Jotain maukasta

ruokablogi

  • Etusivu
  • Vintagem-verkkokauppa
  • Kuvauskurssit
  • Reseptit
  • Videot
  • Korkattu
  • Matkoilla
    • Viinimatkat
    • Alsace
    • Barcelona
    • Cadiz
    • Costa Brava
    • Egypti
    • Kööpenhamina
    • Madrid
    • Penedès
    • Pohjois-Espanja
    • Piemonte
    • Sisilia
    • Tukholman ravintolat
  • Yrityksille
    • Jotain maukasta
    • Tietosuojaseloste

Punavuorelaisonnea

12.6.2013 by Mari

Korttelikapakan hengessä.

Korttelikapakan hengessä.

5 tähden ruokaa, iloista palvelua ja korttelikapakan tunnelmaa.

Tätä kaikkea löytyy osoitteesta Punavuorenkatu 3. Noin 30-paikkainen pikku Lupolo on parisen vuotta ilahduttanut hensinkiläisiä olemassaolollaan. Tai paremminkin punavuorelaisia. Sillä eihän näihin pikkukuppiloihin ihan vahingossa löydä.

Mutta mikä paikka! Pöydät somasti kulahtaneita, tuolit eriparia ja tuoksuvat pikkuruusut koristavat pöytää.

Mutta ehkä pitäisi jo mennä asiaan. En muista, milloin olisin syönyt viimeksi näin maittavia herkkuja. Nyt tarjolla oli kesäinen lista – voimassa elokuulle asti- jaettavia pikkusyöviä. Otimme kahteen pekkaan neljä annosta ja jälkkärit. Täyteen tuli vatsat. Ja mitään valittamista ei löytynyt. Ei niin palvelusta, ruokien tasosta tai laadusta. Tai tunnelmasta. Tästä viimeksi mainitusta piti huolen iso punavuorelaisseurue, joka arki-iltana veti dinneriä pitkän kaavan mukaan.

Körtsyä ja caesaria.

Körtsyä ja caesaria.

Coeur-de-filet eli paikallisesti körtsy oli kevyesti pinnalta paistettua, ohueksi siivutettua ja mureaa. Sen kanssa oli tarjolla tuhtivalkosipulista guocamolea ja meheviä punajuuripaloja sekä korianteria. Tämän kanssa kun maisteli uusista perunoista valmistettua caesarsalaattia niin mikä makujen sinfonia! Voi-rapunyytit sulivat suussa Loimerin Gruner Veltlinerin kanssa. Japanilainen ’lihapiirakka’ oli mehevä ja tarjolla kevätkaalipedillä.

Annokset on kauniita ja reheviä, eivät liian tuunattuja. Mutta maut, ne ovat kohdillaan. Paikka kivasti eriparinen ja tunnelmaa täynnä. Hintakaan ei päätä huimannut. 56 euroa henkilöltä ja viiniä nautittiin parisen lasillista.

 

Laskun paikka. Vielä olisi voinut istuskella.

Laskun paikka. Vielä olisi voinut istuskella.

Jos joskus, niin tuolla kertaa, olisi tehnyt mieli kävellä keittiöön, katsoa, kuka se siellä näitä ruokia loihtii ja kiittää oikein kädestä pitäen.

Kyllä punavuorelaisten kelpaa. Tämän kaltainen ruoka ja ravintola on juuri mun makuuni. Punavuori ei muutenkaan ole hassumpi paikka asua. Löytyisiköhän tästä korttelista vielä tilaa muutamalle ..?

Näitä paikallisia salaisuuksia arvatenkin asustelee muuallakin, laittakaa vinkkejä tulemaan, jos raaskitte!

Kategoriassa: pientä hyvää, ravintolaelämyksiä Avainsanoilla: punavuorelaisravintola, Ravintola Lupolo, ravintolaelämyksiä

Raparperiongelmia

10.6.2013 by Mari

Sarjatyönä raparperiruokia.

Sarjatyönä raparperiruokia.

Pidän raparperista. Mutta siitä en pidä, että koko sato kypsyy kerralla.

Nyt valmista raparperia on kilotolkulla.  Ei sitä määräänsä enemmän pysty tätä hapanta vihannesta nauttimaan. Vaikka ihanaa onkin.

Joka vuosi kehittelen tuoreen tavan raparperia nauttimiselle. Tänä vuonna raparperi tapasi pähkinöitä.

Rustiikkista fiilistä.

Rustiikkista fiilistä.

Pähkinäinen raparperipiirakka

3 dl vehnäjauhoja
3/4 dl mantelijauhetta
3 rkl pölysokeria
ripaus suolaa
150 g voita
1 muna
1 rkl kylmää vettä

Sekoita huoneenlämpöiseen voihin pölysokeri, mantelijauhe ja vehnäjauhot. Lisää lopuksi muna ja n. 1 rkl kylmää vettä. Laita taikina jääkaappiin 20 minuutiksi.

Täyte:

4-5 raparperin vartta
4 rkl kinuskia (tiivistetystä maidosta keitettyä, tätä myydään valmiina kaupoissa)
1 dl pekaanipähkinöitä
4 rkl sokeria

Voiteluun:

1 kanamuna
2 rkl sokeria
kanelia

Leikkaa raparperi n. 1 cm levyisiksi paloiksi. Laita kulhoon ja sekoita joukkoon 4 rkl sokeria. Lusikoi joukkoon neljä ruokalusikallista paksua, tiivistetystä maidosta keitettyä kinuskia. Rouhi pekaanipähkinät karkeaksi rouheeksi ja lisää joukkoon. Noin, täyte on valmis.

 

Tarjolla tänään.

Tarjolla tänään.

Kauli viilentynyt taikina soikioksi pellin päällä. Levitä raparperi-pähkinä-kinuskiseos taikinan keskelle, jätä reunoille n. kolme senttiä tyhjää. Käännä taikinan reunat täytteen päälle käyttäen apuna leivinpaperia. Voitele reunat kanamunalla ja ripottele reunojen päälle vielä kaksi ruokalusikallista sokeria ja tupsauta kanelia reunoille ja raparperien päälle. Paista piirakkaa 200 asteessa n. 35 minuutin ajan.

Raparperin hapan maku saa kunnolla kyytiä tässä kinuskisessa piirakassa ja pähkinänystäville pähkinäistä makua löytyy niin piirakkapohjasta kuin itse täytteestäkin.

Piirakka viedään tarjolle vielä hieman haaleana ja vaniljakastikkeen tai -jäätelön kanssa. Mennessä voi huhuilla, että täältä tulee kesän paras herkku!

Tai odotas hetkinen. On mulla yksi toinen jälkiruoka, joka on ehkä vielä parempi. Mutta sen aika on sitten juhannuksena. Mansikoiden kypsyttyä.. Pysy kuulolla!

Muuta hyvää raparperista?

Valkosuklainen raparperipiirakka
Raparperipannacotta

Kategoriassa: hedelmät ja marjat, leivonnaiset ja leivät, makeaa, pientä hyvää Avainsanoilla: paras raparperipiirakka, pekaanipähkinäpiirakka kesäruokia, raparperi-kinuksi-pähkinäpiirakka, raparperiherkkuja

Laiturimehua

8.6.2013 by Mari

Kesäpinkkiä.

Kesäpinkkiä.

Tai jotain vastaavaa. Tämä upean värinen Piper-Heidsieck Rosé Sauvage.

Rubiininpunaista. Todella syvän väristä shampanjaa. Mausta puuttui tosin shampanjoissa pitämäni mineraalisuus ja happojakin hieman kaipasin lisää. Mutta hyvin tämä juoma siivitti kuumaa kesäpäivää laiturilla, Backgammon-pelin äärellä.

Johdin 5-0, kunnes vastapuolen kotipesä oli täynnä, nappulani syötiin. Tuplattiin. Toinen nappula syötiin. Ja olin jumissa. Siihen loppui pelaaminen. Onneksi oli edes juotavaa..

 

Kategoriassa: tuote-arvostelu, viini Avainsanoilla: Piper Heidsieck Rosé Sauvage, roséshampanja

  • « Edellinen sivu
  • 1
  • …
  • 463
  • 464
  • 465
  • 466
  • 467
  • …
  • 540
  • Seuraava sivu »

Jotain Maukasta

Maistele sienihullun ruokaentusiastin ja viininystävän maailmaa kuvina, arvosteluina ja resepteinä. Twistillä, mutta pingottamatta. Teksti, reseptit ja kuvat: © Mari Moilanen mari@jotainmaukasta.fi

mari moilanen
  • Näytä pages/Jotain-maukasta/286570568021674:n profiili Facebook palvelussa
  • Näytä Jotainmaukasta:n profiili Twitter palvelussa
  • Näytä Jotainmaukasta:n profiili Instagram palvelussa
  • Näytä jotainmaukasta:n profiili Pinterest palvelussa
  • Näytä UCr--SjxJzrpeA7_j50plOlw:n profiili YouTube palvelussa

Tilaa Sienikirja

Tilaa Sienikirja

FPOTY Finalist Graphic

Pink lady food photographer of the year 2024
pink lady highly commended, food photo award
pink lady food photographer of the year 2018, pink lady

Vanhan tavaran verkkokauppa

antiikkiverkkokauppa, vintagem

Jotain vailla?

Viimeksi kokkasin

  • MAAGINEN SIENIRETRIITTI – matka sienirihmastoon ja -herkutteluun
  • Fermentoitu parsa – hapatustako?
  • Punajuuriorzotto ja fetalumi -väriä talveen
  • Hapanjuuripatonki – helposti täydellistä!
  • Toscalaskiaispullat – siis mitä ihanaa?!?

Reseptit

Kännykkäkuvauskurssit

ruokakuvia kännykällä, ruokakuvauskurssi 2019

Mitä kaikkea?

#arkeakympillä aamiainen brunssi gluteeniton leivonta grillaus grilliruokaa joulu joulun jälkiruoka jälkiruoka jouluksi kalaneuvos kalareseptejä kasvisruoka kaupallinen yhteistyö kesäruokaa kesäsalaatti kurpitsareseptejä kurpitsaruokia lisuke riistalle omenajälkiruoka parsa parsareseptejä perjantaipullo pressimatka pääsiäinen ravintolaelämyksiä riistareseptejä ruoka ruoka- ja viiniblogi ruokablogi ruokakuvaus ruokakuvauskurssi ruokakuvausworkshop ruokalahjat sienet sienireseptejä sieniruoka sisältöyhteistyö sitä parempi soppa uusi vuosi vappu vihreä parsa viiniarvostelu villiyrtit yhteistyö äitienpäiväkakku

Klikkaa portfoliooni

mari moilanen portfolio, mari moilanen photography, food photography

Copyright © Jotain Maukasta

 

Ladataan kommentteja...