Vaikka saatkin äitienpäivänä parsaa ja raparperia. Etkä kuumaa kinuskikakkua. Sulavalla kermavaahdolla.

Leipomisgeeni. Se joko on tai sitä ei ole. Mun DNA-kierre on varmaan vispilän muotoinen.

Ja leipomisesta tämä kaikki lähti. Jo ennen kouluikää. Etsin aina syytä ja lupaa. Kakun pyöräyttämiselle. Piirakan paistamiselle. Mureille muffinsseille. Makeanhammaskin taitaa olla viallinen. Kun sitä on kolottanut alinomaa. Ja paras syy leipomishommiin löytyi läheltä. Äiti.

Äitienpäivä. Vatkain lauloi kukonlaulun aikaan. Äiti-parka. Muistatko vielä? Kovin salaa ei täytekakkupohjaa koneellisesti vatkata. Ääni kiiri varmaan naapuriin asti .

Äidille tarjoiltiin uunituoretta kinuskikakkua suoraan sänkyyn. Kieli keskellä suuta. Kermavaahtoruusukkeet kun luistelivat vielä kuuman kinuskin päällä. Mutta mikä aamiaisruoka! Meille kokeille varmaan tärkeämpi kuin uniselle äidille.

Nyt äidin annetaan nukkua aamulla. Pöytä katetaan koreaksi vasta lounasaikaan. Kevään airueilla. Milläs muilla!

SITRUUNAINEN PARSAKEITTO
6 hengelle

1 kg parsaa
2,5 dl sipulisilppua (hopeasipuli tai shalotti)
voita
4 dl kasvis- tai kanalientä
2 tl sitruunasormisuolaa
1 rkl raastettua sitruunankuorta
1/2 sitruunan mehu
3 dl creme fraichea
2 dl kermaa
mustapippuria

Leikkaa parsojen puiset perät pois. Ota kunnolla, ainakin reilut 5 senttiä. Kuori varret sileältä osalta ja pätki parsat paloiksi.

Freesaa sipulisilppua ja parsan pätkiä kattilassa, kunnes sipuli on pehmeää. Lisää kasvisliemi ja keitä parsat pehmeäksi. Tämä vie vajaan vartin. Soseuta vihannekset sileäksi, lisää mausteet, sitruunanmehu ja kuori sekä kerma. Lisää kasvislientä, mikäli keitto on mielestäsi liian paksua. Kuumenna kuumaksi ja lisää lopuksi creme fraichea 3 desilitran verran.

Koristele keitto lusikallisella creme fraichea, johon olet sekoittanut sitruunankuorta, ripauksen sokeria ja suolaa. Ripottele lisäksi päälle yrttejä tai värikkäitä salaatinlehtiä.

Ja sitten se jälkiruoka. Pannacotta on silkkistä ja suloisen makeaa. Jugurtilla taitettuna siitä tulee raikkaampaa. Pannacotta twistillä. Ja kun tähän yhtälöön lisää vielä rapsakat, tuoreet raparperin varret, niin jo vain. Odotan aina keväällä parsa-aikaa, mutta ehkä vielä hieman enemmän niitä ekoja, omasta maasta pukkaavia raparpereja. Ihan ykkösjuttu.

Raparperi-jugurttipannacotta
6 -8 hengen annos

5 dl kermaa
3 tl liivatejauhetta
4 dl turkkilaista jugurttia
1 vaniljatanko
3/4 prk tiivistettyä maitoa

Koristeeksi:
2-3 dl raparperia paloina
3/4 dl sokeria

Sekoita liivatejauhe 1/2 dl kylmää kermaa. Lisää loppuun kermaan vaniljatangon siemenet ja itse tanko. Kuumenna kerma kiehumispisteeseen, ota pois levyltä ja lisää kerma, johon on sekoitettu liivate. Sekoita hyvin ja anna kerman jäähtyä haaleaksi. Lisää turkkilainen jugurtti ja maista seoksen maku. Lisää tiivistettyä maitoa, mikäli haluat makeutta lisää.

Kaada seos kauniisiin laseihin, peitä pinnat foliolla ja laita jääkaappiin 3-4 tunniksi tai anna niiden levätä yön yli.

Raparperin palat kypsennetään varovaisesti pannulla koristepaloiksi. Ei muusiksi. Kaada paistinpannulle 3/4 dl sokeria koko pannun leveydelle. Leikkaa raparperinvarret (n. 2-3 dl) ohuiksi paloiksi ja levitä yhtenä kerroksena pannulle sokerin päälle. Kuumenna keskilämmöllä, älä sekoita, vaan anna palojen kypsyä paikoillaan. Näin se säilyttävät muotonsa eivätkä hajoa raparperisilpuksi. T’ämä vie noin kymmenisen minuuttia.

Tarjoiluvaiheessa lusikoi varoen kypsiä raparperinpaloja pannacottan päälle ja vie herkku tarjolle. Ihana sweet ’n’ sour -yhdistelmä, tämä keväinen raparperi-jugurttipannacotta. Jopa parempaa kuin kuumana tarjoiltu kinuskikakku..

Herkkiä äitienpäivähetkiä kaikille äideille!