Jotain maukasta

Kello 5.45

25.5.2013 by Mari

Aikainen banaanikastike.

Räps. Silmät auki. Onkohan jo aamu?

Kyllä se jollain mittapuulla on aamu. Mutta ei lauantaiaamuna kuulu herätä klo 5.45. Tutkimuksen mukaan valoisaan aikaa tarvitsee vähemmän unta. Seitsemän minuutin verran. Se ei siis selitä tätä aamukukkumista.

No, tänään heräsin kukonlaulun aikaan. Yritin nipistää silmät kiinni ja hetkeksi onnistuikin. Mitä kello? 6.01. Okei, ei se uni enää tule. Linnutkin huutaa ikkunan takaa kesäfiilistään.

Hipsin kohti keittiötä. Vielä ei ole nälkä, nyt on aika haudutella ja vääntää, pitkän kaavan mukaan.

Lempeää tuoksua tulvillaan.

Pitkään haudutettu ohrapuuro

2 dl rikottuja ohrasuurimoita
1 tl suolaa
1 l maitoa

Mittaa ainekset uunivuokaan ja hauduttele hiljakseen kypsäksi 150 asteessa n. 3-3,5 tunnin ajan.

Olen alkanut vähentämään vehnäjauhojen käyttöä. Tästä johtuen olen kokeillut erilaisia täysjyväjauhoja ruoissa ja leivonnaisissa. Välillä hyvällä ja välillä vähän heikommalla menestyksellä.

Mutta nämä amerikkavaikutteiset, mutta talkkunalla terveelliseksi käännytetyt talkkunajauhopannukakut kyllä veivät kielen mennessään. Banaanisiirappi on sellaista herkkutahnaa, jota myös kermaisen vaniljajäätelön päälle valuttelisin. .

Talkkunajauhopaketista pullahtaa ulos savun tuoksua. Jauho on kuivattu riihikuivausmenetelmällä eli kuivaamon ilma on sakeanaan savua. Sen haistaa kyllä. Tein pannarit kokonaan talkkunajauhoilla ja talkkuna antoi omaa aromiaan hienosti. Jos talkkuna on uudempi tuttavuus, voi aloitella taikinalla, jossa puolet talkkunaa ja puolet vehnäjauhoja, niin perhe ei aivan pöyristy.

Kyllä näillä jaksaa..mennä vaikka levolle?!

Talkkunapannarit

2 dl talkkunajauhoja (tai 1 dl talkkunajauhoja, 1 dl vehnäjauhoja)
1/4 dl sokeria
2 tl leivinjauhetta
1 dl kermaviiliä
2 dl maitoa
50 grammaa voita
1 muna
1/2 dl saksanpähkinärouhetta
1 tl vaniljasokeria
voita paistamiseen

Sekoita kuivat aineet keskenään, lisää maito, kermaviili ja muna. Sulata voi ja lisää viimeisenä sulatettu voi.

Mausta pannaritaikina vaniljasokerilla ja karkeasti rouhituilla pähkinöillä. Kirkasta voi halutessasi ja paista hitaasti pieniä pannukakkuja aamiaispöytään.

Samalla, kun alat paistella pannukakkuja, mittaa banaanikastikkeen aineet paistinpannulle ja anna porista hiljakseen paistamisen ajan. Banaanit karamellisoituvat suloisesti ja kastike tiivistyy..

Banaanikastike

1 dl vaahterasiirappia
2 tl voita
1 banaani
1 vaniljatangon siemenet

Keittele kastiketta kasaan n. 15 minuutin ajan. Tarjoa kuumana pannarien tai jäätelön kanssa.

—-

Nyt klo on 10. Lauantaina. Käyty jo aamulenkillä ja aamu-uinnilla. Vatsa täynnä uunipuuroa ja rapeita talkkunajauhoista valmistettuja banaani-pähkinäpannareita. Mutta hohhoijaa, kylläpä nyt ramasee..

Liekeissä?

24.5.2013 by Mari

Lihamies.

Hrr..kovin oli kylmä olla liekeissä Akseli Herlevin grillikirjan julkkareissa. Hyvä, ettei pakkasta pitänyt.

Mutta grillissä kärisi kabanossi ja aina niin iloinen Aksu kestitsi vieraita. Mikäs siinä ollessa.

’Vuoden verran tässä kirjassa meni’, Aksu kertoo. Ja tunnustaa samassa lauseessa, että ’osa lihoista on tullut grilliin pakkasen kautta.’

Hymy herkässä. Kuten aina.

Mutta ei se haittaa. Hyviä ideoita tuosta Herlevi liekeissä -kirjasta itselle virisi ja grillissä pakastelihankin makuun saa tuoretta eloa. Mielenkiintoisinta uutta kulmaa grillaukseen tuo kattava katsaus riistagrillaukseen. Eipä ole tullut grillattua riekkoa, ei ole. Fasaanin rintafileet odottavat kyllä grillaustaan. Syväjäässä myöskin.

..ja valtakunnassa kaikki hyvin.

Ja oman osansa kirjassa saa Japani, josta on Aksun mukana muodostunut hänelle eräänlainen ruoan Mekka. Mukana on siten myös se herkullinen Tataki-resepti, mitä Aksu aikoinaan mulle kokkasi.

Kirjan kuvituksessa on haettu blogimaisuutta, mistä pisteet. Ja reseptit, etenkin kaikki lisukesellaiset –sahrami-mandariiniaioli, hiilillä poltetut bataatit, purjotuhka – kyllä herauttavat veden kielelle. Innovatiivista, simppeliä, tuoretta ja vähän äijämäistä. Tykkään!

P.S Grillauksesta tuli kesäruoat mieleen, olethan jo osallistunut Taste of Helsinki -kilpailuun? Laita oma, näppärä kesäresepti tulemaan ohjeiden mukaan ja voit kohta yöpyä Klaus K:ssä ruokailtuasi pitkän kaavan mukaan Taste of Helsingissä. Kisa päättyy 31.5 eli hops, hops!

..ja perunamaa

23.5.2013 by Mari

Aika ryppyiset.

Sinne meni. Perunat maahan. Mutta ei maan alle.

Tämä tulee olemaan kolmas kerta, kun tulen syömään kesällä itsekasvatettua perunaa.

Ensimmäisellä kerralla istutin perunat kaiken taiteen mukaan. Muokkasin maan, upotin perunat 15 senttimetrin syvyyteen ja kuokin niitä ylös loppukesän sateessa onnellisena. Mutta olihan se. Työlästä tosiaan.

Toisella kerralla inspiroiduin 80-luvun, Enemmän iloa puutarhasta-kirjasta ja testasin viljelyä mustan muovin alla. Houkutti, kun tekstissä hehkutettiin, että perunat tulevat muovin alta puhtaina kuin kanamunat. Tulihan ne, ja muutama etana myös. Olihan tuokin vähän. Työlästä.

Perunahommia.

Mutta kun näistä kahdesta piti valita, niin siellä se Rikea makaa tasoitetulla maalla, jätesäkkien alla. Jätesäkki-istutus sai alkunsa, kun 80-luvulla etsittiin uusia käyttötarkoituksia muoville. Jätesäkkien ansiosta perunamaa ei pukkaa rikkaruohoa ja sadonkorjuukin on köykäistä: sen kun poimii puhtaat potut säkin alta.

Pari viikkoa idätin siemenperunaa valossa. Näin iduista tulee vahvempia, eivätkä katkeile istuttaessa niin pahasti. Hyvältä näytti.

Nuorennusleikkaus siellä säkin alla, pliis?

Miten ne perunat sinne säkin alle menee? Ensin tasoitetaan maa. Sitten perunat istuteaan n. 30x 30 sentin etäisyydelle toisistaan. Säkit tiiviisti kivien kanssa pottujen päälle ja kun pottujen idut alkavat nostaa päätään, tehdään muoviin sopivat reiät itujen kurkkia aurinkoon. Näin tein viimeksi. Nyt tasoitin maan, levitin säkin ja tein säkkiin reiät sopivalle etäisyydelle ja tuikkasin perunat rei’istä sisään. Nyt sitten odotellaan. Ja pelätään koloradokuoriaista, perunaruttoa, rengasmätää, perunasyöpää ja peruna-ankeroisia. Ei sen enempää. Eikä vähempää.