P.S Kuvassa seikkailee tyrnimarja..! Olen siis ehkä tehnyt siitä jotain. Katsotaan..

P.S 2 Muistin juuri, että onhan multakin ilmestynyt tänä vuonna ruokakirja, Syötäviä vietäviä. Olen jäävi sitä itse arvostelemaan, mutta onneksi muut tekevät sen puolestani. Tule moikkaamaan Vanhalle Mikä viini-tapahtumaan ensi keskiviikkona klo 16 alkaen ja hankkimaan kirja joululahjaksi spesuhintaan ja hyvissä ajoin!

Kuva, jonka toivoisin ottaneeni.

19.2.2015 by Mari

Kuva: Tim Clinch

Palkitun, karismaattisen ruoka- ja matkavalokuvaaja Tim Clinchin portfoliosta niitä löytyy useampi.

Kuinka joku voi tiivistää niin paljon yhteen, niin yksinkertaiseen, mutta pysäyttävän kauniiseen kuvaan?

Kävin marraskuussa aurinkoisessa Cadizissa Tim Clinchin opissa sekä tutustumassa tähän rustiikkisen kauniiseen seutuun.

Kuva: Tim Clinch

Useampaan otteeseen Tim toi esille sen, että hän käyttää enenmmän aikaa unstylingiin eli asioiden poisottamiseen kuvista kuin kankaiden, aterimien tai muiden propsien lisäämiseen kuvaan. Samaan hengenvetoon hän tuskaili, kuinka välillä joutuu työskentelemään ruokastailistien kanssa, jotka tuputtavat kuvaan kokoajan lisää yksityiskohtia – vaikka aihe olisi hyvä sellaisenaan.

‘No, ehkä stylistit ajattelevat, että heidänkin tulee jotenkin palkkansa ansaita‘, Tim pohti. Ja totesi, että parhaat ruokastailistit ovat niitä, jotka ymmärtävät, että vähäeleisyys riittää ja ymmärtävät siirtyä taustalle ajoissa. Minuakin Tim aina muistuttelee, että ‘Remember to do some unstyling, too ‘, kun viestittelemme ja kerron, että olen menossa ruokastailaamaan koko päiväksi.

Kuva: Tim Clinch

Tim jakaa oppejaan avokätisesti, rennolla otteella ja itse koen, että ruokakuvaukseni – ja tietysti se stailaus – nousi Tim oppien jälkeen aivan uudelle tasolle. Oli päivänselvää, että tämän miehen halusin tuoda Suomeen vetämään ruokakuvaus ja -stailaus workshopin. Ja kyllä, nyt Tim on tulossa!

Kesäkuun ensimmäisenä viikonloppuna 6.-7.6 pidettävässä Styling & unstyling with Tim Clinch workhopissa keskitymme ruokakuvauksen ytimeen, yksinkertaisten, mutta upeiden ruokakuvien ottamiseen. Harjoittelemme stailausta – luonnollisesti – ja voin luvata, että Tim tulee ja poistaa turhat tavarat kuvastasi. Harjoittelemme hankalien lasiesineiden – viinipullot, lasit yms. -kuvaamista sekä myös actionkuvien ottamista, kun keittokirjailija, chef Santeri Vuosara saapuu illalla paikalle ja valmistaa meille suussa sulavan illallisen. Jälkikäsittelyn merkistystä ei myöskään tule unohtaa ja toisena päivänä Tim tsekkaa kuvasi ja ketoo, mitä hän niille tekisi. Opettavaista? Kyllä!

Kuva: Tim Clinch

Tilaisuus järjestetään pääkaupunkiseudulla. Ensimmäinen päivä pidetään tunnelmallisessa retroladossa, Humppaliiterissä. Tila on aivan ihana !(Mikäli etsit itsellesi persoonallista juhlatilaa valoisan ajan juhliin, tsekkaa tämä. Blogini kautta tulleista varauksista saat 10 % alennuksen tilavuokrasta koodilla JM2015).

Humppaliiteri on täynnä vanhaa, sympaattista tavaraa ja kuvauksellista materiaalia, juuri oiva paikka stailaamisen harjoitteluun. Täällä myös nautimme illallisen, jossa myös yhteistyökumppanit muistavat osallistujia. Toinen päivä kuvataan Helsingissä, valoa tulvivassa, tyylikkäässä Aallonkodin Finlandia penthousessa. Koko huoneistoa kiertää upea, Finlandia-talolle, Töölönlahdelle ja Musiikkitalolle aukeava terassi, jolla nautimme valmistamani maittavan whole food -brunssin ja kuvaamme, tietenkin!

Kuva: Tim Clinch

Se, että saa tällaisen workshopin kasattua ja palat kohdilleen, vaatii useamman kuukauden työskentelyä, suunnittelua ja välillä myös tuskailua. Ilman yhteistyökumppaneista koko tilaisuus ei järjestyisi ollenkaan. Haluankin jo tässä vaiheessa lämpimästi kiittää tämän workshopin yhteistyökumppaneita Aallonkotia, Ahlstrom Food BA:ta, Atriaa, Deliverdeä, Fondberg & Co:ta ja Humppaliiteriä siitä, että tuette yhteistyön kautta tämän ainutlaatuisen workshopin toteutumista.

Pidemmittä puheitta, ilmoittautuminen on nyt käynnissä ja paikkoja kourallinen tarjolla.

Käy lukemassa lisää workshopin ohjelmasta sekä Timistä ja toivottavasti nähdään kesäkuussa!

P.S Ennakkovaraajan etuhinta on voimassa 8.3.2015 mennessä tehtyihin varauksiin.

Workshopin hastag: #foodphoto2015

Haarukoitavaa

11.11.2013 by Mari

Haarukoitavaa hyllyyn.

Kahdesta syksyn keittokirjauutuudesta ei voi kuin tykätä.

Pääsin konkreettisesti haarukoimaan kahden keittokirjan – Ari Ruohon ja Peppi Aralehdon Kuukausiliitten keittokirjan* sekä Santeri Vuosaran Rakkaat juurekset*-kirjan -sisältöjä. Ja mitä makuelämyksiä nämä kirjat tarjosivatkaan!

Ari Ruohon kanssa kokkasimme haukea piparjuurikastikkeella, paistoimme sieniä ja lehtikaalia. Ja teimme muusia kylmäsavuhauella maustettuna. Ah, miten herkullista! Paras syömäni kala-ateria koskaan!

Rakkaat Juurekset-keittokirjan julkaissut Chef Santeri taas tarjosi läpileikkauksen juureskirjan antimista Tampereella –punajuurihummusta, tattipihviä, lanttukeittoa – ja vaikka en koskaan tee mitään ruokaa suoraan jostain reseptistä, niin Santerin lanttukeitto taitaa tehdä tässä poikkeuksen. Keitto saapunee joulupöytään kermahunnussaan.

Internet on puraissut aimo palan keittokirjailijoiden ansioista, sillä joka ruokaan – siis aivan joka ruokaan – löytyy resepti netistä. Uutta on lähes mahdoton keksiä. Joskus, kun keksin innovatiivisen tavan käyttää jotain raaka-ainetta, käyn googlaamassa, että eihän tätä ole vielä kukaan näin tehnyt. Mutta aina on, etenkin ulkomailla. Punajuuri-jauhelihakaalikääryleitäni en tosin löytänyt mistään maailman kolkasta pikaisen tsekkauksen perusteella.

Ja samaa toteaa Ari Ruoho. ‘Kaikki on jo tehty, ei enää voi juurikaan ‘uusia’ ruokia keksiä, vaan jokainen ammentaa vaikutteita toisilta ja toisten resepteistä. Palanen sieltä, toinen täältä.‘ ja paljastaa samalla, että hänellä on neljä metriä keittokirjoja, josta tuo ammennus ulkomaiden vaikutteiden lisäksi tapahtuu. Lohdullista kuultavaa.

Ari ja Peppi työstivät nyt ilmestynyttä kirjaansa kolmen vuoden ajan teemanaan kotimaiset sesonkituotteet. Syntyi jykevä opus. Mustamakkarakirjansa jälkeen mustamakkaramiesleiman otsaansa saanut Santeri taas siirtyi lihasta juureksiin. Rakkaat juurekset-kirjaan on saatu vaikutteita muun muassa Tampereen keittiömestarikollegoilta.

Molemmat kirjat ovat maanläheisiä, helposti lähestyttäviä ja kiinnostavia. Vaikka itsekin ammennan inspiraationi matkoilta, internetin ruokakuvista ja ravintoloista, niin nämä kirjat tullee tutkailtua kannesta kanteen.

Jos haluat Santerin Rakkaat juurekset-kirjan itsellesi tai pukinkonttiin laitettavaksi, jätä viestiä kommenttikentään tämän viikon aikana, niin arvon kirjan halukkaiden kesken.

*Arvostelukappaleet saatu suoraan kirjailijoilta