Jotain maukasta

ruokablogi

  • Etusivu
  • Ruokafilosofiasta
  • Kuvauskurssit
  • Reseptit
  • Videot
  • Korkattu
  • Matkoilla
    • Viinimatkat
    • Alsace
    • Barcelona
    • Cadiz
    • Costa Brava
    • Egypti
    • Kööpenhamina
    • Madrid
    • Penedès
    • Pohjois-Espanja
    • Piemonte
    • Sisilia
    • Tukholman ravintolat
  • Yrityksille
    • Jotain maukasta
    • Tietosuojaseloste

Kaksi kivaa: Porvoo ja Suomenlinna

30.6.2015 by Mari

 

Kesäretkellä.

Kesäretkellä.

Sympaattisia taloja, herkullista ruokaa, pientä shopattavaa ja kesämeinikiä. Kesäretki kannattaa suunnata jompaan kumpaan. Tai vaikka molempiin.

Kävin kesän alussa sekä Porvoossa että Suomenlinnassa ja Lonnassa. Jäi huippufiilikset, kaikista vierailuista.

Pöytävaraus piskuiseen Lonnaan on suotavaa.

Pöytävaraus piskuiseen Lonnaan on suotavaa.

Tässä tärpit:

Suomenlinna ja Lonna

Ravintola Lonna

Lonnan saari on piskuinen pläntti. Lipunmyyjä veikkasi, että halkaisijaltaan se on noin 500 metriä. Seitsemällä eurolla pääsee 10 minuutissa Lonnaan ja käynnin jälkeen vielä takaisinkin.

Pares Baltan viineissä maistuu kesä.

Pares Baltan viineissä maistuu kesä.

Ensimmäinen huomio oli, että saari on täynnä lintuja. Jo heti laiturilla oli kanadanhanhi perheineen, mene siinä nyt sitten ohi. Lokit pesivät katoilla ja lintujen kailotus kuului sieltä täältä.

Lonna on lintujen paratiisi.

Lonna on lintujen paratiisi.

Lonnassa on tasan tarkalleen kaksi syytä käydä: ravintola ja kahvila. Lonna-ravintolassa on iso ulkoterassinkin, mutta ilma oli viileä, ruokailimme sisätiloissa.

Ravintola Lonnassa on kattava valikoima lemppareitani eli Pares Baltan viinejä ja kävin nauttimassa yllätysmenun näiden viinien siivittämänä. Ruoka oli raikasta, freesiä, maittavaa ja kaunista. 

Annetaan kaikkien kukkien kukkia vaan.

Annetaan kaikkien kukkien kukkia vaan.

Kielen vei mukanaan muun muassa alun speltti-hyydytetty muna-annos. Niin herkkää ja makoisaa. Eivät kertoneet, että miten kanamuna kuoritaan sen jälkeen kun on ollut siellä 65 asteisessa uunissa sen 45 minuuttia. Myös pääruoan lisuke, varhaiskaali oli yksinkertaisuudessaan- mausteena suolaa, voita ja minttua- aivan jumalaisen hyvää. Lämmin suositus Lonnalle. Yritän itse käydä toistamiseen sitten kesän lopulla. www.lonna.fi

Panimoravintola löytyy heti lauttarannasta.

Panimoravintola löytyy heti lauttarannasta.

Suomenlinnan Panimo

Suomenlinnan Panimosta saa nimensä mukaisesti paikan päällä pantuja, supermaukkaita oluita, käsittämättömän hyvää palvelua ja jälleen kerran, järjettömän herkullista ruokaa. Kotimaisista, tuoreista raaka-aineista on rakennettu kesäiset annokset.

Freesiä ja tuoretta lautasella. Ja niin suomalaista.

Freesiä ja tuoretta lautasella. Ja niin suomalaista.

Tänne vein workshopvetäjä Timin lounaalle ja hän oli myyty. Suomessa tehdään upeaa ruokaa! Ja niin, ne oluet. Ruoan kanssa saa pieniä laseja olutta, mätsättynä annoksille. Yksi lasi oli siideriä. Toimii tosi hyvin, en lähtisi viinilinjalle täällä. www.panimoravintola.fi

Suokki on yksinkertaisesti kaunis.

Suokki on yksinkertaisesti kaunis.

Porvoo

Siitä oli pitkä aika, kun viimeksi Porvoossa kävin. Yhtä ihana paikka se edelleenkin oli. Ainoa häiritsevä seikka oli se (johtuiko sitten kesähessuista vai mistä), että molemmissa ravintoloissa, missä ruokailimme, aikataulut mättivät totaalisesti. Osa asiakkaista ei saanut ruokaa ollenkaan (Johans) ja toisessa osa lähti pois ennen jälkiruokaa, kun tarjoilua tapahtui noin kerran tuntiin (Sicapelle). Lisävinkkejä Porvoon matkailuun löydät täältä.

Kivenheiton päässä kaupungista, mutta tunnelma aivan omaa luokkaansa.

Kivenheiton päässä kaupungista, mutta tunnelma aivan omaa luokkaansa.

Johans

Symppis terassi ja sisätila joen varrella. Aurinko porottaa terassille mukavasti, jos sattuu paistamaan. Paikassa on kiva tunnelma, hampurilainen oli jättikorkea ja ruoka kesäisen kivaa. Oli paahdettua lohta, possunkylkisalaattia, se iso hamppari. Simppeliä, mutta maistuvaa. Mutta siinä ajoittamisessa on hieman petraamista. kauan kesti ruokien saapuminen pöytään. Hieman liian kauan.

Kesän keltaista.

Kesän keltaista.

Sicapelle

Joka tuuttista kehuvaa palautetta saanut Sicapelle oli meidän käyntikerrallamme iso pettymys. Jo se yksinään olisi riittänyt, että meillä meni siellä yli neljä tuntia menun äärellä, kun ruokia ei vain kuulunut. Keittiö kuulemma harjoitteli?!

Ruoka oli teknisesti hienoa ja ihan hyvää, mutta viinimätsäykset eivät olleet kohdillaan alkuunkaan ja ruokien järjestyksenkin kanssa oli vähän niin ja näin. Muun muassa hodari tuli juuri ennen jälkiruokaa, siinä vaiheessa, kun vatsa sanoi jo ei kaikelle ruoalle.

Kahden hengen seitsemän lajin illallinen viineineen maksoi rapiat 300 euroa, joten silloin kaiken tulisi kyllä olla kohdillaan. Nyt ei ollut, ei. Meinasin nukahtaa, kun joidenkin annosten välillä meni yli tunti. Uskallankohan toista kertaa?

Herkuttelelua Lonnassa.

Herkuttelelua Lonnassa.

Eloisa winebar

Söötti, pieni viinibaari vanhan kaupungin ulkopuolella, mutta ei kuitenkaan liian kaukana. Aurinkoinen terassi, johon vielä illan viimeiset säteet porottavat. Terassilla myös livemusaa asiakkaita viihdyttämässä. Pieni valikoima mukavia, persoonallisia viinejä. Tykkäsin kovasti. Niin, ja koiran saa ottaa myös sisälle mukaan, jos ruokailee, ei vain terassille. Jättikokoinen pluspiste siitä!

Pehtoorin perikunta

Porvoo on antiikin ja vanhan tavaran harrastajan pikku-Mekka. siellä on somia liikkeitä vieri vieressä, itse ihastuin tähän putiikkiin, josta lähti mukaan purkki jos toinenkin. Käy katsastamassa, omistajalla on hyvä maku! www.pehtoorinperikunta.fi

Saitsaria Lonnassa.

Saitsaria Lonnassa.

Skafferi

Makeisia, koristeita, leivontatarvikkeita, mukeja ja kaikkea pientä kivaa. Veikkaapa, ettet pääse ulos ostamatta jotain.. www.skafferi.fi

Ja namuna pohjalla:

Hotelli Pariisin Ville

Yritin saada huonetta hotelli Onnista, mutta huh, onneksi se oli tällä sillä pariisin Ville vei sydämen. !0 huonetta kahdessa kerroksessa, eksklusiivinen paikka ja palvelu. En muista, että olisin missää hotellissa nukkunut näin hyvin, sänky oli juuri sopivan pehmeä. Pariisin Villessä on soma ulkoterassi ja viinivalikoimakin heillä on mainio. Listalle valittu spesiaaliherkkuja viiniystäville. Ja se aamiainen. paikallisten pientuottajien herkkuja katettuna noutopöytään. Juuri sellainen viikonloppuaamiainen, mitä itsekin itselleni laittaisin relana sunnuntaina. Silkkaa hemmottelua koko hotelli. Vie rakkaasi tänne, hän kiittää! www.pariisinville.fi

Aina ei tarvitse matkata kauas. Ja se on hyvä se.

P.S Kaikessa tässä hässäkässä olen lykännyt Porvoon valokuvat niin hyvään talteen, etten niitä itsekään löydä..joten kuvitus on täysin Lonnaa ja Suomenlinnaa, ah ja voi.

 

Filed Under: Ravintolaelämyksiä, ravintolaelämyksiä, Reseptit, tuote-arvostelu Tagged With: hotelli pariisin ville, mitä tehdä porvoossa, porvoo, porvoon ravintolat, ravintola lonna, ruoka, suomenlinna, suomenlinnan panimo, suomenlinnan ravintolat, visit porvoo

Italialainen ote – Pjazza

12.6.2015 by Mari

Rutisevan rapeaa pizzaa. Iski himo!

Rutisevan rapeaa pizzaa. Iski himo!

Pjazza-ravintola saapui vaivihkaa kaupunkiin. Sana gluteenittomista pizzoista kiiri kauas. Mutta Pjazza on vaikka mitä muutakin!

Pizzan ja jazzin -muutamina iltoina viikossa bepop raikaa salissa livenä- yhdistelmästä nimensä saanut vilkas Pjazza-ravintola tarjoaa varmasti kaupungin kookkaimmat annokset: pastakulhot ovat pesuvadin kokoisia, salaatit kurkottelevat kohti taivaita ja pizzat ovat lentävien lautasten kokoluokkaa. Täällä ei jää nälkä!

Punaviini kantoi läpi aterian.

Punaviini kantoi läpi aterian.

Ruoka on freesiä, osa pastoista italialaisen kokin käsin valmistua ja pizzataikinaa kohotetaan julmetun kauan, oliko se jopa 72 tuntia..?!

Ravintolassa hyörii myös poikkeuksellisen monta tarjolijaa. Italialaisia suurin osa. 

Keittiössä häärii italaialainen kokki.

Keittiössä häärii italaialainen kokki.

Salihenkilökunnatsa ei ole pulaa.

Salihenkilökunnatsa ei ole pulaa.

Ehkä suurimman vaikutuksen kuiten teki se drinkkibaari! Heti ovensuusta jyrkkä vasen ja löydät korkean baarin, jossa työlleen omistautunut Angelo sekoittele toinen toistaan kauniimpia ja maistuvampia drinkkejä.

Tässä taisi olla gojilikööriä - superjuomaa siis!

Tässä taisi olla gojilikööriä – superjuomaa siis!

Mezcal-drinkkiä oli pakko maistaa.

Mezcal-drinkkiä oli pakko maistaa.

Kannatta uskaltaa ottaa jotain muuta kuin perusmojito (Angelo tekee herkullisen myös marjoista)  tai gin & tonic, sillä Angelo kyllä osaa hommansa. Hän uittaa sitruunaruohoa, sitruunoita ja muita makoisia aineita alkoholiin, käyttää mielikuvituksellisia ja tuoreita raaka-aineita juomissa. Vai mitä sanotte Lush life spritz drinkin gojimarjalikööri-prosecco -yhdistelmästä tai Mezcal-kardemumma-hapankirsikkajuomista? Tequila muuten taas on kovassa nosteessa drinkeissä. Tänne siis suunta kun kesädrinksuja kaipaa. Voit vaikka törmätä muhun..

Pastoista riittää vaikka kahdelle.

Pastoista riittää vaikka kahdelle.

Pjazzassa heti arvaa,että omistaja ei ole suomalainen. Täällä on ulkomaiden tuntua. Kaikki tehdään isosti, kovaäänisesti ja vauhdilla. Loppuillasta tiedustellessani asiaa saan kuulla että omistajat ovat italialaisia. No niinpä!

Gluteeniton pizza jäi vielä maistamatta. Sen pohja tehdään kuulemma riisijauhoista ja pizzasta tulee tavispizzaa rapeampaa. Seuraavassa pizzanälässä tätä testaan!!

Ravintola Pjazza on moitteeton tämän kategorian ravintola. Käyn toistekin!

Filed Under: Ravintolaelämyksiä, ravintolaelämyksiä, Reseptit, sisältöyhteistyö, tuote-arvostelu Tagged With: gluteenitonta pizzaa ravintolassa, hyvä drinkkibaari helsingissä, italialainen ravintola helsingissä, ravintola pjazza helsingissä, ravintola-arvosteluja blogissa, ruoka, sisältöyhteistyö

Kolme kelpoa illallista

29.3.2015 by Mari

Tocan alkusnäksit.

Tocan alkusnäksit.

 

Harvinaista kyllä. Sain itseni kolme kertaa liikkeelle. Yhden samaisen viikon aikana.

Mutta kun kutsu käy näinkin maukkaisiin ravintoloihin vielä maukkaampien viinien äärelle, on vaikea sanoa ei.

Joan Cusine. Parés Baltá. Penedès. Joanin kanssa lähtisin syömään vaikka kaurapuuroa ja se on paljon sanottu se, koska en ykisnkertaisesti puuroa syö. Mutta onneksi nyt ei tarvinnutkaan, vaan maistelimme laajan läpileikkauksen Parés Baltàn viineistä Copas y Tapas ravintolan valmistaman suussa sulavan illallisen seurana.

Se outolintu roseiden joukossa.

Se outolintu roseiden joukossa.

Suurin osa illan viineistä oli ennestään tuttuja Penedès-vierailuni jäljiltä. Edelleen suosikkejani ovat hedelmäinen, intensiivinen Electio xarello sekä grenache-rypäleistä valmistettu, tyylikäs ja miellyttävä Hisenda Miret. Kuriositeettina mainittakoon vielä eriskummallinen, punaviinin värinen rose, Radix, joka on valmistettu nimenomaan punaviinin ystäville.

Sävy sävyyn Copas y Tapaksessa.

Sävy sävyyn Copas y Tapaksessa.

Näitä kaikkia herkullisia viinejä pääsee maistelemaan Copas y Tapas-ravintolassa, jonka viinikaappi on täytetty mielenkiintoisilla tuttavuuksilla nimenomaan Espanjasta. Visiteerasin tässä ravintolassa nyt toistamiseen -ensimmäisen kerran kävin maistelemassa hevosta –  ja tykkäsin. Herkullista, kerta kaikkiaan. Palvelu on aivan huippulaatuista, kuten perheravintolalta voisikin odottaa. Salissa työskentelevien isän ja pojan kanssa voi rupatella viineistä, vaikka kuinka pitkään. Tässä taas paikka, jossa intohimo ohjaa työtä! Tänne on palattava ja tutustuttava tuon viinikaapin sisältöön tarkemmin..

Ja sitten mennään!

Ja sitten mennään!

Parés Baltàn viinit ovat upeita. Naiset – Joanin sekä hänen veljensä vaimo – valmistavat viinit ja miehet huolehtivat myynnistä ja yrityksen pyörittämisestä. Kaikki viinit ovat luomua ja myös biodynaamisesti -muun muassa kuun liikkeitä seuraten – valmistettuja. Tietyn kuunvaiheen aikana saa kirput parhaiten pois lampolasta. Joan tähän naurahti, että isovanhempien ohjeita noudattaen hän on huomannut, että tässä piilee vinha perä! Lue lisää Parés Baltàsta täältä ja täältä.

Murviedron herkku, käy Tocassa maistamassa.

Murviedron herkku, käy Tocassa maistamassa.

Toca. Elinan ja Gennaron ihastuttava, piskuinen ravintola Unionkadulla. Kaikki blogiani säännöllisesti seuraavat tietävät, että Tocasta tuli jo ensi käynnistä suosikkiravintolani.

Eikä tilanne ole tästä mihinkään muuttunut. Innovatiivista raaka-aineiden käyttöä, hienoja makuyhdistelmiä ja tasainen laatu. Sekä hienosti ruoille valitut viinit ja olutpaketit. Siinäpä ne pääsyyt säännöllisiin vierailuihin tässä rennossa, mutta laadullisesti huippuravintolassa.

Illallisen päätös.

Illallisen päätös.

Nyt maistelimme menun läpi Murviedron herkullisten viinien siivittämänä. Parhaiten mieleen jäi Vox Populi, Bobal-rypäleestä valmistettu herkullinen punaviini. Hauska pullo sai harmittelemaan, että miksi tätä viiniä ei saa Alkosta. No, ei tietenkään saa, kun sehän on aivan liian hauska.

Ne ribsit.

Ne ribsit.

Tällä visiitillä keittiöstä kannettiin pöytään muun muassa tummanpuhuvaa punajuurikeittoa vuohenjuustolla. Yksinkertaista. Ihanaa. Päällä ohuita, raakoja punajuuri- ja raitajuurilastuja. Tästä inspiroituneena tein itsekin raa’asta punajuuresta herkullisen värisen, tuhman salaatin. Ja ne pääruoan lihaisan lautasen ribsit, ooh. Liha irtosi ribseista melkein itsestään. Käsittämättömän hyvää. Ja tässä mureuden salaisuus.

Tocan ribsit
2015-03-29 22:46:18
Tallenna resepti
Tulosta
Ainesosat
  1. 1 kg baby ribsejä
  2. 1 rkl sokeria
  3. 3/4 rkl suolaa
Valmistusohjeet
  1. sekoita suola ja sokeri ja sirota seos ribsien päälle tasaisesti. Anna ribsien sokeri-suolautua puolentoista tunnin ajan huoneenlämmössä. Huuhtele ribsit kevyesti, kuivaa ja grillaa miedossa lämmössä 1-1.5 h ajan uunissa tai grillissä kypsiksi.
Vinkit
  1. Valuta päälle maukasta grillikastiketta ja rouhi koristeeksi paahdettuja pähkinöitä. Kesän herkullisimmat ribsit syntyvät näin!
Jotain maukasta https://www.jotainmaukasta.fi/
Jälkiruoka on tärkeää. Ja tämän myös Kentsu Tocan keittiössä hanskaa. Ongelmana on vain se, että voisin syödä tupla-annoksen näitä makeita..

No niin, tänne siis!

No niin, tänne siis!

Ja se viimeinen visiitti. Tuore tuottavuus on Kasarmintorilla kukkoileva eaterie The Cock. Maistelimme läpileikkauksen listan herkuista ja paikan rento ja helppo tyyli miellytti. Alakerran tiiliseinä toi pieniä kaikuja mennistä jouludinnereistä Kellarikrouvissa, mutta ei se haitannut. Yläkerrassa, oven viereen pingispöydän päälle katettu valtava kakkuja notkuva jälkiruokapöytä vastaanottaa ruokailijat.

Ruoat saapuvat pöytään yhteisissä kulhoissa, jaettavuus on päivän sana. Alkuun voi herkutella makoisalla parsakaalitempuralla ja friteeratuilla risottopalloilla, Arancineilla. Näistä parsakaalitempura veti pidemmän korren, Arancini oli hieman kuivakkaa makuuni. Järjettömän herkullista oli lehtikaali (!) – kvinoa (!) – tofu Caesar-salaatti, tällaisia lisää, kiitos, kiitos, kiitos!

Sen verran hämärää oli, että ruoista ei ole kuvia..

Sen verran hämärää oli, että ruoista ei kuvia tullut.

Ja ne siivet. Pöytäseurueessamme ihmettelimme, että kuinka tämä kana maistuu näin hyvälle ja erilaiselle. Nyt uudemman kerran listaa silmäiltyäni tajusin, että ne olivat kukonsiipiä – tietenkin – , siitä siis se kanasta poikkeava, todella maukas maku. Näitä kaikkia lajeja suoittelen lämpimästi. Kuten myös osterilautasta. Tuoreita ja kylmiä, niin kuin kunnon osterien kuuluukin! Tuli Köpiksen reissun Pate Paten lounasosterit mieleen!

Isojen, aika tavanomaisten pasta-annosten jälkeen olin jo tupaten täynnä, mutta palanen grillattua lihaa oli vielä maistettava. Hyvää, simppleliä. Ranskikset, bearnaisekastike ja maukas liha. Kyllä!

The Cock tarjoaa sitä, mitä olen Helsingin ravintolaan peräänkuuluttunut eli mutkatonta ja helppoa ruokaa, mukavaa jakamista. Ilman pingottamista. Ainoa asia, mitä jäimme kaipaamaan on se, että jonkinlaiset ottimet yhteisiin kulhoihin olisi mukava saada. Nyt meitä sörkki viisi omilla haarukoillaan vuoroin suuhunsa ja vuoroin tarjoilukulhoon. Jaoimme tällä reissulla ruoan lisäksi myös kaikki pöpöt, iuh !

Tällainen nirsompikin ravintolakävijä oli oikein tyytyväinen tämän viikon herkutteluun. Jokaiselle näille ravintolalle lämmin suositus! Erilaisia, kyllä, mutta jokaiselle on paikkansa.

Kiitokset Norex Spirits Parés Baltà-illallisesta, Fondberg & Co. Toca illallisesta ja The Cock Suomen Blogimedian illallisesta.

Filed Under: ravintolaelämyksiä, Ravintolaelämyksiä, Reseptit, sisältöyhteistyö, tuote-arvostelu, viini Tagged With: copas y tapas, hyvä viiniravintola helsingissä, murviedro, Parés Baltà, Penedés, ravintolaelämyksiä, ribsit, ruoka, sisältöyhteistyö, the cock, Toca, vox populi viinit

  • « Previous Page
  • 1
  • …
  • 7
  • 8
  • 9
  • 10
  • Next Page »

Jotain Maukasta

Maistele ruokaentusiastin ja viininystävän whole food-maailmaa kuvina, arvosteluina ja resepteinä. Twistillä, mutta pingottamatta. Teksti, reseptit ja kuvat: © Mari Moilanen mari@jotainmaukasta.fi

mari moilanen
  • Näytä pages/Jotain-maukasta/286570568021674:n profiili Facebook palvelussa
  • Näytä Jotainmaukasta:n profiili Twitter palvelussa
  • Näytä Jotainmaukasta:n profiili Instagram palvelussa
  • Näytä jotainmaukasta:n profiili Pinterest palvelussa
  • Näytä UCr--SjxJzrpeA7_j50plOlw:n profiili YouTube palvelussa
pink lady highly commended, food photo award
pink lady food photographer of the year 2018, pink lady

Jotain vailla?

Viimeksi kokkasin

  • 10 kuumaa kesäviiniä!
  • El Coto – kolmisarvisen peuran viinitalo
  • Grillatut bataatit – näin onnistut!
  • Kuusenkerkkägraavattu lohi – älä jätä kokeilematta
  • Grillatut ruusukaalivartaat – mainio lisuke grilliruoille

Reseptit

Kännykkäkuvauskurssit 2021

ruokakuvia kännykällä, ruokakuvauskurssi 2019

Apropoo

Rice is born in water and must die in wine. Italialainen sanonta

Mitä kaikkea?

aamiainen brunssi gluteeniton leivonta grillaus grilliruokaa jotain maukasta joulu joulun jälkiruoka jälkiruoka jouluksi kalaneuvos kalareseptejä kaupallinen yhteistyö kesäruokaa kesäsalaatti kurpitsa kurpitsareseptejä kurpitsaruokia lisuke riistalle omenajälkiruoka parsa parsareseptejä perjantaipullo pressimatka pääsiäinen pääsiäisherkkuja ravintolaelämyksiä riistareseptejä riistaruokia ruoka ruoka- ja viiniblogi ruokablogi ruokakuvaus ruokakuvauskurssi ruokakuvausworkshop ruokalahjat samppanja sisältöyhteistyö sitä parempi soppa uusi vuosi vappu vappubrunssi viiniarvostelu villiyrtit yhteistyö äitienpäiväkakku

Klikkaa portfoliooni

mari moilanen portfolio, mari moilanen photography, food photography

Copyright © Jotain Maukasta

 

Ladataan kommentteja...