Tuntuu, että tänä vuonna on tullut erityisen kiinnostavia, visuaalisesti näyttäviä tai muuten vain hauskoja ruokakirjoja.
Nyt, kun olen ehtinyt selailla saamiani arvostelukappaleita läpi, sanon suosikeistani muutaman sanasen.
Olen Chef Santeri-fani. Tämä fanitus alkoi hänen Rakkaat juurekset-kirjansa julkkareissa. Siellä istuskelin Santerin keittiömestarifrendien ja M.A Nummisen pöydässä Tampereella ihan hoomoilasena. Jokainen annos yllätti, innosti ja oli supermaukasta. Ja kuitenkin jotenkin järkevää.
Tuosta tapahtumasta on jo tovi vierähtänyt ja nappasin heti Santerin mukaan workshopeihini osallistujia kestitsemään. Tunnustan. Oikeasti vain siksi, että Santeri kokkaisi mulle lisää herkkuja.
No. Tänä vuonna Santeri laittoi mulle listaa tarjottavista herkuista. Hyvältä kuulosti..paitsi että jälkkäriksi oli luvassa tyrniporkkanoita. TYRNI. Ja porkkana!! Söin kerran kurkkujäätelöä Köpiksessä jälkkäriksi ja itku meinasi tulla. Ei jälkkäri voi olla vihannesta. Eikä myöskään tyrniä. Sehän maistuu ihan… no oksulle.
Santeri ei hevillä luovuttanut. Mari, lupaan, että tykkäät tyrniporkkanoista, hän vakuutteli. Haluan tehdä sen jälkkäriksi, sillä se on uudesta kirjastani. En luovuttanut. Vedin myös Haarukkavatkaimen Minnan mukaan juttuun ja kun en muuta keksinyt, sanoin, että Minnakaan ei tykkää tyrnistä. Heh, tyrniporkkanoita oli sitten kuitenkin jälkkärinä (tosin Santeri oli ystävällisesti tuonut mulle ja Minnalle lauantaikarkkipussit, jos tyrni ei maistuisi). Mutta maistui se. Että oli herkullista. Lisää tätä!
Pitkän alustuksen jälkeen arvanette varmaankin, että yksi tämän vuoden suosikkiruokakirjoistani on Santeri Vuosaran ja Ilkka Isotalon Säilö & kokkaa-kirja. Kirja on ihanan innovatiivinen, hullu – vai mitä sanotte näistä tyrniporkkanoista tai kuivatuista ruodoista – ja positiivisella tavalla perinteinen. Inspiroiva, skandinaavishenkinen opus vähän enenmmän kokanneille. Niin , ja löytyy sieltä siis kivaa reseptiikkaa, nuo kaksi mainittua ovat vain näitä suosikkejani..
Elän ja hengitän kauniita asioita, esineitä, lehtiä ja kirjoja. Ja tänä vuonna tätä kauneuden nälkää ovat ruokkineet hellästi Hannele Hyvärisen ja Johanna Myllymäen Suupaloja!-kirja sekä Kaisa Niemisen ja Riikka Katinkosken Ruokakirja.
Bloggaajakollega Hannelen blogi on jo syötävän kaunis ja reseptiikka innostavaa. Sama linja jatkuu tässä kirjassa, joka muuten on jokaisen illanistujaisia, kokkareita ja muita juhlia järkkäävään must buy-opus. Mä tyydyn vain selaisuun, sillä tässä hektisessä tilanteessa haluaa jokaisen vapaan hetken viettää möhveröverkkareissa sohvalla. Ilman vieraita. Tsekkaa ainakin reseptit pinaattisipseihin, punaviinissä huuhdeltuihin chorizopulliin ja ruusukaalihampurilaisiin. Itkettävän ihania ideoita! Way to go.
Ruokakirja taas on niin pysäyttävän rauhallinen, sellainen harras kirja, jota vain silkkihansikkain selailee. Se- on -kaunis. Tällaisia kirjoja haluan hyllyyni ihan vain estetiikan nälkääni ruokkimaan. Ostaisin tämän kirjan pois kotona muuttavalle, sillä kirjassa on perinteisiä ruokia, joita lapsuudessani laitettiin. Haluaisin, että niiden – joulutorttujen, korvapuustien, kauralastujen – muisto jatkuu ja jatkuu ja jatkuu..
Huomaan tykkääväni perinteisestä. Tällä viikolla kopsahti luukusta Susanna Haaviston ja Samuli Karjulan Satokauden ruokaa. Tämä kirja jakaa mukavalla tavalla tietoutta satokauden raaka-aineista ja vähän nojailee jopa enemmän perinteisyyteen kuin yllä mainittu Ruokakirja. Vai mitä tykkäätte resepteistä Krapukeitto, Mantsikkamöllä ja omenaplätyt. Silmiä hivelevät Laura Riihelän hempeän herkulliset kuvat.
Jäin kuitenkin miettimään, että miksi kirjasta oli tehty niin vanhanaikaisen oloinen, onhan satokausikokkailu nyt niin trendikästä. Ihan hipsteriä jopa. Mutta kyllä, tykkäsin!
P.S Kuvassa seikkailee tyrnimarja..! Olen siis ehkä tehnyt siitä jotain. Katsotaan..
P.S 2 Muistin juuri, että onhan multakin ilmestynyt tänä vuonna ruokakirja, Syötäviä vietäviä. Olen jäävi sitä itse arvostelemaan, mutta onneksi muut tekevät sen puolestani. Tule moikkaamaan Vanhalle Mikä viini-tapahtumaan ensi keskiviikkona klo 16 alkaen ja hankkimaan kirja joululahjaksi spesuhintaan ja hyvissä ajoin!
Minna sanoo
Voihan tyrni sentään! Odotan mielenkiinnolla mitä Santeri meille ensi kesänä ehdottaa ?
Mari sanoo
Hih, tosin nyt en enää keksi, mitä Santeri voisi tarjota, kun muuten olen kaikkiruokainen 😉
Samuli sanoo
Moi Mari,
Kiitos hyvistä lukuvinkeistä ja tuo Santerin kirja täytyy kyllä hommata asap. Meidän kirjasta tehtiin tietoisesti vanhahtavan näköinen, koska se käsittelee ruokaperinteitä. Siksi ulkonäöstä haluttiin vähän ajattoman näköinen. Kiva kuulla, että pidit kirjasta. Juuli Hakkarainen teki kyllä hyvää työtä reseptien kanssa ja sai Lauran kanssa mahtavat kuvat.
Maukasta viikonloppua sinulle!
Ystävällisin terveisin,
Samuli Karjula
Mari sanoo
Uskon, että Santerin kirja viehättää myös sua, sillä se henkii samaa ajattelua kuin teidänkin kirjanne.
Hannele | Kokit ja Potit -ruokablogi sanoo
Kii-tos, Mari <3
Tuli itku, kun kirjoitit meidän kirjasta niin kauniisti.
Mari sanoo
Ollos hyvä, ansaittuahan tuo kyllä oli. Viimeistä yksityiskohtaa myöten hiottu kokonaisuus.
Kaisa / Ruokakirja sanoo
Voi kiitos, Mari! Niin kauniisti ja juuri oikein sanoin kommentoit Ruokakirjaa.
Nimetön sanoo
Tyrniporkkanat kuulostavat mielenkiintoisilta. Vaan, Mari, oletko testannut tyrneistä keitettyä vispipuuroa? Suosittelen!
Mari sanoo
Hmm..enpä ole. Voisi kyllä toimia. Väri on varmaan kauniin oranssi?
Juulia / Vaimomatskuu sanoo
Ihania ruokakirjoja tuntuu tosiaan tulevan nyt kokoajan ulos! Sinun kirjaan en ole vielä päässyt tutustumaan, mutta mm. tuo Satokauden ruokaa on pyörinyt jo kovasti käsissä. Vielä kun ehtisi testailemaan jotain reseptejäkin!
Lotta sanoo
Kyllä ehdottomasti nostaisin Hannelen kirjan ohessa myös sinun kirjasi vuoden kauneimpiin ja parhaimpiin, mm. after eight -granola odottaa testausjonossa.. 🙂
Mari sanoo
Kiitos Lotta ?