Mökkipyöräni on kukertavan värinen, lähes jarruton menopeli. Mutta hyvin se kulkee. Ja nenässä tuoksuu mesiangervo.
Nyt alkaa olla viime hetket hyödyntää mesiangervoa kokkailussa. Mesiangervosta ei voi erehtyä. Sen tuoksu on todellakin makean pistävä ja kaikkien muiden kukkien tuoksun ylittävä. Nenä nappaa sen kyllä.
Mesiangervosta käytän vain vaaleanväriset kukkalatvat ja valmistan niistä jälkiruokia ja kakkuja. Tiesitkö muuten, että mesiangervon kukissa on salisiinia, tuota asperiinin ainesta? Kansalääkinnässä mesiangervoa onkin käytetty muun muassa kihti- ja reumakipujen hoitoon.
Ruoanlaittoon mesiangervo tuo vahvaa marsipaanin makua. Kuivakakkuihin voi hienontaa kukkia mausteeksi, makusokeri syntyy mesiangervoja sokeripurkkiin säilömällä ja siirappi syntyy kaatamalla kukkien päälle kuumaa, kasaan keitettyä sokeri-vesisiirappia. Kesäinen kakku koristellaan kokonaisilla kukkatertuilla. Kuivatettuna mesiangervon kukista voi uuttaa herkullista teetä. Tulevaan Syötäviä vietäviä-kirjaani taituroin mesiangervosiirapista sorbettia. Mikä herkku!
Nappaa siis nenääsi mesiangervon tuoksu ja suuntaa keruuretkelle. Tsekkaa täältä viime vuoden mesiangervo-lakkapannacottaresepti, kesäkakkuni mansikoilla ja mesiangervolla sekä Sillä Sipulin ihanat mesiangervobebet.
